Taas on virtaa kun päästiin remppaamaan. Ihmiselle tekee välillä hyvää remontoida jotakin. Nyt siis remontoimme tulevaa kaupunkiasuntoamme, ja se on kivaa, koska ensi kertaa emme mieti ketään muita kuin meitä kahta. Samalla jatkan itseni kuntouttamista.

Aika vähän vieraita enää käy kaupungissa. Torpalla meillä ramppaa ystävää useinkin ja sosiaalisuus keskittyy sinne, ei kaupunkiin. Ja emme ole enää kaupungissa edes puolta vuotta. Asumme enemmän maalla.

Nyt on kiva remontoida siksikin, kun voimme käyttää omia ylijäämiä sisustamiseen. Uusimme kyllä tulevassa asunnossa keittiön ja puulattiat, mutta muuten pyrimme pitämään sen 60-lukulaisuutta hengissä syvennettyine vaatekaappeineen ja lankavetimineen. Tuomme sinne vain mausteeksi 2000-lukua sekaan. Torpalla asuminen opetti/jätti kaupungistakin nyt astianpesukoneen pois. Ei tarvita kahdelle.

Ja silti, vaikka pyöritämme tavaraa vanhan kaupunkiasunnon, torpan sekä tämän uuden välillä, yli jää tavaraa. Emme halua enää sitä määrää. Kun olet yli 50-vuotias, pärjäät vähemmälläkin.

Pysähdyin eilen miettimään tuota vähemmällä -ajatusta. Olen viimeisen vuoden+ ollut stressaantuneempi ja masentuneempi kuin aiemmin. Tein myös töitä enemmän kuin vuosiin. Sisälläni myllertää muutos, joka näkyy nyt myös ulospäin. Haluan eroon kaikesta turhasta – sisälläni ja ulkopuolella.

Jatkan valitsemaani linjaa: Asiakas kenen kanssa on usein hankalaa – pois. Vaatteet joita en ole käyttänyt aikoihin – pois. Turhat kalusteet ja tavarat – pois. Yhtäläisyyksiä kun vetää yhteen, luopuminen (kaikesta turhasta kaikkialla) on pääteema.

Aika on kalleinta valuuttaa ja se kannattaa käyttää nauttien, ei murehtien.

Muutamme 20m2 pienempiin tiloihin, niin toki jo senkin takia pitää poistaa tavaraa, mutta omassa itsessäni tämä 100+ kg tyhjenee myös sisältä, vaikkei ulkoa pienenisikään. Pia on mestari tilasuunnittelijanakin, joten oma tehtäväni on hyväksyä ja antaa taustatukea niissä ratkaisuissa. Kun taas remontoin itseäni sisältä, hän puolestaan auttaa ja tukee minua siinä. Sym-bi-oosi ja osmoosi.

Puhu muille

Olen pitänyt liikaa asioita sisälläni ja jaan niitä huonosti lähimmillekään. Ajattelin sen aiemmin väärin. Mietin, etten halua painolastia muille ja siksi käsittelen asiat itsekseni. Vaan kun se ei toimi. Hajoitan itseni ja lähimmät juuri siksi.

Asioista on syytä puhua ennen kuin ne murtavat ihmisen. Ammattiasioista kuin henkilökohtaisistakin. Tämän päivän maailma on mediaa seuratessa hurjan raskas jo meidän ikäisillekin. Mitä se on nuoremmille? Tosin moni tapaamani nuori on paljon meitä fiksumpi. He keskittyvät hyvään luonnostaan.

Stoalais-buddhismi on hyvä ohjenuora: Keskity vain asioihin johon voit vaikuttaa.

Se että poliitikot juoksevat laput silmillään talouskasvun perässä vaikka maailma palaa, niin älä puutu siihen. Et voi etänä käännyttää tyhmyyttä ja kaikkia putkinäköisiä.

Jos asiakas-tj haluaa toteuttaa maailman huonoimman jutun, koska hän omasta mielestään osaa senkin, anna. Jollei usko, niin edestään löytää.

Kun vanhempasi on uusi lapsesi, ymmärrä elämän kehää, mutta silti kaikkea ei tarvitse sietää, lapselta eikä vanhemmalta ihmiseltä. Suojaa itseäsi.

Kun tyhmyys jyllää ympärilläsi, katso vierelle ja ulos ikkunasta. Siinä vierellä pitäisi olla rakkautta ja ikkunasta pitäisi näkyä kauneutta. Niillä pääsee jo maaliviivalle.