Artikkelit

Tähän vajaan viisikymppisen ikään päässeenä nautin stressivapaammasta tavasta tehdä työni. Siihen löytyy kaksi pääideaa miten sen teen?

1. Tee vain mukavien kanssa työsi

Pikku Apuri tekee kahdenlaista työtä:

  • Projektityötä, jossa tehdään asia x asiakkaalle y, laskutetaan ja heilutetaan kivat jatkot
  • Teemme myös ns. vuosisopimustöitä, jolloin tietyille asiakkaille teemme joka viikko markkinoinnillisia toimenpiteitä. Asiakkaat maksavat siitä meille kuukausittaisen hinnan.

Nyt olemme onnistuneet viime ajat molemmissa ”linjoissa”: Meillä on ollut todella mukavia projektitöitä, kuten esim. Aurakoulutus ja juuri nyt työn alla oleva Sellon Katse. Vuosisoppariasiakkaista mm. Wihanto ja Midas Kultasepät ovat molemmat sellaisia, joiden kanssa on kivaa tehdä työnsä ja meistä on aidosti mukavaa edesauttaa molempien liiketoimintaa.

2. Tee työsi valovoiman avulla

Olen aiemminkin kirjoittanut tästä aiheesta.

Ideana on jakaa työnteko synkkiin aikoihin ja vapaa-aika kivampiin hetkiin.

  • Teemme hurjasti tietokoneella tehtävää työtä kun on pimeää, märkää ja surkeaa. Yleensä se väli on lokakuusta maaliskuun puoliväliin. Yhteensä 5+ kuukautta.
  • Kun aurinko on ylempänä ja lämmittää sekä valaisee, alkaa toisenlainen työnteko. Mm. ulkohommat, joista ei makseta palkkaa. Silloin vähennämme tietokonetöitä. Teemme niitä kuitenkin kesäkuulle asti (ja osin kesälläkin). Huhtikuussa muutamme puoleksi vuodeksi torpalle Taivassaloon, jossa riittää puuhaa ulkosalla.
  • Kesäkuu-lokakuu -välin teen sadepäivät tietokonetöitä joista maksetaan, ja kauniimmat kelit taas ovat ulkohommia, joissa raha puolestaan palaa kiertoon.

Jos analysoin työaikaa, se menee kutakuinkin näin:

Pimeä aika

Teen tietokoneella taitto-, kirjoitus- ja liukuhihnatöitä n. 6 tuntia päivässä, yleensä klo 7-13 -välillä. Sen lisäksi teen ajattelu-, suunnittelu- ja ideointityötä 0-6 tuntia päivässä. Se tapahtuu aamulla klo 4-7 tai iltapäivällä tai illalla.

Valoisampi aika

Kun on kaunista, ollaan ulkona. Tehdään remppahommia, kävellään, vaelletaan jne. Silloin ei vastailla kuin puhelimeen ja sähköposteihin, vauhdista. Kun on huono ilma, tehdään töitä kuten ”pimeällä ajalla” (yllä).

Mitä näistä sitten seuraa?

Jos onnistumme noudattamaan ko. sääntöjä, se tarkoittaa sitä, että:

  • nukumme paremmin,
  • voimme paremmin ja
  • parisuhteemme voi hyvin. Se taas johtaa siihen, että
  • meistä voi olla kivaa seuraa myös ystävillemme.

Täytyy muistaa, että tällainen tapa tehdä työtään maksaa. Emme saa sellaisia rahoja mitä saisimme normityöksi määriteltävällä tavalla. Mutta rahan sijaan saamme paremman mielen ja ennaltaehkäisemme omaa mielisairauttamme.

Ei se jatkuva kasvu, vaan se jatkuva kasvaminen.

 

Päätin kirjoittaa auki tavan, jolla olen tehnyt viimeiset 3-4 vuotta työtäni, sillä tämä ei muutu, jos vain asiakkaita riittää. Olen antanut sille nimeksi valovoimainen työnteko. Se on mahdollisimman kaukana kikyistä ja muista vanhan ajan jäänteistä.

Taustaa

Vuodesta 1992, kun astelin ATK-opintojen ohella Novoshop -myymälään töihin, nautin vain rahasta. Oli outo tunne saada parikymppisenä+ paljon rahaa joka kuukausi. Nautimme kuluttamisesta ja lainan maksusta koko 90-luvun aina vuoteen 2005 asti. Silloin päähäni pätkähti suunnitelma yrittämisen ja normiarjen rinnakkaiselosta. Alkoi yrittäjän tie.

Vuoteen 2013 asti tarvitsin rinnalleni tekijöitä, jotka osasivat tehdä verkkoon asioita. En osannut itse tarpeeksi. Nyt osaan tarpeeksi verkkojutuistakin, vaikken siinä vielä hyvä olekaan. Ja toki vierellä on edelleen paremmin osaavia.

Halusin lisätä työn ja arjen väliin lisää vapautta. Opin, että kaikki tämä voi loppua tänään. Sitä voi kuolla. Memento mori. Jossakin vaiheessa sitten ymmärsin keinon. Vielä paremman rytmin elää ja tehdä työtä. Annoin sille nimenkin.

Valovoimainen työnteko

Täytyy muistaa, että tapa maksaa. En saa sellaisia rahoja mitä saisin normityöksi määriteltävällä tavalla. Mutta rahan sijaan saan paremman mielen. Ennaltaehkäisen omaa mielisairauttani.

Lyhyesti kerrottuna se tarkoittaa tätä:

  • Teen hurjasti tietokoneella tehtävää työtä kun on pimeää, märkää ja surkeaa. Yleensä se väli on lokakuusta tähän saakka, eli maaliskuun puoliväliin. Yhteensä 5,5 kuukautta.
  • Kun aurinko on ylempänä ja lämmittää sekä valaisee, alkaa toisenlainen työnteko, ulkohommat, joista ei makseta palkkaa. Silloin vähennän tietokonetöitä. Teen niitä kuitenkin kesäkuulle asti (ja osin kesälläkin). Huhtikuussa muutamme puoleksi vuodeksi torpalle Taivassaloon, jossa riittää puuhaa ulkosalla.
  • Kesäkuu-lokakuu -välin teen sadepäivät tietokonetöitä joista maksetaan, ja kauniimmat kelit taas ovat ulkohommia, joissa raha puolestaan palaa kiertoon.

Jos analysoin työaikaa, se menee kutakuinkin näin:

Pimeä aika

Teen tietokoneella taitto-, kirjoitus- ja liukuhihnatöitä n. 6 tuntia päivässä, yleensä klo 7-13 -välillä. Sen lisäksi teen ajattelu-, suunnittelu- ja ideointityötä 0-6 tuntia päivässä. Se tapahtuu aamulla klo 4-7 tai iltapäivällä tai illalla.

Valoisampi aika

Kun on kaunista, ollaan ulkona. Tehdään remppahommia, kävellään, vaelletaan jne. Silloin ei vastailla kuin puhelimeen ja sähköposteihin, vauhdista. Kun on huono ilma, tehdään töitä kuten ”pimeällä ajalla” (yllä).

Mitä edessä?

Terassisuunnitelma 2017.

Nyt kohta alkaa torpalla terassin päälityöt ja kaunistukset. Viime syksynä tehtiin yhdessä Spinkkilän Pekan ja Josen johdolla perustukset. Larjamalta hankittua Siperian lehtikuusta tulee n. 60+ neliötä pintaan ja lisää kaiteisiin ja portaisiin. Päälle tulee 3m*3m paviljonki katoksella ja sinne sisään eurolavasohva sekä pöytä. Avotilaan tulee pihagrilli ja aurinkotuolit kaasugrillin ohella.

Lisäksi torpalla tehdään perinnekorjausta, jossa mahdollistetaan rouvan elo vielä meidän jälkeenkin, mutta siitä lisää tuonnempana. Kohta voimme kertoa muutenkin meille isoja uutisia. Mutta siitäkin vasta hieman myöhemmin. Kivaa kevättä!