Yrittäjänä Varsinais-Suomessa – olen silti hengissä
Olen nyt 10+ vuotta ollut pienyrittäjä Varsinais-Suomessa, jossa olen syntynytkin. Tunnen tämän heimon. Vaan millainen se onkaan?
Tykkään pirusti tästä vaiheesta, kun kehittää innoissaan uutta palveluideaa johon uskoo ja luottaa ja ei malta odottaa sen valmistumista. Ei siitä maailmanmenestystä tule, mutta josko toisi lisäleipää vaikka kymmenelle ja auttaisi satoja?
Mutta kun päästään palvelun demovaiheeseen, siihen kun alkaa näyttää sitä muille, muistaa että on Suomessa, tarkemmin vielä Varsinais-Suomessa.
“Noita nyt on maailma täynnä”. “Ei kannata koittaa, Googlet ja Facebookit on liian ylivoimaisia“. “Ihan sama mitä täällä Suomessa tekee kun Kiina ratkaisee kumminkin”. “Kui sää voit jaksaa tommost enää eres yrittää?” “Ihan kiva”.
Lisäksi kilpailijaa tai kaveria harvoin tuetaan, lyödään kyllä.
Kun eliniän kypsynyt kyynisyys kohtaa mustahkon huumorin värittämän skeptisyysjanan päätepysäkin, olet saapunut Varsinais-Suomeen.
Jos täällä saa kommentin: “ei paskempi”, tietää että tällä on mahis. Ajatelkaa, että tuosta ilmapiiristä ja asenteesta huolimatta täälläkin osassa Suomea joku silti pystyy palkkaamaan lisäjengiä töihin. Se on kova juttu.
Ei kait tästä syksyst enää paskempi voi tulla? (tuo on siis kehu)
