Olemme aina pitäneet ns. terapiasessioita kaveripiirissämme. Ne ovat paitsi pitäneet meidät järjissämme, myös varpaillamme. Nytkin Jussina ystävän mökkinaapurin 200-vuotisessa saunassa mietimme maailman menoa ja tilanteita.

Läntinen maailma on täynnä paskaa KULUTUSTAVARAA – MITTA ON TÄYSI

Kiinasta ja muualta Aasiasta on jo vuosia raijattu tänne huonoja tuotteita. Elektronisella puolella esim. tuotteiden kondensaattorit ovat niin huonoja, että ne hajoavat muutaman vuoden, tai tietyn käyttötuntimäärän kohdalla. Ne siis tehdään hajoamaan, jotta hullu kvartaalivetoinen maailma saisi ihmiset ostamaan kokonaan uuden laitteen.

Ja saavathan ne, sillä vanhat kärrätään kaatopaikkojen kautta Afrikan lasten poltettavaksi. Kondensaattori maksaa muutaman sentin. Hyvä kondensaattori, jos niitä vielä tehtäisiin, maksaisi muutaman sentin enemmän. Onneksi kaveripiiristä löytyy alan tunteva ammattilainen, joka on korjannut jo muutamankin kondensaattorilaitteen uuteen uskoonsa.

On jo merkkejä siitä, että ihmisten mitta alkaa olemaan täysi. Kirpparit lisääntyvät, mutta niissä myydään pääosin “kaupan hintaan” sitä samaa paskaa, jolloin harva enää ostaa sieltäkään.

Ts. Kaikilla on varastot jo täynnä – roskaa.

Käsityön arvo nousee koko ajan.

Ne, kenellä on varaa, ostavat hyvästä puusta käsin valmistettuja huonekaluja, veneitä jne. Käsityöyrityksiä arvostetaan, kun halpapaska hajoaa päälle ja moraali ei enää anna lisälupaa ostaa lasten kasaamaa. Ei haluta enää kaappeja täyteen.

Halutaan vain tarpeellinen, mutta laadukasta.

Vaikeaa nähdä talouselämän parantuvan

EU on melko pahassa jamassa. Jos ihan kotimaahan katsoo, joka puolelta ovat seinät tulleet vastaan. Kun ollaan eurossa, ei voi enää devalvoida valuuttaansakaan.

Mitä tehdä, kun a) tuotteiden hinnat ovat jo liian korkealla ettei niitä voi nostaa b) palkkatasoa pitäisi kilpailukyvyn vuoksi alentaa?

Sääntely ja byrokratia on ylipaisunutta. Suomessa on virkamiesarmaada, joka kehittää entistäkin älyttömämpiä lisäyksiä päivittäin, jotta voisi puolustaa omaa virkaansa.

Ne puolestaan tukkivat yrittämisen tiet.

Mitä jää jäljelle, jos: a) yrityksiä ei enää kannata perustaa, mutta b) normitöihinkään ei enää pääse, koska hakijoita on liikaa ja vaatimukset avoimiin paikkoihin liian kovat

Siinä kaksi isoa keskustelusession aihetta Jussilta. Lisääkin oli, mutta elefanttikin syödään pala kerrallaan.