MIELIKUVAHARJOITTEITA (kolumni Turkulaiseen 21/09/2016)

Tuli taas rustattua, tällä kertaa kevyemmin paikallisaviisiin:

—

Olen niitä ihmisiä, jotka heräävät usein klo 3-5 aamuyöstä, mikäli painaa joku deadline (kuten tämä Turkulaisen kolumni), murhe tai työasia. Niin se vain on. Niin nytkin. Heräsin klo 3.05 kolumnin aihe päässäni ja en saa rauhaa, ennen kuin kirjoitan sen.

via GIPHY

KATSO ITSEÄSI ILMASTA

Luen aika paljon ja vastikään käsiini osui aikoinaan melko suosituksikin noussut ns. self-help -kirja, Eckardt Tollen Power of Now. En minä sitä kokonaan jaksanut tavata, kuten en moniakaan vastaavia, mutta nappasin siitä hyödyllisen harjoitteen: Mielikuvien hyväksi käyttämisen.

Olen myös napsinut viisauksia elämän varrelta käyttööni. Fiksuin niistä on buddhalaista perua ja kuuluu näin: Älä murehdi menneitä äläkä kauas tulevaisuuteen, se on täysin turhaa energian tuhlaamista.

Tollen kirjasta sain sille visuaalisen vastineen.

Kun jään kiinni turhan energian käytöstä, irtaannun kropastani ja leijun n. 3-4 metrin päähän yläpuolelleni ja katson itseäni sieltä: ”Siinä se nyt taas murehtii asioita, joille ei mitään voi tehdä”. Voin jopa antaa kropalleni korvatillikan, pörröttää hiuksiani tai muuta tyhmää. Tärkeintä on mielikuvassa nauraa itselleen. Toimii.

REPUBLIKAANIHALLITUKSEMME TRAMPOLIINILLA

En voi sietää sitä politiikkaa, mitä republikaanihallituksemme nyt tekee. Se on kaikin tavoin vastoin omia reiluus-, ihmisoikeus- ja moraalikäsitteitäni. Itse asiassa en voi enää lukea asiasta uutisia enkä katsoa tv:sta, kun joku noista pölvänöistä puhuu soopaa. En vain voi. Jos kuitenkin ”saastun” heidän sanomalleen, teen seuraavan mielikuvaharjoitteen:

1. Kutistan Sipilän, Soinin ja Orpon pieniksi pikkuihmisiksi, n. 3-4 cm:n kokoisiksi. Mietippä Soinia alle peukalon mittaisena? Aika söpö.
2. Asetan ne mielikuvissani pienelle trampoliinille pomppimaan. Pienet poliitikot hyppivät pienellä, n. 15cm:ä halkaisijaltaan olevalla trampoliinilla.
3. Kuvissani Sipilä ja Orpo huutavat aina kimeästi pompatessaan: ”Huiiiii!”, mutta jostain syystä lempparini on kuitenkin Soini, joka pomppii aivan hiljaa, kädet ja suu puuskassa. Aika jytky.

Kun siis näet jonkun näistä tv:ssa, mieti heitä peukaloisina trampoliinilla. Auttaa.

TYLSYYTTÄ VASTAAN ANKKAHUULILLA

En jaksa enää puheitakaan. Vain teot auttavat meidät ylös tästä Suomi-suosta. En ole käynyt vuosiin yhdessäkään ammatillisessa seminaarissakaan. Ne ovat vihoviimeisiä. Blaa, blaa ja innovaatio-blaa.

Kaikki meistä kuitenkin joskus joutuvat tylsän puheen kuulijaksi. Saattaapa puhe olla rasistinen, sovinistinen tai jopa vihasellainenkin. Aina silloin teen harjoitteen näin:

1. Kävelen ”haamuna” puhujan taakse.
2. Ojennan käteni hänen huulilleen takaapäin ja lytistän ne ”ankkaturvaksi”.
3. Käsken häntä sanomaan quack tai vaan ankka -sanan, kun lytistän puhujan huulia ankaksi. Voitte koittaa itsellänne tätä samaa. Äänestä tulee melko hassu.

Näitä voi keksiä vaikka kuinka. Jos Sinulle tulee joku hyvä mieleen, lähetä se jari@pikkuapuri.fi, niin kerään parhaat blogiin talteen ja kerron kaikille. Maailmasta tulee näin paljon keveämpi kantaa.

Jari Liitola, Pikkuapuri ja elämän opiskelija