Mitä tehdä, kun Vihreät ovat tyhmän ylivihreitä, Kokoomus kaksinaismoralismin airut ja suuryritysten zuppari, Demarit pelkkää vanhaa maailmaa, Vasemmisto liiankin kärkäs, Persut perusjuntteja, Kepu Kokoomuksen apupyörät ja muista ei niin väliksi?
Olen mikroyrittäjänä kiinnostunut puolueista, jotka parantaisivat pienyrittämisen mahdollisuuksia Suomessa (eritoten työttömyysturvan, vaikkapa perustulon osalta). Vaan sellaisia ei ole. Pienyrittäjien määrä on jo 200 000, mutta kun eläkeläisiä on kahdeksan kertaa enemmän – ja he äänestävät – kaikki keskittyvät niihin.
Vihreisiin olen kallellani, mutta harmikseni eivät nekään osu, sillä ydinvoiman vastustaminen on typerää, samoin GMO-ruoan. Ylivihreät ideat lentoveroista, raitiovaunuliikenteestä ja muista vastaavista sinetöivät äänestämättömyyteni.
Oikeistopuolueita en voi äänestää, koska he ovat suuryritysten ja itsensä palveluksessa.
Janne Saarikivi kertoo mitä pitäisi politiikassa tehdä
Arvostamani Janne Saarikivi pukee uusimmassa YLE-kolumnissaan sanoiksi kaiken sen, mikä politiikassa on väärin.
Politiikassa on oikeastaan vain kolme kysymystä. Ensimmäinen on raha: se mistä valtio saa rahaa, ja miten raha jaetaan. Toinen on laki, siis se, mikä on kiellettyä ja mikä sallittua. Ja kolmas on valta, se kuka minkäkin asian päättää.
Haluaisin tietää, mitä poliitikot sanovat näistä kolmesta. Sen sijaan en halua tietää, ovatko he jakkujen vai villapaitojen käyttäjiä, “pehmeitä” vai “jämäköitä”. En halua tietää, mitä mieltä he ovat “fillarikommunisteista”, “cityvihreistä”, “rasisteista” tai muista ryhmistä, joihin kukaan ei itse tunnusta kuuluvansa. Varsinkaan en halua kuulla, kuka heistä on “arjen asiantuntija”, “sydämeltään suomalainen” tai “arvoiltaan punainen”.
—
Politiikka palaa politiikkaan silloin kun jokainen puolue on julkaissut vaaliohjelman, jossa kerrotaan mihin pannaan rahaa ja miten paljon, mistä rahat otetaan ja mitkä lait säädetään tai muutetaan.
Jokainen puolue laatikoon ohjelman, jossa sanotaan, mikä on tärkein tavoite, mikä toiseksi tärkein ja niin edelleen. Tavoitteeksi ei kelpaa “koko Suomen pitäminen asuttuna” tai se, että “pidetään kaikista huolta”. Tavoite voi olla vain konkreettinen laki, joka muutetaan tai laaditaan, tai rahan siirtäminen uuteen kohteeseen. Samalla tulee toki ilmoittaa, mikä vanha asia jätetään rahoittamatta tai mistä uutta rahaa valtion kassaan virtaa.
Laatikaa ehdokkaat budjetti, ilman sitä ei voi osallistua vaaleihin, jos on rehellinen poliitikko. Voitte vielä täydentää vaalivalmistelunne ilmoittamalla haluamanne hallituspohjan.
Nämä tavoiteohjelmat ja budjetit sitten kiinnitetään äänestyspaikan seinään nastoilla kiinni, harmaalle paperiarkille tulostettuna, ilman vastustajien tai “arvojen” esittelyä. Ja ai niin, unohdin, puolueilla ei saa olla nimiä tai tunnuksia. Ohjelmat esittää puolue numero yksi, puolue numero kaksi ja niin edelleen.
Tämä riittää. Kun saan nähdä poliitikkojen ohjelman, osaan tehdä äänestyspäätöksen. En halua enää tietää, miltä poliitikot näyttävät, tai miten he nokittelevat vastustajiaan väittelyssä.
Politiikka palaa politiikkaan ja vaaleista katoaa viihteen hurmos. Politiikka on jälleen kovaa työtä näkymättömissä, mitä sen on aina väitettykin olevan.
Politiikan palatessa politiikkaan luonnollinen seuraus on äänestysprosentin romahdusmainen putoaminen. Se on hyvä asia, sillä suurin osa äänestäjistä ei äänestä harjoitetusta politiikasta, vaan aivan muista asioista.
Kaveri-Sote on meidän valintamme (KaSoTe)
YleinenIhan sama mitä päätätte siellä Arkadianmäellä, olemme jo hoitaneet vanhushuoltomme. KaSoTe on valintamme.
Olemme kohta viiskymppisiä ja meillä on nuoruudesta saakka ollut ihan paras kaveripiiri. Sellaisia ihmisiä, joihin luotamme enemmän kuin veri-sukulaisiin. Eilen paalutimme Ranin kanssa vanhus-suunnitelmamme kehykset. Ne itse asiassa ovat samat, joita kaveriporukassa alle parikymppisinä mietimme (lue: Friikkilän pojat).
Niin suuren, että sieltä saa yksilöille tai pariskunnille oman huoneen. Kehittämämme Pikku-Hukka -talonkin tontille voi rakentaa, kuten me Pian kanssa teemme. Loput maatilasta on yhteiskäyttötiloja.
Siihen mennessä perustulo on jo käytössä ja olemme kaikki vanhusyrittäjiä. Sille kehitykselle ette edes siellä Kokoomuksessa voi mitään. Tulette näkemään, että se on ainoa vaihtoehto. Saatte siitä kyllä vastineeksi helpomman irtisanomislain.
Maatila pitää meidät vanhemmat virkeinä, koska siellä on puuhaa. Me kaveri-Esan kanssa teetämme studion ulkorakennukseen, mikäli Esa tulee yhteisasumiseen mukaan. Lataamme sen täyteen jo nyt harvinaista analogista tekniikkaa, nykytekniikan lisäksi. Pikkurahalla voimme sitten tuottaa hyvää käsityömusiikkia aikana, jolloin iso osa on jo ”kädettömiä ja soittotaidottomia artisteja”.
Siihen mennessä myös kannabis on laillista, ihan täällä junttilassa asti. Niinpä tilaamme kuuluvilla pelloilla voimme kasvattaa sitä, syötävän rehuherneen kylkeen. Porttiteorian mukaan sitten etenemme sairauksien mukaan eri aineisiin. Kuten sanottua: Esperin perseessä saa sataa, meillä on aina pilvipoutaa.
Erimielisyyksiä varten rakennetaan pihalle nyrkkeilykehä, jossa kilomäärältään tasaveroiset voivat selvittää asiansa, jolleivät sanat riitä. Meidän sakissa sanat ovat kyllä aina riittäneet, joten siitä tulee hyvä treenipaikka, ”jotta pysytään kunnossa kuolemaksi asti”.
Eli ihan sama mikä SoTe tulee. Hoidamme itse itsemme, vaikkemme oikeistoa olekaan. Loput ideoista pitää jättää aitoon tilanteeseen. Ja ei, et pääse mukaan. Siihen vaaditaan 30 vuoden kaveruus. Tee oma.
Haetaan yrittäjää wordpress-kiireapuun!
Työt, YleinenPerhemainostoimistomme Pikku Apuri on lähtenyt lujaa liikkelle, joten tarvitsemme vakiotekijöiden avuksi kokenutta yrittäjää tekemään satunnaisena kiireapuna WordPress-sivustoja ja -verkkokauppoja. Haemme siis yrittäjää, joka laskuttaa työnsä, emme työntekijää.
Meillä on jatkossa kaksi eri hosting-tarjoajaa, jonne sivuprojektit asennetaan. Luomme sinulle tunnukset ja kykenet briiffauksen jälkeen viemään projektit maaliin saakka ilman suurempia apuja. Haemme siis kokenutta WP-osaajaa. Eikä haittaa, jos osaat myös koodata.
Pukkaa siis työnäytteineen postia jari@pikkuapuri.fi, niin palaillaan asiaan!
Dylan Moran (Sigyn-sali, Turku 15.3.2019)
YleinenPaljon käyty katsomassa hyvää standuppia, Louis CK, Ricky Gervais, Doug Stanhope – kaikkia moneen kertaan. Eilen nähtiin toiseen kertaan irkkuvetkuli Dylan Moran, joka on tyylinsä takia oma suosikkini kaikista.
Ja olihan hän taas hyvä. Kaksi lähes tunnin vetoa, joissa välissä drinkkitauko. Sigyn-sali on kiva paikka, vaan äänentoisto epäonnistui. Istuimme 3. rivillä ja välillä piti oikein pinnistää, että kuuli Dylanin höpöttelyt. Rapsut siis äänimiksaajalle, mutta keikka oli huippua.
Pikku Apuri uudisti Koru-Linnean verkkosivut
TyötOli kiva jelppiä Anina ja Tomi Käräkkää heidän yhteisen perheyrityksensä sivujen kanssa. Jostakin syystä yrittäjä-avioparien toiminta on lähellä sydäntämme 😉
Koru-Linnean aiemmat sivut tehtiin jo v. 2014, joka vastaa reaalimaailmassa jotain vuotta 1992.
Nyt haluttiin tehdä raikkaat ja vaaleat sivut, josta löytää nopeasti yrityksen vahvuudet. Mielestämme onnistuimme siinä. Materiaalia lisätään jahka sitä saadaan kuvattua. WordPressillä tietysti tehtiin ja Pirita Aho otti hyvät kuvat.
Turun Perhelääkärit Pikku Apurin vuosiasiakkaaksi ja heti alkuun kaikki uusiksi!
Työt, VuosiasiakkaatMenimme eräänä kauniina talviaamuna Pian kanssa tapaamaan Turun Perhelääkäreitä, kun he pyysivät alustavasti meitä tekemään heille julisteen ja jotain pientä. No, jotain pientä tehtiin seuraavat pari kuukautta: Koko graafinen ilme, ohjeisto, PPT-pohja ja Word-pohjat sekä verkkosivut 😉
Pia ryhtyi heti työhön ja suunnitteli heille pari erilaista logoa ja värivaihtoehtoa. Niistä valittiin ”perinteisen moderni linja” ja pääväriksi vihreä-valko-musta -yhdistelmä. Myös Perhelääkäreiden talo pääsi ”hahmona” mukaan graafiseen ilmeeseen. Ja ehdittiin tehdä jo pieni TS-mainoskin:
Kun graafinen ohjeisto oli valmis, aloitimme verkkosivun rakentamisen.
Halusin heille selkeästi myytäviä tuotteita ja niitä tehtiin. Ko. tuotteita mainostetaan jatkossa SoMessa, printissä ja ulkomainonnassakin! Ja hei, itsekin kohta 49-vuotiaana jäin heti oman tekemäni mainoksen uhriksi: Eturauhastutkimus kutsuu!
Kaikessa materiaalissa purimme asiat atomitasolle: Mikä? Missä? Mitä? Vain perusasiat jätettiin. Teksteistä, joita vanhoilla sivuilla oli kilometritolkulla, pyyhittiin 95%. Kiva asiakkuus jonka kanssa nyt vasta aloitetaan!
Verkkosivut läppärillä.
Mahdollisimman halvalla siedettävää
YleinenSuomessa kaikki väittävät tekevänsä laatua. Jos katsotaan ihan mitä tahansa keskustelua, ihan mistä tahansa aiheesta, väite on ihan huuhaata. Täällä tehdään mahdollisimman halvalla siedettävää.
Vanhustenhuolto, kodinkoneet, rakentaminen tai vaikkapa mainonta, kaikessa ratkaisee pääomasijoittajan raha, tai pikemminkin sen puute. Mahdollisimman halvalla pitää saada tuottoa.
Pari kertaa hieraisin silmiäni, kun luin Tom von Weymarnin haastattelun Talouselämä -lehdestä. Jos on 75 vuotias, voi jo ilmeisesti puhua rehellisemmin?
Jos pääomistajana on pääomasijoittaja, ovat toiminnan keskiössä kasvu ja kannattavuus. Johdolle asetetaan ruhtinaalliset kannustimet ja se tekee työtä käskettyä: keskittyy kasvuun ja kannattavuuteen”, von Weymarn toteaa.
”Työn laatu ja toiminnan vastuullisuus jäävät tois- arvoisiksi, kunnes koko asetelma räjähtää ja yritysten maine tahriintuu. Sitten vaihdetaan johtoa. Puolueet saavat vaalivaltin, kansa muistaa vain johdon miljoonapalkkiot ja herraviha kasvaa.”
Suppea, vain kasvuun ja kannattavuuteen perustuva malli ei hänestä enää riitä yrityksille. Niiden on otettava huomioon kaikki sidosryhmänsä, ei vain omistajia.
Eikö kaikki muut kuin johtajat tienneet kaiken tuon jo kauan sitten? Tervetuloa tekemään asioita sieltä hattaran harjalta.
Jos katson omaa, yli 20-vuotista uraa mainonnan ja markkinoinnin saralta, niin muistan vain muutaman projektin jossa laatu oli ykkösasia. Kaikissa muissa tavoitteena oli tehdä mahdollisimman siedettävää halvalla ja nopeasti.
Lopetetaan siis se laadusta puhuminen, koska se ei pidä paikkaansa. Jos tehtäisiin edes mahdollisimman hyvää sillä rahalla mikä on käytettävissä, oltaisiin jo voitolla.
Kroppa kuntoon
YleinenTupakanpolton lopettaminen heinäkuussa 2018 oli fiksuin tekomme ikinä. En vaan osannut odottaa, että siitä seuraa painonnousua. Nyt hoidamme sitä.
Kävelemme Piuskin kanssa keskimäärin 8-10km joka päivä. No joskus se jää työkiireiden takia, mutta keskimäärin tuo pitää paikkansa. Se ei vaan tiputa painoa. Se kylläkin kohottaa kuntoa ja poistaa pääläskiä. Itselle on tullut vajaassa vuodessa 6-7 liikakiloa. Kyllä tupakan lopetus vaan hidasti aineenvaihduntaa.
Säännölliset pitkät kävelyt tulivat muuten muutama vuosi sitten kuvaan, kun hurahdimme muutenkin luonnossa oleiluun. Lisäksi ostamani Suunnon kello, jossa on aloitusnäytössä askelmittari, oli lopullinen isku. Nyt se lukema on minulle ruoska tai peli, jota en saa hävitä. Joka päivä mittariin pitää saada 10 – 15 000 askelta.
Syömmekin enää harvakseltaan jauhe- tai muuta lihaa. Pääosa ruoista on jo kasvispohjaisia. Kebab on silti heikkous, josta en suostu luopumaan. Harva voittaa hyvää kebab- tai gyrosannosta!
Syömisen lisäksi olemme ottaneet aamuisen painonnosto, dead bugs– ja lankutusvoimistelun oheen joka toisena aamuna tehtävän, Michael Mosleyn HIIT-treenin:
Ja on muuten tehokasta. Viidessä minuutissa saa sykkeet kattoon ja itsensä hengästyneeksi. Tuon kun yhdistää voima- ja core-treeniin, luulisi kropankin kevenevän?
Janne Saarikivi, YLE: Politiikassa on kyse rahan jakamisesta ja lakien säätämisestä.
YleinenMitä tehdä, kun Vihreät ovat tyhmän ylivihreitä, Kokoomus kaksinaismoralismin airut ja suuryritysten zuppari, Demarit pelkkää vanhaa maailmaa, Vasemmisto liiankin kärkäs, Persut perusjuntteja, Kepu Kokoomuksen apupyörät ja muista ei niin väliksi?
Olen mikroyrittäjänä kiinnostunut puolueista, jotka parantaisivat pienyrittämisen mahdollisuuksia Suomessa (eritoten työttömyysturvan, vaikkapa perustulon osalta). Vaan sellaisia ei ole. Pienyrittäjien määrä on jo 200 000, mutta kun eläkeläisiä on kahdeksan kertaa enemmän – ja he äänestävät – kaikki keskittyvät niihin.
Vihreisiin olen kallellani, mutta harmikseni eivät nekään osu, sillä ydinvoiman vastustaminen on typerää, samoin GMO-ruoan. Ylivihreät ideat lentoveroista, raitiovaunuliikenteestä ja muista vastaavista sinetöivät äänestämättömyyteni.
Janne Saarikivi kertoo mitä pitäisi politiikassa tehdä
Arvostamani Janne Saarikivi pukee uusimmassa YLE-kolumnissaan sanoiksi kaiken sen, mikä politiikassa on väärin.
Politiikassa on oikeastaan vain kolme kysymystä. Ensimmäinen on raha: se mistä valtio saa rahaa, ja miten raha jaetaan. Toinen on laki, siis se, mikä on kiellettyä ja mikä sallittua. Ja kolmas on valta, se kuka minkäkin asian päättää.
Haluaisin tietää, mitä poliitikot sanovat näistä kolmesta. Sen sijaan en halua tietää, ovatko he jakkujen vai villapaitojen käyttäjiä, “pehmeitä” vai “jämäköitä”. En halua tietää, mitä mieltä he ovat “fillarikommunisteista”, “cityvihreistä”, “rasisteista” tai muista ryhmistä, joihin kukaan ei itse tunnusta kuuluvansa. Varsinkaan en halua kuulla, kuka heistä on “arjen asiantuntija”, “sydämeltään suomalainen” tai “arvoiltaan punainen”.
—
Politiikka palaa politiikkaan silloin kun jokainen puolue on julkaissut vaaliohjelman, jossa kerrotaan mihin pannaan rahaa ja miten paljon, mistä rahat otetaan ja mitkä lait säädetään tai muutetaan.
Jokainen puolue laatikoon ohjelman, jossa sanotaan, mikä on tärkein tavoite, mikä toiseksi tärkein ja niin edelleen. Tavoitteeksi ei kelpaa “koko Suomen pitäminen asuttuna” tai se, että “pidetään kaikista huolta”. Tavoite voi olla vain konkreettinen laki, joka muutetaan tai laaditaan, tai rahan siirtäminen uuteen kohteeseen. Samalla tulee toki ilmoittaa, mikä vanha asia jätetään rahoittamatta tai mistä uutta rahaa valtion kassaan virtaa.
Laatikaa ehdokkaat budjetti, ilman sitä ei voi osallistua vaaleihin, jos on rehellinen poliitikko. Voitte vielä täydentää vaalivalmistelunne ilmoittamalla haluamanne hallituspohjan.
Nämä tavoiteohjelmat ja budjetit sitten kiinnitetään äänestyspaikan seinään nastoilla kiinni, harmaalle paperiarkille tulostettuna, ilman vastustajien tai “arvojen” esittelyä. Ja ai niin, unohdin, puolueilla ei saa olla nimiä tai tunnuksia. Ohjelmat esittää puolue numero yksi, puolue numero kaksi ja niin edelleen.
Tämä riittää. Kun saan nähdä poliitikkojen ohjelman, osaan tehdä äänestyspäätöksen. En halua enää tietää, miltä poliitikot näyttävät, tai miten he nokittelevat vastustajiaan väittelyssä.
Politiikka palaa politiikkaan ja vaaleista katoaa viihteen hurmos. Politiikka on jälleen kovaa työtä näkymättömissä, mitä sen on aina väitettykin olevan.
Politiikan palatessa politiikkaan luonnollinen seuraus on äänestysprosentin romahdusmainen putoaminen. Se on hyvä asia, sillä suurin osa äänestäjistä ei äänestä harjoitetusta politiikasta, vaan aivan muista asioista.
Kuka maksaa jatkossa asumisesta maalla? Taivassalossa ainakin maksut räjähtävät.
YleinenSyke hakkaa jo monetta vuotta peräkkäin liian lujaa Carunan ja muiden sähkönsiirtoyhtiöiden riistohinnoittelusta. Poliitikkojen suurin emämunaus koskaan pohjusti katastarofiaallon ensiloiskeet, kuten voit mm. tästä lukea. Nyt Taivassalon Vesi lähestyi kirjeitse ja ilmoitti käsittämättömistä 50%-300% hintanousuista!
Taivassalossa, jossa oma pieni torppamme on, vesimaksu tänä vuonna oli 3€ perusmaksua ja muutama euro käyttömaksua kuukaudessa. Nyt siihen tulee yli 300%:n nousu, kun pelkkä perusmaksu kesäasuntojen kohdalla pomppaa 121,52€:oon vuodessa! Kaikki siksi, että kunnat ovat yhtiöittäneet vesilaitoksensa.
Lisäksi Taivassalon vesi nostaa tuntihintansa 50€:sta 75€:oon. Nousua siinäkin siis kivat 50%! Tuohon vielä kiinteistövero, joka meillä on vielä maltillinen n. 170€/ vuosi, niin maksamme pelkästä torpan omistamisen iloista käyttömaksua jo 50€ kuukaudessa.
Vertailun vuoksi naapurikunnat mukaan:
Vehmaa (Hinnastoon)
Kustavi (Hinnastoon)
Taivassalo 2019
Taivassalon uusista vesimaksuista voi lukea täältä.
Kiinteistöveroista voit lukea täältä.
POOP – Pihinä Olo On Parasta
YleinenAloitimme tiukan budjettiseurannan jo lähes 30 vuotta sitten. Sen johdosta maksoimme ennätysnopeasti opiskeluajan lainat sekä asuntolainamme. Tiukka kuri jäi päälle. Nyt voimme olla jo ylpeitä tietynlaisesta piheydestämme.
Piheys voi olla sairaalloistakin, mutta terve piheys säästää luontoa, kohottaa kuntoa, pitää päälaskitkin loitolla ja tuo säästöjä. Siksi suunnittelimme ideologialle oman logonkin. Siitä on hyvä tehdä muutakin kuin t-paitoja.
Mitä POOP -elämä sitten pitää sisällään?
Ensimmäisenä ja pohjaratkaisuna budjetin pitämisen.
Budjetti on sama vanha budjettipohja nyt LibreOffice -versiona: Simppeli budjettipohja. Siihen merkitään tietysti vain tulot ja menot. Joka kuukausi kuluvat kiinteät menot omiin kohtiinsa ja ruoalle sekä bensalle ja muulle perusjatkuvalle olemme merkanneet yleiskulu -kohtaan tietyn määrän.
Omassa versiossamme olemme jatkaneet tuosta hieman monimutkaisemman, jossa mukana ovat yrityksemme Pikku Apurin tulot ja menot sekä säästöihin menevät ja itse säästötilit. Mutta tuosta pääsee alkuun.
Ja kun säästöä kertyy, sitä ei käytetä suurempaan ja parempaan.
Emme ole enää aikohin shoppailleet.
Se huume ei toimi kuin pahana trippinä. Sen sijaan liikumme luonnossa omien eväiden kera. Taatusti palkitsevampaa. Ostamme vain tarpeeseen ja pyrimme ostamaan kerralla laatua, jota ei tarvitse kuin korjata.
Ruokaostoksiin ja -hävikkiin tarkkuutta.
Emme juokse kuponkien perässä, mutta kävelemme reput selässä Lidliin, josta ostamme arkiruokamme. Erikoisaineksia haemme Citymarketista ja spesiaalikaupoista (aasialaiset, lähi-idän ruoka jne.).
Ruokapuolella olemmekin kasvattaneet omaa reseptivalikoimaa, jossa yhdistämme herkullisen, edullisen ja terveellisemmän ruoan.
Suurena linjana liha on jäänyt koko ajan vähemmälle ja vihannesten käyttö kasvanut. Oikein maustamalla ruoasta kuin ruoasta saa hyvää.
Mikä tarkoitus piheydellämme on?
Turva. Siinä se on yhdellä sanalla. Halusimme säästää nopeasti turvan, JOS toiselle, molemmille tai läheiselle tapahtuu jotakin.
Tuo liittyy ajatuksen, jonka twiittasin Olli Lindholmin kuoleman jälkeen:
Hyvä arkielämä on tärkeä, muttei ilman turvaa. Carpe diem on meistä tyhmä ajatus. Kun nyt seuraa vanhustenhoitokeskustelua, varaudumme siihen, että eläketurva saattaa 20 vuoden päästä olla jo sössitty ja/ tai se on minimaalista. Kaikkeen on hyvä varautua ihan itse. Siksi PooP.
…ja lopuksi: Voimme kyllä ”tuhlata omaan hyvinvointiimme” esim. kuukauden työnteon ulkomailla. 5000€ se maksoi, mutta antoi enemmän. Olemalla lopun vuotta pihi tuokin mahdollistuu.
Googlen hakukonemarkkinointi, eli SEO -koulutus
YleinenEDIT: Ja aivan, kuten eräs vakiotarkka-ampuja huomautti, SEO ei ole = hakukonemarkkinointi. Mutta asiaan: Olen pitkään tehnyt Googlen ”hakukonejuttuja”, mutta minulla ne ovat aina olleet ammattiasteikon d- tai e-kirjaimen kohdalla. Siksi ei niihin ole tullut lisäpanostettua vuosiin. Osaan toki perusasiat, mutta olen kaivannut kovaa faktaa.
Tänään sitä saatiin Grundlagessa Jutta Lehtisen opettamana. Jutta kertoi juurta jaksaen ”kaiken” ja tarkasti. Heti sen jälkeen oli päivitettävä Pikku Apurinkin sivut parempaan kuosiin. Suutarilla pitää olla kengät.
Tärkein tieto mikä kaikkien pitää oppia on tämä:
Jo pelkästään tuo tekee maailman mielenkiintoiseksi. On toki muutakin:
Wihannolle Kodin Messut -tapahtuma
Työt, VuosiasiakkaatTeimme Wihannon kanssa heille Kodin Messut -tapahtuman. Kannattaa muuten katsoa kymmenet erikoishinnat tapahtumasivulta ja hakea liikkeestä omansa pois.
Pian tekemän uuden mainoslinjan mukainen ilmoitus oli tänään TS:n etusivulla.
Verkkosivuille tuotettiin kymmeniä supertarjouksia ja mainonta on käynnissä Googlessa, Facebookissa ja Instagramissa. Ja tuntuu toimivan. Kolmen päivän mainossaldona sivuilla käynyt nyt yli 3000 ihmistä.
Työtä koskeva lupaus itselle
Työt, YleinenKun vuonna 2015 sain yllätysdiagnoosina melanooman, alkushokin jälkeen remontoin koko toimintani. Päätin että elämä on liian lyhyt tiettyihin asioihin. Kuten kuvan Buddhalainaus kuuluu: Prove yourself to yourself, not to others.
Suurin lupaus itselleni oli ammattiin liittyvä: En enää halunnut tehdä työtä josta en pidä, tai joka häiritsee elämistä. Työnteon ei pidä olla kivaa -sanonta on täyttä sontaa. Juuri sitä sen pitää olla.
Eritoten projektöissä kohtaa välillä töitä, jotka eivät vaan asetu ns. jengoilleen. Joko ei natsaa toisen osapuolen kanssa tai yhteistyö ei ole yhteistä työtä. Olen huomannut, että kun operoidaan ”jonkun muun rahoilla”, asenne saattaa lipsua. Kun taas tekee työtä esim. yrittäjille, jotka sijoittavat projektiin omat rahansa, asenne menee usein jopa yli. Nopea ja edukas projekti muuttuu helposti ”Iisakin kirkoksi”.
Kiittämättömyys voi olla maailman palkka, mutta Suomessa se ainakin on lähes vakiokamaa
Olen nyt tehnyt yli 30 vuotta työtä ja siitä 20 vuotta viestintäalalla. Mielestäni suurin korjaamisen tarve työnteossa täällä Suomessa on kiittämättömyys. Paskaa ja korjauksia kyllä sataa niskaan tasaisesti, mutta kiitosta ei osaa sanoa 99 sadasta. Myöskään kiitollisuutta ei huomata. Se, että joku luottaa sinuun niin paljon, että haluaa sinut tekemään työnsä on kiitollinen hetki – ainakin pienyrittäjälle.
Vaimo kävi juuri Mäntymäen terveyskeskuksessa verikokeissa. Sielläkin sanoivat, että koko ajan heitä kohdellaan kuin roskista. Haukutaan ja syytetään jopa asioista, joihin heillä ei ole osaa eikä arpaa. Hävettää ko. henkilöiden puolesta.
Ole esimerkki muutoksesta
Itse koitan ainakin noudattaa nykyään näitä tapoja työelämässä:
Kaikki mikä voi, muuttuu eettisemmäksi ja avoimemmaksi
YleinenTulevaisuuteen voi kurkkia, vaikka se epävarma onkin.
Vuosisopimusasiakkaittemme kanssa istumme joka kuukausi ja katsomme mitä tuli tehtyä ja mitä pitää tehdä. Kaikki ovat nyt epävarmoja, joten olen neuvonut, alasta riippumatta, saman neuvon.
Taustaksi kerron tutkimuksista. Me suomalaiset arvostamme yrityksiä, jotka ovat vastuullisia. Yritys voi olla jopa avoimesti poliittinen. Hyvän tekoon puolestaan ei kelpaa ”lahjoitamme tästä 0,5% maailman merien puhdistamiseen”, vaan hyvää pitää tehdä isosti.
Kaikki mikä voi, muuttuu eettisemmäksi ja avoimemmaksi
Neuvonkin kaikkia asiakkaitamme muuttumaan avoimeksi, moraaliseksi ja eettiseksi yritykseksi. Maine kasvaa aina nopeammin kuin liikevaihto. Toki mokia saa edelleen tehdä ja tehdään, koska olemme ihmisiä.
On myös lukuisia esimerkkejä (mm. tässä ja tässä) siitä hyvästä mitä tapahtuu, kun palkkoja nostetaan, johtajia vähennetään ja yritykselle luodaan mm. simppeli, toimiva digitaalinen ohjaus.
Perttu vannoo disruption nimeen
Oikeasti kuuluisa tulevan tutkija, Perttu Pölönen, vannoo disruption nimeen, mutta pidän sitä aivan liian vaikeana tavoitteena pienehköille perusyrityksille. Siksi neuvoni on maallisempi, sellainen, jonka jokainen yritys voi toteuttaa.
Pikku Apuri pisti Talouspäälliköt tanssimaan
TyötNaantalilainen Talouspäälliköt kaipasi uutta verkkosivustoa. Vanha oli, no, vanhentunut.
Päälliköiden Ollin kanssa sitten jumppasimme aikamme tuotteistusta ja muuta ja lopuksi päätin rentouttaa koko lafkaa, koska ovat aidosti mukavia, rentoja ja kivoja kirjanpitäjiä, tanssiteemalla! Nyt heillä on näköisensä, hyvän fiiliksen sivut, WordPressituotantona totta kai!
Aikaa työ vei runsaan viikon verran ja maksua runsaan tonnin.