Artikkelit

Siinähän se alla tönöttää. Jokaisen meidän suomalaisen seuraavan 10 vuoden päästötavoitelukema. Jokainen voi mitata lähtötasonsa Sitran sivuilla olevan testin avulla, vaikkei se nyt niin tarkkaan olekaan rakennettu. Saisiko Sitra siitä ns. advanced -version?

Tein testin ja se näyttää nyt paljon, koska kolme ulkomaan matkaa tänä vuonna.

 

Kaksi asiaa muuttuu: Lennot ulkomaille ja ruokavalio

Ulkomaan reissut on kohta tehtävän Teneriffan vaellus- ja työmatkan jälkeen vähäksi aikaa tehty. Sillä saamme 2-3000 hiilikiloa pois – molemmat. Olemme 15 viime vuoden aikana lentäneet ja matkustaneet paljon, ja siten paitsi sivistäneet itseämme hurjasti, myös kuormittaneet maapalloa liikaa.

Matkustaminen painottuu kotimaahan ja lähikohteisiin, jonne pääsee autolla tai junalla, vaikkakin kotimaan matkailu onkin todella kallista. (Katselin mm. viime viikolla Espoosta hotelliyötä. Halvin oli 179€. Järkyttävää).

Ruokavalio 80-90%:sti kasvispainotteiseksi

Minua on aina kasvisruokaohjeissa häirinnyt se, että ne on tehty pienille tai reseptiruoat ovat jotenkin ”höttöisiä”. Olen 193cm/ 100kg, joten kaipaan järeämpiä kasvisruokareseptejä. Nappailin nyt muutamia sellaisia kuvina Kasvisruokamaanantai -kirjastamme. Niitä otamme nyt arkisin käyttöön. Kana-/ kebab-/jauheliha jota syömme, syömme vain juhlaruokana viikonloppuisin, kunnes nekin voi jättää vähemmälle.

Maitotuotteet ovat se toinen paha (kannattaa lukea muuten tämä Guardianin juttu ruokavaliosta).

The new research shows that without meat and dairy consumption, global farmland use could be reduced by more than 75% – an area equivalent to the US, China, European Union and Australia combined – and still feed the world. Loss of wild areas to agriculture is the leading cause of the current mass extinction of wildlife.

 

 

Kasvisruokareseptejä kuvina:

 

 

 

Ilmastonmuutos jarruttaa jokaisen matkailusta pitävän aivoissa, mutta pysäyttäjäksi ei sekään liene riittävä syy.

Kun 90-luvulla saimme töistämme sen verran ylimääräistä, että saimme asuntolainaerät ja muut velat kuitattua, ja jotain jäi säästöön, ampaisimme heti matkalle. Siitä lähtien reissasimme loma-ajat. Vuosien 2005 ja 2016 välillä mm. Thaimaa tuli tutuksi, koska ostimme sieltä velaksi pienen condonkin seitsemäksi vuodeksi. Nyttemmin matkojamme määrittävät pääosin UV-arvot.

Globaaliloton voittajat opiskelemassa muita kulttuureita

Suomalaiset kuuluvat maailmaloton top5:een. Sattuma synnytti meidät juuri tänne, eikä esim. junaradan varteen Mumbaissa tai länsimaisen elektroniikan polttajiksi Ghanaan. Useimmilla meistä on aikaa ja varaa matkustella, tutkia maailmaa. Sekin on hyvä pitää mielessä, kun valittaa Airbus 320:n ahtaista penkeistä.

Uusien paikkojen, ihmisten ja kulttuurien näkeminen sekä niihin sisälle kurkkaaminen on kasvattanut enemmän kuin kaikki käymäni koulut yhteensä.

Tärkeimpänä olen oppinut kuuntelemaan puhumisen sijaan. Perspektiivini tästä kohtuullisen pienestä planeetastamme ja sen asukkaista on parantunut huimasti. Tiedän paikkani, satumaisen onneni ja Suomeni paikan pallolla hyvin. Kiitollisuuskin lisääntyi. Sosiaaliset kykyni ovat parantuneet, kun on saanut viettää aikaansa useista eri maista olevien kanssa, oppien ja vertaillen. Ja tietysti olen opetellut nauttimaan elämästä. Minulle oman jalanjäljen jättäminen työn kautta maailmaan ei ollutkaan se oikea polku.

Ainoa mitä olen jäänyt kaipaamaan on parempi kielitaito. Englannilla pärjää, muttei espanjan-, ranskan-, italian-, thain- tai kreikankielen taidoista haittaakaan olisi. Vielä ehtii, vaikkei aivo enää niin sieni olekaan, maksa on.

Ilmastonmuutos syyllistää lennot

Emme saisi lentää. Lentämisen hiilidioksidipäästöt ovat jotakuinkin 25-30% koko hiilijalanjäljestäni. Se on paljon. Ja se vaivaa, syyllistää. Pitäisi vain matkustaa kotimaassa, siitä kun jää ne verovaratkin, melkein aina, omaan maahan.

Ongelma on se, että suomalaiset eivät niin kiinnosta. Ulkomaillakin koitamme välttää paikkoja, jonne suomalaiset kerääntyvät yhteen. Kyllä meitä täällä näkee ihan tarpeeksi. Muiden maiden ihmisiä ja paikkoja on kivampi nähdä kun niissä on ainakin lupaus erilaisuudesta.

Enkä ole lainkaan niin varma siitä olisinko oppinut niin paljon joensuulaisilta, tamperelaisilta ja inarilaisilta? Eikä suomalaisissa mitään vikaa ole, mutta on meistä eksotiikka kaukana.

Mitä täällä tekee? Miksi olemme täällä?

Itselle matkailun tarve on nyt peruskysymys. Tässä iässä pohtii, varsinkin kerran melanooman jo saaneena, elämän perusjuttuja.

Mitä haluan vielä nähdä? Mihin käyttää se aika, mikä meille on annettu?

Emme saaneet tai tehneet lapsia. Se on monelle suuri elämän jakolinja. Olemme siis ”vapaampia” menemään ja liikkumaan kuin lapselliset. Siksi teimme 17 vuotta työtä sen eteen, että molemmat voisimme tehdä työmme kannettavalla tietokoneella. Nyt olemme kohta vuoden niin tehneet.

Siksi jatkossa tulemme tekemään työtämme hyvin erilaisista paikoista, Suomessa ja muualla. Miksi emme, jos siihen 17 vuotta yritimme?

Mietin kuolinvuodettani. Mietin kumpaa katuisin siellä: matkustamattomuutta ilmastonmuutoksen takia vai syyllisyyttä 2000 kg:n vuosittaisista CO2 -lentopäästöistä?

Valitsin hedonistisesti. Otan syyllisyyden mutta matkustan pääosin Euroopassa. Maissa, jossa UV-arvot sen sallivat. Ja teen sen ajan töitä sisällä kun UV helottaa pahasti.

Koitamme kompensoida pienissä teoissa ja tavoissa suurta syntiämme – kuten ihmiset kaiketi ovat tehneet jo vuosituhansia, ennen ensimmäistäkään polkupyörää saati lentävää konetta.

Hiilijalanjälki taitaa olla jo ”so 00*s”? WWF kuitenkin listasi muutaman tutun keinon, jolla omaa jälkeä saa pienemmäksi. Ohessa lista omin kokemuksin kommentoituna:

Asuminen

  • Vaihda vihreään tuulisähköön
  • Teetä kotiisi energiakartoitus ja paranna energialuokkaa ainakin yhdellä
  • Asenna kotiisi maalämpöpumppu

Vaihdoimme vihreään tuuli- ja vesisähköön vuonna 2007. Yhtiöksi valikoitui PKS. Energiakartoitusta emme ole v. 2000 rakennettuun kerrostaloomme teettäneet, mutta aiomme ensi kesänä vaihtaa kaikkien ikkunoiden ja parvekkeen oven tiivisteet uusin (suositus kuulemma on kolmen vuoden välein). Lämmityksemme on kaukolämpö, jota ei helpolla vaihdeta.

Liikkuminen

  • Vähennä työmatkapäästöjäsi: Pidä esimerkiksi yksi etätyöpäivä viikossa
  • Vaihda yksi lentoloma junalomaan
  • Korvaa autoilua pyöräilyllä kesäkaudella

Tässä on suurimmat muutoksemme. Työmatkani on 250 metriä tai 0 metriä. Vaimollani se on 0m. Pyrin pitämään viikossa ainakin 2-3 etätyöpäivää.

Lentolomissa otammekin sitten kunnolla ”takkiimme”. Vietämme vuodesta n. 6 vkoa Thaimaan kodissamme, töitä tehden ja lomaillen. Olemme pyrkineet pitkään oloon lyhytlomien sijaan. Tässä silti omatunto kolkuttaa, sillä Euroopan lentojakin tulee yleensä 1-2 vuodessa päälle.

Autoilu on jäänyt 90% pois. Ostin pistokkeesta ladattavan sähköskootterin, jonka lisäksi kävelemme ja pyöräilemme kaikkialle. Autolle tulee kilometrejä enää n. 1000 vuodessa. Sekin vaihtui pieneen ja vähäkulutuksiseen Toyota Aygoon.

Ruoka

  • Korvaa neljäsosa ruoastasi kasvukaudella itse kerätyllä, kalastetulla ja kasvatetulla ruoalla
  • Pienennä ruokajätteen määrää suunnittelemalla ruokaostoksesi
  • Puolita naudanlihan kulutuksesi: Vaihda naudanliha kaksi kertaa viikossa villikalaan tai palkokasveihin

Ruuassa on myös suurimmat muutoksemme. Nautaa emme syö enää lainkaan, vaan ruokavalio on vahvasti kasvis- ja kanapainotteinen – ja lähiruokavetoinen. Jätteet olemme saaneet nollaan, sillä ostamme vain tarpeellisen määrän kerrallaan. Tuota helpottaa se, että talomme alakerrassa on Sale-kauppa.

Kaiken kaikkiaan olemme erittäin tyytyväisiä vuonna 2006 aloittamaamme elämäntapamuutokseen. Kaikkea on ja kuluu vähemmän, mutta aikaa löytyy paljon enemmän. Suosittelen lämpimästi.

Pikku Apuri