Ilon valo päälle

Nyt riitti, nimittäin surku (maailman tilasta). 48 vuotta riittää. En ole saanut mitään aikaan olemalla vihainen tai jakamalla kriittistä kepakkoa. Juu, vain keppiä tarjoava hallitus ja ulkomailla lukuisat sekopäät. Riitti. En ota enää osaa murheisiin, vaan mennään ilolla – kaksimetrisen “bear hug” tulossa.

Olen ollut aina niitä jotka kantavat maapalloa harteillaan. Murhetta riittää ja siinä pellossa ollaan kieritty. Uusi ystävä Rostockista, Mike, sai aikaan naksauksen. Hän oli päättänyt mennä vaan ilolla ja hymyllä – ja se tarttui meikäläiseenkin, varsinaissuomalaiseen mörökolliin.

Nyt opetellaan menemään ilolla ja sen valolla. Ei varmaan käy heti ja helpolla.

Se ei tosin tarkoita asiakkaillemme helpompaa, päinvastoin. Toimitusjohtaja leiskaa -tyyppiset asiakkuudet voivat viimeistään nyt hakeutua muualle – ellet tosiaan osaa myös tätä hommaa.

Olen tehnyt 20+ vuotta pääosin mitä asiakas haluaa. 90% siitä on ollut mitäänsanomatonta, koska olin liian kiltti. Voi olla positiviinen ja iloinen, myös asiakasviestinnässä, muttei tarvitse olla laimea.

Tämä voi olla ammatillinen itsemurha tai sitten jymypotti. Jos siis haluat ison mielipiteen suoraan, soita. Jos haluat jees-henkilön, soita muualle. Mutta ole iloinen, se tarttuu.

Eloton elämä on liian lyhyt.