Yhteisöllisyydestä ja yhteisöttömyydestä

Olen kuluvan vuoden aikana pohtinut paljon yhteisöllisyys -muotisanaa. Ja nimenomaan sellaisen ”autetaan toinen toistamme, niin asiat helpottuvat” -näkökulman kautta.

Otin muutama vuosi sitten yhdeksi päätavoitteekseni pienten yritysten auttamisen.

Siihen liittyi mikroyrityksille luotu Osula-palvelu, jonka ensimmäinen versio on nyt pari kuukautta ollut käytössä. Pienyrityksellä ei ole rahaa markkinoida, joten loimme palvelun, jossa he saavat tuotteilleen ja palveluilleen paikallista näkyvyyttä pikkurahalla. Hinnaksi päätimme 99€ tai 199€ koko vuodesta (riippuen onko yritys Turun Yrittäjien jäsen), koska ajattelimme niiden olevan summia, jonka jokainen voi vuoden mainonnasta maksaa. Siten olisimme saaneet palvelulle myös markkinointirahaa, koska takanamme ei ole sijoittajia tai muuten saatua tukea/ rahaa.

Lisäksi olen ollut mukana kotikaupungissani Turussa pienten yritysten yhteismarkkinointiin perustuvassa Putiikkiviikot -tapahtumassa. Sellainen on nyt järjestetty keväällä sekä syksyllä.

Oman navan kiertolaiset

Kokemukset eivät ole ruusuiset. Mukaan saatiin sellainen suurkourallinen asian ymmärtäviä yrittäjiä, mutta osa haluaa aina hyötyä ilman omaa työ- tai rahapanosta. On ollut ihan uskomatonta kuulla täysin häpeämättömiä kommentteja, jossa tullaan kyllä mieluusti ”siivellä” mukaan tapahtumaan, muttei makseta omaa osuutta. Suurkiitos kaikille teille lähes sadalle yrittäjälle, jotka tulivat molemmilla kerroilla mukaan talkoisiin!

Kaiken lisäksi on ilmennyt pelkästään kaupungin keskustan sisällä kuppikuntia, jotka eivät lähde tai voi lähteä mukaan koska kuppikunta x on mukana, tai y ei ole. Ihan uskomatonta.

Nyt pienyrityksiä kierreltyäni olen kuullut Osula-palvelunkin olevan pääasiassa hyvä juttu:

  • Jos se olisi ilmainen
  • Jos siellä olisi valmiiksi tuhansia mainosten tilaajia (muuten emme tule!)

Moinen yhteisöttömyys vetää kyllä hiljaiseksi, ja juuri nyt tunnen kaiken taistelutarmon olevan poissa.

Nähdäkseni yhteisöllisyyteen ja yhteisen toiminnan tukemiseen ei ole oikoteitä. Jokaisen pitää ”antaa omastaan” saadakseen jotain suurempaa takaisin, tai edes mahdollisuuden siihen.

Nyt näyttää siltä, että meidän pitää tarjota 25 000€ omaa rahaamme maksanut, sekä satoja työtunteja vienyt palvelumme toistaiseksi kaikille ilmaiseksi, jotta saamme sinne riittävän määrän mainostajia. Vain siten on edes pieni mahdollisuus saada myös pienyrityksiä tukevia ja lähiyrityksiä kannustavia kuluttajia.

Kun avasimme palvelumme, sanoin leikilläni että: ”Jos tämä Turussa lähtee lentoon, se toimii kaikkialla maailmassa”. Nyt sanonnasta on leikki kaukana. On varmaan aika koittaa palvelua muualla?

Pikku Apuri