Kun katselee uutisia ja juttuja, saa käsityksen, että meillä on tärkeysjärjestykset sekaisin. Mediaa hallitsee työ ja kaikki sen ympäriltä. Taas kerran:

Työn pitäisi olla mahdollistava keino elämistä varten, ei toisinpäin. Missä vaiheessa keinosta tuli päämäärää tärkeämpi? Millainen määrä rahaa on tarpeeksi, jotta saa alkaa elämään?

Vaikka pidänkin työstäni, pienyrittäjänä olo on aika ajoin stressaavaa. Mikrokoonkin yritykset vaativat yllättävän paljon hoitamista, jotta voi tehdä edes työtä. Kummallista, sillä yritys on vain y-tunnus, sarja numeroita?

Aion pitää keinosta tauon. Siirryn hetkeksi päämäärään.

Katkaisen kuukaudeksi 90% työstä, koska kehoni on taas stressaantunut siitä. Liian stressaantunut ykkösistä ja nollista. Liian täynnä kassavirtoja ja myymistä. Kehoni kaipaa aurinkoa, kavereita, uimista ja elämisen nautintoja.

Muistakaa huoltaa itseänne. Jos työnne on sellainen, ettette voi, tehkää työstänne ja elämästänne sellaista, että voitte. Ja muistakaa paijata toisianne sekä kaikkia eläviä.