Artikkelit

Kun ostimme vanhan torppamme Taivassalosta, kyselin tutuilta kuka tietäisi perinnerakentamisesta ”kaiken”. Muutama vinkkasi heti Pekka Spinkkilän pakeille, joten otin Pekkaan yhteyttä. Siitä lähtien olemme luottaneet Pekan ja hänen tekijöidensä ammattitaitoon vähänkin vaativammissa remonteissa.

Oli siis luonnollista, että Apuri puolestaan sai häneltä työn suunnitella Spinkkilän verkkosivut ja hoitaa myös markkinointia.

Verkkosivuston etusivu.

Nyt, kolme vuotta myöhemmin As Oy Pähkinä on myyty ja As Oy Aurinkopalatsista on enää yksi asunto myymättä. Seuraavaksi myydään As Oy Merilä Kaarinasta.

Uutta ja vanhaa hyvässä suhteessa

Spinkkilä tekee rakentamisen juuri oikein. Hänen (Apurin keksimä) USP/ hissipuheensa kuuluukin:

Kaarinalaisen Oy Spinkkilä Ltd:n yrittäjä Pekka Spinkkilä yhdistää asuntorakentamisessa perinteistä ja modernia tekniikkaa ja rakennustapaa. Hänen pyrkimyksenään on tehdä rakennuksista sellaisia, että niiden sisäilma pysyy terveellisenä.

Itsekin uskon tuohon. Otetaan vanhat hyvät tavat ja yhdistetään ne hyviin uusiin. Huonoja uusia kun on myös.

Paitsi uudisrakentamista, Spinkkilä peruskorjaa oikeastaan mitä vain. Katso yrityksen palvelulista tästä.

Kivan asiakkaan kanssa on aina parasta!

Sain kunnian olla Vakka-Suomen Sanomien ”viikon henkilö”. Tosin en tiedä miksi, mutta kuitenkin erittäin mukava toimittaja ajeli torpallemme ja joimme sumpit sekä turisimme elämästä runsaan tunnin. Jutusta tuli sitten tällainen. Linkki Vakka-Suomen Sanomiin tästä (tarvitset lukuoikeuden).

 

Turkulainen viestintäalan yrittäjä Jari Liitola viettää puolisonsa Pia Nolvi-Liitolan kanssa ensimmäistä puolivuotiskauttaan Taivassalon kesäasukkaana. Onnikmaalla sijaitsevassa 120-vuotiaassa torpassa pariskunta elää lähellä onnea. Työ ja vapaa-aika kietoutuvat toistensa lomaan ilman selkeitä rajoja.

– Otimme 17 vuotta sitten kolmikymppisinä yhteiseksi tavoitteeksemme, että kumpikin voisi jonain päivänä työskennellä ilman fyysistä työpaikkaa. Toukokuussa saavutimme sen, kun Pia siirtyi omaan yritykseemme. Mottomme on yrittää elää sellaista elämää, ettei ikinä tarvitsisi miettiä lomia, vaan vapaa-aika ja työ olisivat jatkuvasti tasapainossa, Jari Liitola kertoo.

Kun aurinko paistaa, torpan isäntä ruopsuttaa pihamaata ja antaa asiakkaidensa projektien levätä. Sadesäällä on aikaa istua läppärin kanssa tupakeittiön pöydän ääressä. Onni syntyy tasapainosta.

– Onni on sitä, että vapaa-aikaa on riittävästi, saa nukkua riittävästi ja elämässä on riittävästi rakkautta. Mutta myös työ on tärkeää. Ihmisellä täytyy olla jokin mielenkiinto herätä aamulla, jotakin sellaista, missä pääsee toteuttamaan asioita ja joista on oikeasti kiinnostunut, eikä vain palkkalapun vastineeksi. Ainakin tietotöissä pitäisi jo olla päästy eroon siitä, että suoritetaan tietty työaika eikä työtä itsessään.

Yhdessä puolison kanssa valittu elämäntapa ei ole aina ollut itsestäänselvyys. Vielä kolmikymppisenä Liitola ahersi isossa mediayrityksessä ympäripyöreitä päiviä silkasta tekemisen ja uuden oppimisen riemusta. Pahimpaan aikaan Liitola ahmi kaiken työn mitä tarjottiin.

– Se oli ihan hullua, ei silloin elämässä tehty mitään muuta. Menin puoliltaöin nukkumaan ja heräsin aamukolmelta miettimään työasioita.
Eräänä aamuna Liitola heräsi tunteeseen, ettei saanut happea. Kroppa kertoi, ettei se enää jaksa.

– Pelästyin tietysti, mutta lääkäri ei löytänyt minusta mitään vikaa. Tuosta tapauksesta asti olen uskonut siihen, että kroppa kertoo meille asioita, ja se on fiksumpi kuin me luulemme.

Liitola selvisi burn outista vähentämällä rajusti työmääräänsä. Hän perusti muutaman hyvän ystävänsä kanssa oman yrityksen, Viidakkorummun, jonka arvoihin kuului alusta asti kohtuutalous.

– Me emme halua kasvaa. On hätkähdyttävää, millaisia reaktioita se on saanut aikaan. Jos tyytyykin siihen, että muutama ihminen saa yrityksestä voita leivän päälle, se on monelle järkytys.

Väljemmällä työtahdilla on hintansa, mutta Liitola on valmis sen maksamaan. Ihmiselle riittää lopulta vähä.

– En ole enää kuluttaja vaan ihminen. On edellisen sukupolven ajattelua, että jos varantoa tulee hiukan lisää, pitää vaihtaa aina isompaan asuntoon ja kalliimpaan autoon.

Toisten ihmisten odotusten vastaisesti eläminen vaatii rohkeutta. Pariskunnalta, joka aikoinaan valitsi lapsettomuudenkin osin ekologisista syistä, se onnistuu.

– Oman yrityksen perustamisen jälkeen vei vuosia olla pelkäämättä, mitä ensi kuussa tapahtuu. Tällaiselle ihmiselle, joka on tarkka että projektit menevät hyvin ja budjetit pitävät, on iso askel heittäytyä pois oravanpyörästä. Mutta se klisee tuntuu pitävän paikkansa, että kun uskaltaa heittäytyä, jotenkin asiat vaan lutviutuvat hyvin.

Saara Huovinen

Päätin kirjoittaa auki tavan, jolla olen tehnyt viimeiset 3-4 vuotta työtäni, sillä tämä ei muutu, jos vain asiakkaita riittää. Olen antanut sille nimeksi valovoimainen työnteko. Se on mahdollisimman kaukana kikyistä ja muista vanhan ajan jäänteistä.

Taustaa

Vuodesta 1992, kun astelin ATK-opintojen ohella Novoshop -myymälään töihin, nautin vain rahasta. Oli outo tunne saada parikymppisenä+ paljon rahaa joka kuukausi. Nautimme kuluttamisesta ja lainan maksusta koko 90-luvun aina vuoteen 2005 asti. Silloin päähäni pätkähti suunnitelma yrittämisen ja normiarjen rinnakkaiselosta. Alkoi yrittäjän tie.

Vuoteen 2013 asti tarvitsin rinnalleni tekijöitä, jotka osasivat tehdä verkkoon asioita. En osannut itse tarpeeksi. Nyt osaan tarpeeksi verkkojutuistakin, vaikken siinä vielä hyvä olekaan. Ja toki vierellä on edelleen paremmin osaavia.

Halusin lisätä työn ja arjen väliin lisää vapautta. Opin, että kaikki tämä voi loppua tänään. Sitä voi kuolla. Memento mori. Jossakin vaiheessa sitten ymmärsin keinon. Vielä paremman rytmin elää ja tehdä työtä. Annoin sille nimenkin.

Valovoimainen työnteko

Täytyy muistaa, että tapa maksaa. En saa sellaisia rahoja mitä saisin normityöksi määriteltävällä tavalla. Mutta rahan sijaan saan paremman mielen. Ennaltaehkäisen omaa mielisairauttani.

Lyhyesti kerrottuna se tarkoittaa tätä:

  • Teen hurjasti tietokoneella tehtävää työtä kun on pimeää, märkää ja surkeaa. Yleensä se väli on lokakuusta tähän saakka, eli maaliskuun puoliväliin. Yhteensä 5,5 kuukautta.
  • Kun aurinko on ylempänä ja lämmittää sekä valaisee, alkaa toisenlainen työnteko, ulkohommat, joista ei makseta palkkaa. Silloin vähennän tietokonetöitä. Teen niitä kuitenkin kesäkuulle asti (ja osin kesälläkin). Huhtikuussa muutamme puoleksi vuodeksi torpalle Taivassaloon, jossa riittää puuhaa ulkosalla.
  • Kesäkuu-lokakuu -välin teen sadepäivät tietokonetöitä joista maksetaan, ja kauniimmat kelit taas ovat ulkohommia, joissa raha puolestaan palaa kiertoon.

Jos analysoin työaikaa, se menee kutakuinkin näin:

Pimeä aika

Teen tietokoneella taitto-, kirjoitus- ja liukuhihnatöitä n. 6 tuntia päivässä, yleensä klo 7-13 -välillä. Sen lisäksi teen ajattelu-, suunnittelu- ja ideointityötä 0-6 tuntia päivässä. Se tapahtuu aamulla klo 4-7 tai iltapäivällä tai illalla.

Valoisampi aika

Kun on kaunista, ollaan ulkona. Tehdään remppahommia, kävellään, vaelletaan jne. Silloin ei vastailla kuin puhelimeen ja sähköposteihin, vauhdista. Kun on huono ilma, tehdään töitä kuten ”pimeällä ajalla” (yllä).

Mitä edessä?

Terassisuunnitelma 2017.

Nyt kohta alkaa torpalla terassin päälityöt ja kaunistukset. Viime syksynä tehtiin yhdessä Spinkkilän Pekan ja Josen johdolla perustukset. Larjamalta hankittua Siperian lehtikuusta tulee n. 60+ neliötä pintaan ja lisää kaiteisiin ja portaisiin. Päälle tulee 3m*3m paviljonki katoksella ja sinne sisään eurolavasohva sekä pöytä. Avotilaan tulee pihagrilli ja aurinkotuolit kaasugrillin ohella.

Lisäksi torpalla tehdään perinnekorjausta, jossa mahdollistetaan rouvan elo vielä meidän jälkeenkin, mutta siitä lisää tuonnempana. Kohta voimme kertoa muutenkin meille isoja uutisia. Mutta siitäkin vasta hieman myöhemmin. Kivaa kevättä!

 

 

Kesä kului, kuten pitikin, torpan parannuspuuhissa.

Suurin muutos ei juuri ole näkyvä, mutta sitäkin tärkeämpi: Siivosimme raakana pidettävän yläkerran 70-vuotisista linnun- ja hiirenpaskoista, imuroimme tilan siistiksi ja Spinkkilän Jose rakensi molempiin päätyihin vanhalla perinnetavalla uudet lisätukikehikot. Lumikuormaa osattiin kyllä 100 vuottakin sitten laskea, muttei välttämättä tuulikuormaa. Nyt torppa pysyy ojossa pitkälle tähänkin vuosisataan.

Seuraavaksi suurin työ oli eteläpäädyn päätylaudoituksen vaihto sekä ikkunan vaihto oveen. Työtä jatketaan tällä viikolla tekemällä n. 60m2 kokoisen ”lankkuterassin” pohjat. Tulee aika priimaa 😉

Lisäksi vaihdoimme ikkunapuitteita, rakentelimme kaikkiea pientä, korjasimme saunan hirsipintoja uusiksi, maalautimme loput katot mustiksi ja Pia istutti n. 120 perinnekasvia ympäri tonttia – sekä tietysti tein myös varsinaisia töitäni, eli markkinointitöitä.

Mutta toki myös kestitsimme ainakin 50 ystävää kesän aikana ja nautimme suunnattomasti muutenkin olosta. Upea elämänmuutos oli muuttaa viideksi kuukaudeksi maalle 😉

IMG_6654 IMG_6666

Aloitin jo aamusta lämmittämään vesipadan ja Aito -kiukaan, jotta pääsemme 70 vuoden linnun- ja hiirenpaska-/ muha- / pahvi- / pölysekamelskasta sitten suoraan kunnon löylyihin.

SESSIO 1 (6.6.2016)

IMG_6674 IMG_6688 IMG_6687

4,5 tuntia ja 22 jätesäkkiä (lasivillaa ja pahveja) myöhemmin yläkerran raakatilan lattia jo osittain tuli näkyviin. Imuauto saa tulla siivoamaan pikkukakat ja purut, sen jälkeen laitamme ekovillat pohjaan ja laudat päälle. 50-luvun lehtiäkin löytyi taas iso kasa. Niistä saa kivoja tauluja lisää. Samoin vanhoja työkaluja ja hienoja, lasisia lääkepulloja.

IMG_6684 IMG_6683

Yläkerta saa jäädä raa`aksi, jotta talo pysyy hyvin edelleen kuivana ja terveenä. Lisätilaa emme tarvitse, mutta hyväkuntoisen talon kyllä.

Ammattimaestro, Pekka Spinkkilä, tulee torstaina tekemään torppaamme PTS-tutkimuksen, jossa katsotaan seuraavan viiden vuoden korjaus- ja fiksaustarpeet, tärkeysjärjestyksessä. Sitä seuraten voimme toivottavasti ojentaa tämän 120-vuotiaan torpan avaimet joskus tulevaisuudessa vielä seuraavalle. Sen olemme talovanhukselle velkaa.

IMG_6672 IMG_6670

Hieno päivä, taas.

SESSIO 2 (13.6.2016)

Tasan viikkoa myöhemmin kipusimme takaisin ja korjasimme talteen ”loput” 20 jätesäkillistä pahvia, paskaa ja pari hetekaa. Nyt voi imuauto tulla viimeistelemään. En kyllä tekisi moista työkseni.

SESSIO 3 (20.6.2016)

Aamusta torpan oven eteen parkkeerasi jättimäinen imuauto, josta vedettiin letkut yläkerran pikkuikkunasta sisään. Tunti 45 minuuttia myöhemmin auto oli imenyt kaiken vanhan roskan, paskan ja purut yläkerrasta.

Nyt pääsemme rakentamaan tukikehikot ja koolaukset. Sen jälkeen yläkertaan laitetaan Huntonin puukuitulevyt pohjalle ja puhalletaan ekovillaa sellaiset 30 cm:ä. Jo pysyy lämmin torpassa!

Koska olen entistä vakuuttuneempi siitä, että tämäkin hallitus ajaa Suomea alas eikä ylös, jatkamme kiihtyvällä tahdilla torppamme omavaraisuus- ja parannusprojektia. Kirjoittelinkin talvenajan suunnitteluista aiemmin blogijutun.

Tavoitteena on se, että lähivuosina torppa voisi olla mahdollisimman omavarainen paikka (jopa) asua. Vielä se on puolivuotisessa mökkikäytössä.

Viimeksi ”Mamma” sai hyvän ilmalämpöpumpun, joka pitää hänet lämpimänä kylmät ja kosteat kelit, nyt pitäisi saada siihenkin sähköä.

”UKOLLE” SUIHKU

jaspi-vls-rst4

Vanha hirsisaunamme saa lämminvesivaraajan ja me sitä kautta mahdollisuuden suihkuun. Tämä auttaa arkiaskareissa siksi, ettei joka aamu tarvitse lämmittää 100 litraa vettä padassa.

PÄÄTYOVESTA 40m2:n PATIOLLE

B Mäntyläntie 14, Taivassaloterassi2

Piuskin upeasti suunnittelema patio on juuri lupavaiheessa. Vanhan länsipäätyikkunan tilalle tulee ovi, josta on pääsy ilta-aurinkoon suunnitellulle, isolle patiolle. Patio tehdään lämpöpuusta, jolloin se on mahdollisimman kestävä ja huoltovapaa, ja tulee olemaan meille se 1. olohuone.

Huom! Tarvitsemme patiokalusteiksi eurolavoja, joten jos tiedät mistä moisia saisi, vinkkaa 🙂

AURINKOPANEELIT KATOLLE

fortum_solar_258x150_komponentit

Voi olla, että tämä jää ensi vuoteen, mutta jos pääsen Fortumin (kyllä, luit oikein) kanssa hyvään diiliin heidän kesäkampanjastaan, paneelit saatetaan nähdä katollamme jo tänä kesänä. Fortum tarjoaa 100:lle ensimmäiselle paneelit asennuksineen -35%.

Ja iso määrä muita parannuksia, kuten laajat puutarhatyöt, saunan kattomaalaus jne., mutta niistä sitten tarkemmin kuvien kera kesällä.

torpalla2016_2

Kihisemme jo siitä, että kahden kuukauden päästä muutamme taas maalaisiksi. Silloin alkaa kolmas puolivuotiskausi torpparina. Maalaiselämä, ainakin meille, on tällä hetkellä paljon kaupunkilaiselämää mukavampaa.

Kesän suunnitelmia

Minulla ja vaimollani on ”painovoimainen sisäinen kalenteri”. Kun kiivetään ylemmäs kalenteria, esim. synkkänä marraskuun päivänä painovoimapunnus on to-del-la raskas. Tammikuusta punnus saavuttaa kello 12:sta ja kääntyy kevyemmäksi. Silloin saa lisää tarmoa ja alkaa suunnittelu: Mitä teemme ja parannamme tänä vuonna?

IMG_6014

  • Aivan ensimmäiseksi rakennamme ”Ukolle” suihkun. Eli vanhaan saunaan tulee lämminvesivaraaja. Tähän asti saunalle on tullut vain kylmä vesi ns. kesävetenä.
  • Sen jälkeen rakennamme salin ränsistyneen päätyikkunan tilalle oven auringonlaskuun. Ovesta pääsee myös tänä kesänä rakennettavalle laajalle terassille, jossa voidaan nauttia illoista.
  • Toiveena olisi myös kattaa osa terassista, sillä katteelle asentaisin 3kW:n aurinkopaneelit, joiden avulla voimme heittää lopulliset hyvästit ahneelle Carunalle. Liitymme suurenevaan joukkoon ”off-gridläisiä”, jotka katkaisevat kalliit yhteiskunnalliset napanuorat. Mitäs aloitte ahneiksi?
  • Piha muuttuu taas lisää. Viime kesänä ahkeroimme laajat pensasaita-alueet ja perennapenkit. Tänä kesänä takapihan laaja futisnurmikkomme kavenee mm. grilliympyrän, kivipolkujen ja uusien istutusten myötä.
  • Seuraavaksi kesäksi jäänee sitten pieni sähkösauna (koska on oma sähkökin!) ja paljon muuta kivaa.

Onneksi urakoissa auttaa hankkimani peräkärry. Multaa, hiekkaa, soraa ja kiveä raijataan sillä satoja kiloja ja kymmeniä kuutioita. Kroppa huutaa taas arkivoimailun iloista.

Kaupunkielämä ei enää anna meille mitään. Emme ole enää kuluttajia. Nyt olemme kansalaisia.

Vuosi 2016 näyttää muodostuvan kiireisimmäksi koskaan.

ECOTALO/EKOTALO

Yli 20 -vuotisen digijamppailun rinnalle nousee eco-/ekotaloprojektimme, jota vaimoni Pian kanssa olemme jumpanneet jo tovin. Loppuvuodesta 2015 sain projektiin mukaan rakennuttajan, todellisen energiatehokkuusinsinöörin sekä kestävän kehityksen ammattilaisen.

Talo on enemmän eco kuin eko, sillä vaikka se onkin ekotavalla tehty, painopiste tulee olemaan erittäin edullisessa asumisessa.

Olemme vielä kuitenkin alkumetrillä ja suunnitelmat etenevät vielä paperilla, mutta kokonaispaketti alkaa kyllä hahmottua jo pelottavankin todelliseksi 😉 Jahka saamme peruspaketin paperilla kasaan, pitää miettiä rahoituskuvioita tosissaan.

TORPALLE LISÄÄ PARANNUKSIA

1,5 vuotta olemme puuhailleet torppamme, eli ”Vanhan Mamman” parannuksia, ja tämä vuosi tuo niitä paljon lisää.

Auringonlaskupuolelle, eli salin eteläpäädyssä olevan ikkunan tilalle tulee ovi, ja ovesta kulku keväällä rakennettavalle n. 40m2 patiolle. Osa patiosta tulee olemaan katettua tilaa, koska katolle tulee 2-3kW aurinkopaneelisetti.

Lisäksi saunalle tulee lämminvesisuihku erillisen saunavaraajan kautta. Pihahommat jatkuvat myös Piuskin upeilla suunnitelmilla: Erillistä grillialuetta, pensaita ja perennoja on ainakin luvassa.

DIGITYÖT JATKUVAT

Pikku Apuri ja Viidakkorumpu jatkuvat normaalisti. Edessä on 10v.  juhlavuosi, jolloin saat meiltä edukkaita digitöitä. Virtuaalitodellisuus vaatinee tutkimista, ja todennäköistä onkin, että aloittelemme sillä saralla demoilun.

Mielenkiintoisen verkkokauppakonseptin kehitystyöt alkavat myös todennäköisesti alkuvuodesta. Kasassa on jo yli puolet rahoituksesta, ja lupaavia ehdokkaita loppurahoittajiksi on jonossa. Sekin tuonee itselle 10-20% lisätyötä.

KIITOLLINEN

Työaaltojen väleissä pitää sitten ainakin käydä sukeltelemassa Thaikuissa ja vaeltamassa Kreikassa. Onhan siinä taas monta syytä olla kiitollinen.

Kun itse itselleeen kehittää, elämästä tulee (yllätys, yllätys,) itsensä näköistä 🙂

Hyvää Uutta Vuotta 2016. Parantakaa tekin jo hyvää elämäänne, se kannattaa!

Asentajat työssään.

Asentajat työssään.

Sisäyksikkö paikoillaan.

Sisäyksikkö paikoillaan.

Tässä lyhyt syy, miksen päässyt tänä vuonna alan päätapahtumaan: Torpallemme oli ainoa sopiva ilmalämpöpumpun asennusaika juuri silloin.

Vaan twitteristä kun seurailen, viestit puhujilta kertovat asiaa, mitä lähdin itse jo seuraamaan vuonna 2006, lähes 10-vuotta sitten.

Sisältömarkkinointi

 

12

(Kuvia Mainostorstain puhujien esityksistä)

Lähes 2000 blogipostia on nyt pukattu liveksi yhdeksässä vuodessa pikkuapurin ja Viidakkorummun kautta. Liikevaihdostamme yli 50% tulee niiden myyntireiskojen myymänä. Tarkemmin olen asiasta kirjoitellut alkuvuodesta.

Aloita sinäkin. Voin luvata toimivuuden.

Pikku Apurin toiminnot ja Apurin kokoinen osa Viidakkorummusta muuttaa keskiviikkona maaseutukonttorille, Taivassaloon. Sieltä tulemme palvelemaan niin saaristolaisia kuin sairai … kaupunkilaisiakin 🙂

Huomasithan muuten lama-Suomen tukikampanjamme Rummun blogista: Laskimme hinnat, jotta tiukemmallakin rahamassilla saa edelleen huudeltua maailmalle!

Nyt se aurinko saapuu!

Taivassalo

 

IMG_7564

Tähänkin voi herätä.

Olimme puoli vuotta sitten ”sentin päässä” siitä, että olisimme muuttaneet maalle, yli sata vuotta vanhaan torppaan. Prosessiin tuli mutka matkaan ja emme muuttaneetkaan. Onneksi.

Vaikkemme enää kuluttajia olekaan, kerrostaloasuminen kaupungissa on todella helppoa. Palvelut vieressä tai jopa omassa talossa, kovan talven tasan nolla lumityötä tai ”putkien lämmitysvuoroa”. Maalla olet omalla maalla, hyvässä ja pahassa.

Silti kun pääsiäisaamuna heräsin kaverini mökiltä auringon valaisemaan maaseutumaisemaan, ei sen vapaampaa mieltä voi olla: Puut valkoisessa kuurassa, pellot valojen ja varjojen leikkiä täynnä.

Etäisyys ja palveluiden uupuminen eivät silti ole ainoita esteitä maalle muutossa. Hinnat ovat todella korkeita suhteessa hyvään kaupunkiasumiseen, mutta suurin este on talon laatu.

Kävimme läpi useita kymmeniä vanhoja taloja. Löysimme yhden, jota EI oltu pilattu ”remonteilla”. Eli vanhaa hyvää taloa (sopivalla tontilla) on lähes mahdotonta löytää. Uudempi talo on taas usein mahdollisimman halvalla tehty tai remontoitu. Siellä pitäisi siis tehdä rahaa vievä ”kauneusremontti”.

Nyt otamme iisisti. Katselemme sivusilmällä vaihtoehtoja ja nautimme kaupunkiasumisen helppoudesta.

Tulin juuri pesutuvalta. Laitoin kasan kuivia ja sileitä vaatteita kaappiin. Nyt käyn urkkashortsit jalassa tuossa alhaalla, talostamme löytyvässä kaupassa ostamassa aamiaistarpeita. Sitten töihin.

Pikku Apuri