Artikkelit

Kyllä se paikkansa piti mitä sanottiin. 5-10% tulee useimmalle lisää painoa, kun lopettaa tupakanpolton. Kohta on puoli vuotta lopettamisesta ja on aika polttaa kiloja tupakan sijaan. 

Molemmille tuli muutamia kiloja, vaikka olemme kävelleet hurjia määriä ja kuntoilleet muutenkin paljon.

Aika harva tietää, että tupakan lopettaminen hidastaa aineenvaihduntaa ja kun alat maistaa paremmin, ruoka – ja eritoten makeat herkut – maistuvat enemmän. Nämä yhteensä aiheuttavat 1. lopetusvuoden aikana painonnousua. Duodecimin julkaisussa lisää.

Nyt tiputamme kilot normitasoon lisäämällä kasvisruokia, vähentämällä alkoholijuomia ja herkkujen syömistä sekä liikkumalla enemmän.

Kävely on uusi musta

Kävelimme kuukauden aikana Teneriffalla lähes 400 kilometria. Mutta saimme myös maittavan buffet-aamiaisen joka aamu ja olutta sekä viiniä tuli tiputeltua usein. Paino ei siis tipahtanut, vaikka kunto roimasti parantuikin.

Kun pääsimme takaisin kotiin, odotti jo joulu ja herkuttelu. Joulun jälkeen aloitimme saman kuin Teneriffalla.

Nastat kengät, nastakengät.

Nyt aiomme kävellä vähintään 45 kilometria viikossa, eli 6-7km:a päivä. Nyt olemme pari viikkoa kävelleet n. 10km:a päivässä, oli keli mikä tahansa. Nastakengät tuli hommattua ja ne ovatkin olleet molemmilla jalassa lähes joka päivä. Turun leveysasteella tarvittaisiin vielä kurahousutkin:

Jos katsot nastakenkien designia, nehän ovat kuin 3-vuotiaan Teemun kurasaappaat, mutta skaalattuna parimetriselle jässikälle. Saisiko nastakenkiin optiona siis parimetrisen kurahousut? Kumilenkillä kenkien alta kiinni. Alkaisi olemaan Turun leveysasteille sopiva asuste.

Kävelyn lisäksi aiomme käydä kerran viikossa uimassa ja olemme ottaneet simppelin aamujumpankin rutiiniksi: Lankutus, dead bugseja 30 kertaa ja päälle käsipainoilla muutama sarja. 10-15 minuuttia joka aamu.

Vaikka olen pitkä jässikkä, haluan taas painaa vain kaksinumeroisen lukeman. Olo on parempi niin.

 

12 vuotta Viidakkorumpua on nyt ohi, ainakin y-tunnuksen osalta. Pidämme Viidakkorummun vielä tuotenimenä ja palvelu toimii kuten ennenkin, vain lasku tulee Pikku Apurilta (tai Ulapelta). Olen selkeästi muutenkin uuden alussa.

Nyt on kaikin puolin outo olo. Tuntuu yksinäiseltä. Kai se jotenkin paikkansa pitää, että yrityksestä, vaikka onkin vain y-tunnus paperilla, tulee lapsi? Mutta ei auta, Pikku Apurimme on päässyt hyvään vauhtiin ja teemme paljon laajempia töitä kuin Rumpu koskaan teki, kiitos vaimoni Pian suunnittelu- ja graafisille kyvyille.

It-jutut vaihtuivat mainostoimistoksi + it-jutuiksi + muiksi kiinnostaviksi jutuiksi.

Uusia alkuja

Olen aina ollut kiinnostunut kaikesta ekologisesta, on se sitten rakentamisen ratkaisut, muovin hävittäminen, omavaraisuus tai energiaratkaisut. Niiden pariin mieli vetää myös. Toki 20+ vuotta markkinoinnissa takaa sen, että sen osaa. Vaan jotain kokonaan muutakin nyt kehiin? Isona olisi kiva tehdä hyödyllisiä ja merkityksellisiä töitä.

Normitöiden ohessa olemme kehittäneet eteenpäin ekologisen asumisen ideaamme ja nyt koitan löytää sille aidosti tilaa työkartalta. Sen jälkeen pitää lähteä juoksemaan rahoitusta ja yhteistyökumppaneita kiinni.

Joka vuosi on tullut kavereilta takavasemmalta myös jokin suurempi projekti. Aivan taatusti sellainen tulee eteen jo syksystä.

Itselle suurin muutos kuitenkin lienee tupakan jättäminen.

Armeija ei minulle opettanut mitään. Sain sieltä vain pahan tavan. Utön tuulissa kaverit opettivat tupakoimaan ja se jäi. Siitä on nyt 30 vuotta ja vuosia asiaa vatvoneena päätin vihdoinkin lopettaa, ihan ns. kylmä kalkkuna -keinolla. Tiistaina 24.7. lopetin. Siitä on nyt vasta kuusi päivää, mutta tähän asti tuntuu hyvältä, jopa helpolta. Ehkä vuosien henkinen lopetustyö antaa voimaa pysyä ruodussa? No, päivä kerrallaan.

Kivaa loppukesää kaikille.