Kaikki muuttuu. Maailma johon nyt meidän pitää syöksyä on samanaikaisesti paluu vanhaan kuin hyppy uuteen.

HS:n huima artikkeli kiteyttää olennaisen:

Pitäisi siis esimerkiksi rakentaa aurinko- ja tuulivoimaa ja uudistaa rakennuskanta energiatehokkaammaksi. Mutta myös arvojen, ajattelutapojen ja elämäntapojen olisi muututtava. Siinä missä toisen maailmansodan jälkeen alkoi hiljalleen syntyä paljon energiaa ja resursseja vaativa kulutuskulttuuri, nyt pitäisi opetella tulemaan toimeen vähemmällä.

Jos on esimerkiksi tottunut ostamaan halpatyövoimalla Aasiassa tehtyjä t-paitoja, Suomessa valmistettu laadukas t-paita voi tuntua älyttömän kalliilta, vaikka sen käyttöikä olisi pidempi. Toivanen ei kuitenkaan pidä mahdottomana, että ihmiset oppisivat pitämään laadukkaita ja kestäviä tuotteita kannattavina ostoksia.

”Yleinen kuluttamisen vähentäminen on ihan hyvä ohjesääntö, mutta myös kulutuspaletin sisällä tapahtuu muutoksia, siirrytään esimerkiksi kasvispainotteisempaan ruokaan”, Toivanen sanoo.

TOIVASEN ja Järvensivun artikkelin mukaan ekologinen jälleenrakennus ei vähennä työpaikkoja, vaan voi synnyttää paljon uutta työtä. Näin käy heidän mukaansa muun muassa siksi, että monia tehtäviä ei voi tulevaisuudessa suorittaa fossiilienergian voimin. Ihmistyövoiman tarve voi siis lisääntyä.

Otetaan esimerkki rakennusalalta: rakennusten saneeraaminen energiatehokkaiksi tai toimistotilojen muuttaminen asuinkäyttöön on artikkelin mukaan yhä useammin järkevää, ja tällaiseen korjaus- ja muutosrakentamiseen tarvitaan paljon ihmistyövoimaa.

Ylipäätään kaikenlainen korjaaminen, uusiokäyttäminen ja kierrättäminen työllistävät Toivasen ja Järvensivun mukaan merkittävästi, kun materiaalien kulutusta on vähennettävä. Käytännössä se voisi tarkoittaa töitä vaikka korjausompelijoille ja älypuhelimien korjaajille.

Eli yltiöpäisen kuluttamisen sijaan meidän pitää kierrättää, korjata, uudistaa ja parantaa.

Koneet ja robotiikka hoitavat automaatiotyöt, eli sellaiset joihin ei tarvita aivoja vaan toistoa. Tylsät työt siis. Me saamme tehdä lihas- ja aivovoimillamme uutta sekä korjata vanhaa.

Omassa kaveripiirissäkin on useita supertaitavia korjaajia, niin rakennus-, it-, elektroniikka- kuin mekaniikkapuolellakin. Jos heillä olisi asuntolainat maksettuina, voisimme perustaa uudenlaisen korjauspajan, vaan vielä osalla ei rohkeus riitä hypätä.

Omille asiakkaillemme, joille ajatus voisi tuoda uutta virtaa ja asiakkaita, aion yhä voimakkaammin ehdottaa siirtymistä kierrätys- ja korjaustoimintaan. Ja samaa koitan opetella itsekin, omassa taloudessa.

Oma herätys ekologisempaan tapaan elää tuli vasta jokunen vuosi sitten, aivan kuten valtaosalla täällä Suomessa. Sitä ennen elimme kyllä niukasti ja säästeliäästi, mutta myös lentelimme joka vuosi 1-2 kertaa Thaimaahan, ostimme huonoja tuotteita joita ei voinut korjata, söimme liikaa lihaa jne.

Hyvä muistilista kestävämpään ostamiseen

  1. Ensin pitää aina selvittää voiko asian tai esineen korjata.
  2. Jollei millään voi, tai se maksaa ylimaallisen paljon, vasta sitten harkitsee käytetyn korvaavan ostamista, oli kyse sitten moottorisahasta, paidasta tai keittiön kaapeista.
  3. Jollei vieläkään löydy, vasta sitten miettii ostaa uutta.
  4. Ja kun ostaa uutta, kannattaa varmistaa, että siinä voi ostaa/ vaihtaa uusia osia, eli ts. se on korjattavissa. Muuten se on kiinapaskaa, joka tuhoaa maapallon.

Kansantaloudelle uudenlainen tapa toimia tekee turmiota, mutta se talousmalli pitääkin korjata – se on väärä.

Mieti siis mitä uudenlainen maailma tarkoittaa yrityksesi toiminnassa? Miten voitte siirtyä nyt viimeistään kestävämpään tapaan toimia ja miten kerrot siitä asiakkaillesi, uusille ja vanhoille?

 

 

 

 

 

0 Vastausta

Kommentoi?

Osallistu ja levitä sanaa.
Osallistu.

Kommentoi?

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.