Artikkelit

Siirryimme maalaisiksi Taivassaloon pari viikkoa sitten, ja torpparielämä tarjoaakin digihörhölle hyvää vastapainoa. Tämänkin kirjoituksen jälkeen lähdemme kääntämään perunamaata ja istuttamaan idätetyt potut kasvuun.

Eilen saimme kaikki aiemmin karsimamme omenapuunoksat haketettua ja siitä edelleen joko savustus- tai kasvimaakäyttöön. Iltaa ja Suomen 1. MM-peliä varten sain hankittua edullisen (käytetyn) videotykin ja Ikean pimennysrullaverho -yhdistelmän (yht. 200€), jotta saadaan kisahuumaa salin puolelle. Nurmikenttäkin tuli ajettua ensikertaa.

Ensi viikolla alkaa terassiurakka pohjatöiden merkeissä. Raavimme irti n. 40m2 nurmikkoa, johon laitamme aluskankaat, hiekat ja sorat. Lisäksi aurinkopaneelien asennus on jo ovella. Kohta saamme taivaalta sähkömmekin.

Kyllä täällä nauttii. Ns. palkkatöitäkin jaksaa paremmin, kun välillä saa aikaiseksi jotain oikeaakin. Kulutuskeskeinen kaupunkielämä on taakse jäänyttä elämää.

 

3,8 miljardia vuotta sitten: Maapallon peittää kokonaan alkumeri, jossa ihmeelliset ”bakteerikasat” edustavat ainoaa elämää.

Eräs suurimpia sattumia koskaan tapahtui seuraavaksi: Kaksi ns. esitumaista bakteeria törmäsivät, aivan vahingossa, ja syntyi ensimmäinen ns. aitotumainen (eykarootti) eliö. Se on kaikkien kasvien, eläinten ja meidän ihmisten yhteinen esi-isä.

Se oli eräs suurimpia sattumia, joka johtui pääasiassa vielä suuremmasta sattumasta, siitä, että maapallomme kiersi aurinkoa juuri oikean välimitan päässä. Siksi vesi esiintyy meillä kolmessa olomuodossa, höyrynä, jäänä ja elämälle välttämättömänä, nestemäisenä.

ONKO MUITAKIN?

Draken kaavan mukaan maapallon tapaisia, juuri oikean välimatkan päässä aurinkoaan kiertäviä planeettoja on miljardeja. Jos joissakin niistä on käynyt samanlaisia sattumia kuin meillä, juuri oikeassa rytmissä, on suuri mahdollisuus siihen, että jossakin kauempana on myös elämää, eri asteisina. Ehdimmekö viestimään heidän kanssaan, on se suuri kysymys?

UNOHDETTU KUNNIOITUS ELÄMÄÄN

Maailmaamme näyttää nyt johtavan ahneus ja tyhmyys. Kärjistettynä: Valkoihoiset miehet, jotka ovat jääneet narsistiselle aikakaudelleen teini-ikään, kahmivat kaiken mitä saavat.

On totta, että lähes kaikilla mittareilla olemme tähän asti parantaneet elinolosuhteitamme. Mutta kestääkö maapallomme enää tämän lisääntymisen, raiskaamisen ja rikastumisen?

Itse kukin meistä lienee joko unohtanut, tai ei tiedä sitä äärettömän pientä todennäköisyyttä, että saamme edes nauttia elämästä. Tulevista kirkkaista kesäöistä, jolloin tähtiä voi kahmia ilmasta. Narskuvasta lumesta. Rakkaudesta toiseen aitotumalliseen.

Eikö meidän pitäisi olla sananmukaisesti sivilisaatio? Toimia yhdessä, toisiaan auttaen? Kuulimme hetki sitten taas John Lennonin naivin mutta kauniin Imaginen Chris Cornellin upeana esityksenä (Finlandia-talossa). Kuten Chriskin sanoi, sen sanoma on nyt ajankohtaisempi kuin 1970-luvulla.

Imagine there’s no countries
It isn’t hard to do
Nothing to kill or die for
And no religion too
Imagine all the people
Living life in peace…

Olisi ehkä hyvä, jos käyttäisimme ajastamme edes tovin, jotta taas muistaisimme sekä ymmärtäisimme, kuinka hauraasti tänne saavuimme, ja kuinka julmasti sitä haurautta nyt kohtelemme.

Jari Liitola, Pikku Apuri ja elämän opettelija

 

Ohessa on Pikku Apurin sisältömarkkinoinnin tilastoa viimeiseltä vuodelta.

Kuten näkyy, jääkiekko pesee muut aiheet ihan 6-0 🙂

PikkuApuri_blogitilasto

Tässä tämän päivän, eli sateisen säätömaanantain työpäiväkirjaa 8.2.2016.

Yhteensä työpäivän pituudeksi tuli n. 10 tuntia, 40 minuuttia. Taukoa oli n. 25 minuuttia. Kilokaloreita paloi Polar Loopin mukaan työpäivän aikana 1847 kappaletta, ja otin sinä aikana vain 3026 askelta. Tuli todella oltua ”koneella”.

  • Heräsin klo 6.11. Aamutoimet nopsaan ja sen jälkeen aloitan yleensä työpäivät yritystemme (Viidakkorumpu ja Pikku Apuri) pankkiasioilla: Mitä laskuja tullut maksettavaksi? Onko asiakkaat maksaneet? Mitä tileillä rahaa jne? Sen jälkeen korjaan/ täydennän budjettipohjaan ko. tiedot.
  • Klo 07.11 aloitin tekemällä taustatutkimusta optikkoalan uusimpiin ratkaisuihin ja sovelluksiin. Tunnissa selvisi, ettei juuri mistään, mistä asiakas jutteli briiffissään, ole kirjoiteltu vielä muualla = asiakas on etuaallossa 😉 Osasta sain lopulta kaivettua tarpeeksi tietoa, jotta pääsen jatkamaan asiakkaalle tehtävää suoramarkkinointikirjettä.
  • Kaksisuuntainen työaamu alkoi erään vanhan kollegan puhelulla klo 8.42. Meillä on parikin yhteisprojektia vireillä, ja päätimme tavata toimistollamme seuraavana lauantaina klo 10, koska molemmilla on arkiviikko jo ”buukattuna”.
  • Ranin kanssa pompoteltiin useitakin puheluita. Asiakkaalle tehtävässä verkkosivustotemplatessa oli hankalia ongelmia. Mietimme vaihdetaanko kokonaan WordPress-pohjaa? (Ei vaihdettu, saatiin liiankin kattava teema toimimaan).
  • Vaimo heitti kaatosateen takia (ja mennessään muille asioille) minut toimistolle klo 9.33. Kaksi kuppia kahvia ja 12 minuuttia kuulumisten vaihtoa Mikon, Ronin ja Jaakon kanssa.
  • Sian- ja kananrehutoimittajalle yhdessä Laasolan Mikon kanssa suunnittelemaamme Rehux-sivustoon piti tehdä viimeisiä viilauksia. Soitin Laitilaan, asiakkaan AD:lle, ja juteltiin 45 minuuttia viilaten lennossa sivustoa. Loput tein puhelun jälkeen.
  • 1,75 kuppia lisää kahvia.
  • Klo 12.12 paluu Optikko Katajistolle tehtävään suorakirjeeseen. Päivän verran miettimäni ja tutkimani sisältö piti saattaman kirjeen muotoon, jotta Revolverin Mikko pääsee taittohommiin.
  • Vaimo tuli hakemaan klo 13.55, jotta ehdimme heittää äitini koirineen trimmerille (koira vain menee sisään).
  • Äidin koira trimmerillä, joten haetaan matkalla erikoiskoiramuonaa n-kiloa Mustista ja Mirristä.
  • Automatkalla soittopalaveri Koru-Linnean omistajan kanssa. Mistä hänen kannattaa ottaa sähköpostit, laajakaista, domain, verkkosivutilat – ja miksi?
  • Klo 14.45 (puhelinpalaveri edelleen käynnissä vasemmalla kädellä ja korvalla) äiti tiputetaan kotiovelleen kera n-kilomääräruokapussien.
  • Klo 14.55 kotona: 10 minuutissa ”tulipatalounas” lennossa.
  • Klo 15.05 Rehux-projektin jatkosäätöjen jatkosäätöä mailitse. Asiakkaalle piti kertoa responsiivisen verkkosivuston pääperiaatteita, eli miksi logo on tietyn kokoinen jne.
  • Klo 15.20, Mihiprojektin kampanjamietintää – pitäisikö värvätä nuorisoidoli kevätkisan kärjeksi – ja minkälaisen kisan?
  • Klo 15.45 hakemaan Äiti kotoa ja äidin koira trimmeriltä.
  • Klo 16.15 äiti ja trimmattu koira äidin kotiovelle.
  • Klo 16.21 kotitoimistossa taasen: Mihikampanjan jatkomietintää. Huomenna pitää kirjoittaa keskiviikkoaamun ”johtoryhmäpalaveria” varten valmiit ideat paperille.
  • Klo 16.50. Alkaa virta loppua. Koko päivässä ollut kaksi 10-15 minuutin taukoa.

Tervetuloa viestintäyrittäjäksi! Lähes aina ei ole näin silppupäivä, mutta toisaalta, lähes aina on 🙂

 

Vuosi 2016 näyttää muodostuvan kiireisimmäksi koskaan.

ECOTALO/EKOTALO

Yli 20 -vuotisen digijamppailun rinnalle nousee eco-/ekotaloprojektimme, jota vaimoni Pian kanssa olemme jumpanneet jo tovin. Loppuvuodesta 2015 sain projektiin mukaan rakennuttajan, todellisen energiatehokkuusinsinöörin sekä kestävän kehityksen ammattilaisen.

Talo on enemmän eco kuin eko, sillä vaikka se onkin ekotavalla tehty, painopiste tulee olemaan erittäin edullisessa asumisessa.

Olemme vielä kuitenkin alkumetrillä ja suunnitelmat etenevät vielä paperilla, mutta kokonaispaketti alkaa kyllä hahmottua jo pelottavankin todelliseksi 😉 Jahka saamme peruspaketin paperilla kasaan, pitää miettiä rahoituskuvioita tosissaan.

TORPALLE LISÄÄ PARANNUKSIA

1,5 vuotta olemme puuhailleet torppamme, eli ”Vanhan Mamman” parannuksia, ja tämä vuosi tuo niitä paljon lisää.

Auringonlaskupuolelle, eli salin eteläpäädyssä olevan ikkunan tilalle tulee ovi, ja ovesta kulku keväällä rakennettavalle n. 40m2 patiolle. Osa patiosta tulee olemaan katettua tilaa, koska katolle tulee 2-3kW aurinkopaneelisetti.

Lisäksi saunalle tulee lämminvesisuihku erillisen saunavaraajan kautta. Pihahommat jatkuvat myös Piuskin upeilla suunnitelmilla: Erillistä grillialuetta, pensaita ja perennoja on ainakin luvassa.

DIGITYÖT JATKUVAT

Pikku Apuri ja Viidakkorumpu jatkuvat normaalisti. Edessä on 10v.  juhlavuosi, jolloin saat meiltä edukkaita digitöitä. Virtuaalitodellisuus vaatinee tutkimista, ja todennäköistä onkin, että aloittelemme sillä saralla demoilun.

Mielenkiintoisen verkkokauppakonseptin kehitystyöt alkavat myös todennäköisesti alkuvuodesta. Kasassa on jo yli puolet rahoituksesta, ja lupaavia ehdokkaita loppurahoittajiksi on jonossa. Sekin tuonee itselle 10-20% lisätyötä.

KIITOLLINEN

Työaaltojen väleissä pitää sitten ainakin käydä sukeltelemassa Thaikuissa ja vaeltamassa Kreikassa. Onhan siinä taas monta syytä olla kiitollinen.

Kun itse itselleeen kehittää, elämästä tulee (yllätys, yllätys,) itsensä näköistä 🙂

Hyvää Uutta Vuotta 2016. Parantakaa tekin jo hyvää elämäänne, se kannattaa!

Kokeilin kahden vuorokauden livetyötä, jossa uusin kokonaan Arkipelagia -seuran vuodelta 2010 olevan verkkosivuston palvelimellamme mobiilitoimivaksi ja komeammaksi. Autoanalogiaa käyttäen vuoden 1983 Datsun Sunny taottiin parissa vuorokaudessa Toyota Priukseksi 😉

Arkipelagia_2015

Aika rutistus, sillä sivu pitää olla koko ajan sellaisessa kuosissa, että asiakkaat saavat sieltä hyvän käsityksen toiminnasta. Toki olin alustanut projektia mm. keräämällä kaiken uuden sisällön sekä rakenteen jo valmiiksi kansioihin jmv.

MITEN?

  1. Päivitin WordPressin uusimpaan 4.4. -versioon
  2. Koska asiakkaalla oli WMPL -lisäosilla tuotettu myös ruotsinkieliset sivut, päivitettiin myös WPML ja muut lisäosat
  3. Uusi ns. Child-teema kaiken päälle
  4. Armotonta taittourakkaa

Kiva jobi silti ja on tässä vielä hiottavaakin…

Yli 20 vuotta on takana markkinoinnin, myynnin ja projektityön parissa.

On juostu jokaisena kuukautena 5 – 50 000€ ”kauppaa kiinni”, riippuen työnantajan koosta sekä tarpeesta, ja toteutettu ne kaikki. Satoja verkkoprojekteja, ja iso läjä muita mainonnan ja markkinoinnin (t)öitä.

Hieman väsyttää, että mainos- ja markkinointialalla teet usein työt ensin ja sitten jännität ostetaanko sitä? Ei se muuten väsytä, se on perseestä.

Tämä loistava kanadalainen klippi näyttää, mitä muiden alojen taitajat olisivat mallista mieltä?

Niinpä on aika ottaa MYÖS uusia askeleita

1. Kouluttaudun parhaillaan aurinkoenergian osaajaksi, mutta intohimoni on laajempi – parempi ja edullisempi asuminen.

Aika samasta puusta ovat nykyrakentamisen ratkaisut. Tarve olisi muillekin, kuten esim. tästä, tästä ja tästä voimme lukea. Lisäksi umpityperä rakennussäännöstömme pakottaa jokaisen taipumaan suurten valmistajien mielivaltaan ja järjettömiinkin rakennusteknisiin ratkaisuihin.

Rakennusmääräyksiä pitäisikin muuttaa siten, että mitattaisiin rakennusten todellista energiankulutusta. Tällöin massiivirakenteiset ja painovoimaisesti ilmanvaihdetut rakennukset tulisivat taas luvallisiksi.

Uusien määräysten pitäisi myös kannustaa kemikaalittomien ja muovittomien rakenteiden käyttöön. Näin terveellisten, pitkäikäisten ja korjauskelpoisten talojen rakentaminen olisi jälleen mahdollista, ja voisimme ruveta uudestaan kartuttamaan kansallisvarallisuuttamme.

Talot kuristetaan niin tiiveiksi, että ne ummehtuvat pystyyn, harva uskaltaa ostaa uusia kerrostaloasuntoja, koska sisävillatkin on kastutettu jo ennen umpivaihetta. Kuten ystäväni, joka on tehnyt hommia alalla lähes 30 vuotta kertoi: ”Yhtään meidän viimeisen 20-vuoden aikana rakentamaamme kerrostaloasuntoa en uskaltaisi ostaa”. Esimerkkejä on vaikka kuinka.

Me tarvitsemme Mark Bombergin mukaan rakentamiseen nyt uutta visiota vikasuuntaan menneen tradition sijaan.

”Meidän on aloitettava siitä, missä oltiin sata vuotta sitten, jolloin rakennukset reagoivat hyvin hitaasti ulkolämpötilan muutokseen. Tuolloin käytössä olleet rakennukset tasoittivat yö- ja päivälämpötilojen erot. Rakennuksen lämpömassa toimi lämpöpatterina, joka lievensi sisäilmaolosuhteita ulkona vallitsevia äärimmäisiä lämpötilanvaihteluja vastaan”, Bomberg kuvasi.

Joten tein kuten aina teen: *tut välitän typeristä säännöistä. Tehdään kuten ihmiset haluavat ja todistetusti oikein menetelmin.

Mutta edessä on aikamoinen pään seinään hakkuu ennen kuin mitään oikeasti tapahtuu. Nyt lähdemme menettämään hermojamme sillä tiellä. Toivotaan, että vuonna 2017 olisimme jo käytännön hommissa?

2. Vähittäis(verkko)kaupan rakenteet uusiksi.

Olemme pienen porukan kanssa puskeneet 1-2 vuotta ideaa, jossa murretaan kaupan rakenteita niin, että myös pienemmillä paikkakunnilla olevat kaupat saavat mahdollisuuden pärjätä. Nykymallilla isot kutistavat ne kuoliaiksi. En halua ostaa vain kansainvälisiltä jäteiltä. Siihen liittyy olennaisesti verkkokauppamallin ja -prosessien muuttaminen.

Nyt saimme vihdoin start-upillemme ison ok:n, eli kehitysrahan, joten vuosi 2016 tulee kulumaan omalta kannaltani idean markkinointiammusten ja varsinaisen kehitystyön parissa. Myöhemmin lisää.

AINOA VARMA ASIA ON MUUTOS

einsteinquotes

Jatkan edelleen Viidakkorummun ja Apurin töiden parissa kuten ennenkin, n. 3-4 päivää viikosta.

Oikeastaan uudet projektit syövät minulta eniten pois vapaa-aikaa, mutta olen ajatellut, ettei kenenkään pidä jäädä henkiseen rutiiniin makaamaan, sillä Suomessa on vaikka mitä juttuja joita parantaa. Typeryydet tulevat vastaan lähes päivittäin, ihan normiarjessa. On vaan helvetin iso työ muuttaa niitä, mutta yhä enemmän sitä tehdään.

Ja vielä isompi työ on vakuuttaa raskaita lompakoita antamaan kehitystyölle mahdollisuus. 1. haaste on se, ettei se, kellä on raskas lompakko, ymmärrä uutta liiketoiminta- tai ideamallia. Luulisi, että varsinkin moisessa virassa olevat henkilöt olisivat lavea- ja kaukonäköisiä. Nyt tarvitaan pitkäjänteisyyttäkin pelkän rahanhimon rinnalle.

Nyt ke ja to Slush -nimisessä tapahtumassa on maailmaa ja Suomeakin muuttavia ihmisiä hallit pullollaan (ja illalla varmaan pullot hallillaan). Menkää imemään sieltä energia-annos.

Olen 15 vuotta sanonut työhönsä tylsistyneille, joita muuten on jo tuttavapiirissä aika monta, että: ”Lähde, muuta tylsä sopivaksi, perusta oma jne”. Mikään ei ole turhauttavampaa kuin seitsemän maanantai-aamua viikossa. Eikä sitä kukaan muu muuta kuin sinä itse, tai kaverisi vieressä.

Asentajat työssään.

Asentajat työssään.

Sisäyksikkö paikoillaan.

Sisäyksikkö paikoillaan.

Tässä lyhyt syy, miksen päässyt tänä vuonna alan päätapahtumaan: Torpallemme oli ainoa sopiva ilmalämpöpumpun asennusaika juuri silloin.

Vaan twitteristä kun seurailen, viestit puhujilta kertovat asiaa, mitä lähdin itse jo seuraamaan vuonna 2006, lähes 10-vuotta sitten.

Sisältömarkkinointi

 

12

(Kuvia Mainostorstain puhujien esityksistä)

Lähes 2000 blogipostia on nyt pukattu liveksi yhdeksässä vuodessa pikkuapurin ja Viidakkorummun kautta. Liikevaihdostamme yli 50% tulee niiden myyntireiskojen myymänä. Tarkemmin olen asiasta kirjoitellut alkuvuodesta.

Aloita sinäkin. Voin luvata toimivuuden.

Asiakkaat ja iso osa tutuistakaan eivät oikeasti tiedä, mitä on virtuaaliyrittäjyys. Siitä käytetään jo yleisesti myös digitaalinen nomadi -nimitystä.

Kun olen ulkomailla, niin kaikki olettavat minun olevan ”lomalla”. Ja kun matkustelemme usein, tulee kuva, että ”sehän on koko ajan lomalla”.

Virtuaaliyrittäjyys oli yksi päätavoitteistani 10 vuotta sitten. Aloitimme tekemään määrätietoisesti työtä sen eteen, että jonakin päivänä se olisi mahdollista. Nyt olen jo viitisen vuotta työni niin tehnyt.

Virtuaaliyrittäjyys

Virtuaaliyrittäjyys on sitä, että voi tehdä työtään kaikkialla, jossa on käytössä nettiyhteys

Eli kun olen ulkomailla, teen työni siellä aivan samoin kuin kotona ja toimistossa. Se kun on nykyaikaa tietotyöläiselle ja vapaalle yrittäjälle.

Työ on työtä (kulmat kurtussa), vaikka ulkona olisi 36C lämmintä, kuten tässä kuvassa.

Työ on työtä (kulmat kurtussa), vaikka ulkona olisi 36C lämmintä, kuten tässä kuvassa.

Se, ettei moista voi tehdä palkollisena, on yrityskulttuuriongelma. Otapa asia puheeksi työnantajasi kanssa, sillä yhä useampi yritys sallii vapaamman työnteon.

Virtuaaliyritys

Sama syy koskee virtuaaliyritystä, jollainen Viidakkorumpu on. Meillä on mahdollisten asiakastapaamisten takia, joita ei pidetä asiakkaalla, toimisto (Vuorikatu 8B 1, Turku), mutta ei me siellä olla kuin sosiaalisen vajeen, eli keskusteluvajeen takia 😉

Kun saa tehdä työtään vapaasti missä vain, asiakkaat saavat parempia ideoita ja tuloksia, itse nauttii elämästä moninkertaisesti, ja parisuhdekin kestää kauemmin.

Virtuaalityö on harvoja aitoja win-win-win -asioita maailmassa.

 

Tässä päätoimittaja Teija Uitton pyynnöstä kirjoitettu artikkeli Turkulaiseen 26.9.2015. Pyyntö sisälsi ehdotuksen yhteen muutokseen, joka vaikuttaisi mahdollisimman laajalti ja positiivisesti Suomen työelämään.

Kaikki ovat lukeneet ja kuulleet liikaakin Suomen tilanteesta.

Kun pyydettiin, suostuin silti kirjoittamaan mikroyrittäjän näkökulmasta yhden muutosehdotuksen. Valitsin sellaisen, mikä mielestäni vaikuttaisi eniten, positiivisella tavalla, koko Suomen tilanteeseen.

Julkinen keskustelu ja näkökulma tuskaan on liian kapea: Tökitään yksittäisiä etuja ja keinoja. Jos otetaankin askel taaksepäin ja katsotaan laajempaa kuvaa?

Nopeutuva ja reaaliajassa muuttuva maailma on musertanut hitaan poliittisen ja virkamieskeskeisen päätöskoneiston ja säännöstöt, kaikilla tasoilla, jokaisessa kehittyneessä maassa. Seurauksena on mm. työttömyyden ja velkojen kasvua.

Mikä olisi siis mahdollisimman suuren positiivisen muutoksen aikaansaava uudistus?

  • Fakta: Tulevaisuuden työ on sirpaleista, yrittäjä- ja osaamislähtöistä.
  • Fakta: Se tapahtuu robotisaation ja digitalisaation rinnalla, koko ajan automatisoituvassa ja rajattomammassa maailmassa.
  • Fakta: Jokainen ihminen joutuu opiskelemaan jatkuvasti, ja tekemään hyvin erilaisia töitä koko elämänsä.
  • Fakta: Työ- ja vapaa-aika on jo sekoittunut monella alalla ja ilmiö laajenee koko ajan lisää.

Kuitenkin työelämämme luokittelu, artiklat ja säännöt perustuvat kärjistetysti maailmankuvaan, jossa käytiin koulua, oltiin samoissa töissä koko elämä ja lopuksi jäätiin eläkkeelle.

Nyt tarvitsemme yhteiskunnan ja pelisäännöt, jossa jokaisella meistä on mahdollisuus vaihtaa opiskelijasta työttömään, yrittäjään, työntekijään tai työnantajaan sekä takaisin – muutamalla hiiren painalluksella.

Sillä sitä elämämme nyt jo on – jatkuvaa ja nopeaa muutosta.

Tarvitsemme siis asennemuutoksen

Meidän pitäisi antaa ihmiselle mahdollisuus elää ja liikkua hurjasti muuttuvan maailman mukana ilman, että jokaista nöyryytetään ja kohdellaan kaltoin menneen maailman varjoissa.

Tarvitsemme kaiken tuen, kannustuksen ja avun, jotta ”sen jokapäiväisen leipänsä” saisi pöytään.

Emme halua, emmekä tarvitse nykyisenlaista Suomea, jossa itse asiassa estetään ihmisen kehittyminen eikä kannusteta siihen.

Jari Liitola,

Kollega Janne Aucorista kirjoitti hyvin Buffer -nimisestä yrityksestä, joka jakaa avoimesti kaiken: yrityksen palkat, tuotto, lähdekoodi ja paljon muuta.

Ajattelin itsekin avata omaa työnkuvaani palkkoineen ja työaikoineni, jotta saatte hieman perspektiiviä nykyiseen ”työnantaja – palkansaaja -jumitukseen”.

Päästessämme velattomiksi muutama vuosi sitten oli mahdollisuus keventää myös työn tekemistä. Laman tultua se onnistui osin yrittämättäkin, kun yritykset väänsivät peloissaan markkinointihanojaan kiinni. Pidin kuitenkin tahdista niin, että en meinaa sitä korjatakaan.

Yrittäjäksi lähdin vapauden takia, ja nyt ajatukseni onkin se, että pienen palkkani takia minun pitää tehdä välillä vähemmän ”maksettavaa työtä” ja elää enemmän.

Viidakkorumpu maksaa minulle 1500€ kuukausipalkkaa, josta käteen jää 1152€. Tuohon saan lisäksi kilometrikorvauksia Hesa-Tre-Muu maa -myyntireissuista sekä Pikku Apurista tekemäni konsultointi- ja suunnittelutyöt. Kuitenkin käteen jäävä palkka on pieni verrattuna kokemukseeni ja sen tuomaan ammattitaitoon ”ei-yrittäjänä”.

Olen tehnyt markkinointia eri muodoissaan 23 vuotta

Tiedän olevani siinä lähellä ammattilaistasoa, koska muutama yritys on yrittänyt palkata minua vuosien saatossa markkinoinnistaan vastaavaksi 6-8000€:n kuukausipalkoilla.

Saan siis vain osan moisesta palkasta yrittäjänä. Niinpä koitan tehdä osan siitä myös työn määrässä.

Jos olet suuremman yrityksen markkinointipäällikkö, työaikasi on helposti 60+ viikkotyötuntia. Lisäksi saat rampata koko ajan jossakin päin maailmaa. Eli olet siis kotona nukkumassa ja vaihtamassa vaatteita. Elät työtä varten.

Kun taas (onnistuneena) mikroyrittäjänä elät riittävän laadun takaavaa elämää työskentelemällä n. 20-40 tuntia viikossa. Joskus, kuten usein kesäisin, teen vain kymmentuntista työviikkoa.

Pointtina se, että teen työtä tehokkaasti: En istu palavereissa, en juttele niitä-näitä, vaan teen tuon ajan nopeasti työni.

Iso kiva on se, että en tee työtä silloin kun se ei vaan onnistu.

Sillä sellaisiakin päiviä on, kun pitäisi vaan lukita itsensä vaatekaappiin ja lukea Viisikkoa taskulampun valossa tai Jalluja slipoverissa. Kaikki menee perseelleen, tai muuten vaan vituttaa liiaksi. Onneksi niitä on enää hyvin vähän.

Ja pitää muistaa, että kaikesta työstä yrittäjänä pitää olla kiitollinen, siunattu jopa. Iso osa mikro- ja yksinyrittäjistä saa murto-osan siitä mitä itse saan – joinakin kuukausina ei mitään. Silti he tekevät työtään.

Ja kun laajennetaan perspektiiviä maapallon kokoiseksi, olen rikkaimman 1%:n joukossa – elämänlaadun sekä rahan mittareilla.

IMG_4041

On ihan eri asia vielä mitä kaikkea lasketaan työksi. Esim. ”Vanhan rouvan” (kuva) remppaamista on tehty tänäkin kesänä satoja tunteja. Arvokkaampaa se tuntuu välillä olevan kuin tämä virtuaalihumppa mistä palkkansa saa, ja mitä sanon kun kysytään: ”Mitä teet työksesi?” 😉

Olemme Viidakkorummun ja Revolverin kanssa valmistaneet kevään 2015 kuluessa tulille herkullisen lamayrittäjägumbon, jossa pienimmätkin markkinoinnin ja myynnin vauhdittamistarpeet huomioidaan vaikka osamaksulla, ja suuremmat saavat pala-palalta -suunnittelu ja valmistus-setin.

Aiemmin liikkeelle polkaisemaani Jauhelihamiehiä en enää edes markkinoi, koska edulliset verkkotyöt ovat jo kaikille vakio. Tuotemerkistä tuli turha heti laman alettua 😉

IMG_0449

SoME-setinkin pitää olla tehokas palvelukanava, ei unohdettu turhuus!

 

DIGIHIHASTA KIINNI!

Nappaa siis kiinni jonkun yrityksemme digihihasta ja katsotaan mitä järkevää teille kannattaisi suunnitella ja tehdä!

 

Kaikki kesän 2015 aikana (1.6.-30.7.) tuotantonsa tilanneet saavat loppulaskustaan 20%:n kesäalen ja osallistuvat (vielä yllätyksenä) pysyvän kesäpalkinnon arvontaan!

Monet pienemmät sekä PK-yritykset kärvistelevät lama-Suomessa kassakriisin pauloissa, niin mekin. Jottei markkinointia tarvitsisi kokonaan lopettaa, tarjoamme lääkkeen:

Tilaa mobiilitoimivat (responsiiviset) verkkosivut osamaksulla. Saat huippuluokan WordPress-tuotannon sekä Googlen pilvipalvelut sivujesi kodiksi nyt kuukausihinnalla!

PALVELUTASOT

Kioski, alk. 149€/kk, 12 kuukauden sopimus

  • Sivujen ylläpito jatkuu vuoden jälkeen 49€/kk
  • Mikroyrittäjille, freelancereille, osa-aika- ja pakkoyrittäjille.

Toimisto, alk. 249€/kk, 12 kuukauden sopimus

  • Sivujen ylläpito jatkuu vuoden jälkeen 49€/kk
  • Pienyrittäjille ja jo hieman kasvua hamuaville.

Halli, alk. 349€/kk, 12 kuukauden sopimus

  • Sivujen ylläpito jatkuu vuoden jälkeen 99€/kk
  • PK- ja kasvuyrityksille, joilla selkeästi jo laajempaa yritystoimintaa.

Toki saat edelleen tilata meiltä räätälöityjäkin sivuprojektejakin ihan normaalilla laskutuksella. Osamaksulla tarjoamme vaan apua moista tarvitseville.

Kysy myös muita markkinoinnin palveluita liitettäväksi kuukausisopimukseen: SoMe- ja muut sisällöntuotannot ja valvonta, animaatiot, printtityöt, presentaatiot jne.

KYSY LISÄÄ!

Pikku Apurin toiminnot ja Apurin kokoinen osa Viidakkorummusta muuttaa keskiviikkona maaseutukonttorille, Taivassaloon. Sieltä tulemme palvelemaan niin saaristolaisia kuin sairai … kaupunkilaisiakin 🙂

Huomasithan muuten lama-Suomen tukikampanjamme Rummun blogista: Laskimme hinnat, jotta tiukemmallakin rahamassilla saa edelleen huudeltua maailmalle!

Nyt se aurinko saapuu!

Taivassalo

 

Yksi simppelein esimerkki on juuri Hua Hinin Golf Shopille tekemäni kamppis, jossa kirjoitin blogikirjoituksen liikkeen pitäjästä, Kari Männiköstä, suomeksi ja englanniksi. Blogi julkaistiin hänen sivuillaan ja sieltä edelleen linkkinä Hua Hin Golf Shopin Facebook-sivuilla.

Karin kamppis

Ostin kaksi kampanjaa Facebookista, toisen rajattuna Hua Hinin ”suuralueella” golfaaviin 30-80 -vuotiaisiin, toisen suunnattuna puolestaan golfaileviin bangkokilaisiin.

Pienelläkin satsauksella (n. 100€) saatiin valtava näkyvyys Shopille suomalaisten ja muiden expatien (ulkomailla asuvat ja työskentelevät) keskuudessa. Ko. joukko kun tuo Karin liikevaihdosta suuren osan.

Vertailun vuoksi: Hua Hinin lähialueilta tavoitimme varovasti arvioiden joka toisen, (jotka vielä näin turistikauden taittuessa loppuunsa täällä ovat).

Eikä Karin tarvinnut tehdä kuin yksi peruskauppa, niin kulut kampanjasta peittyivät.

Jos haluat kokeilla pientä testiä omallekin yrityksellesi, otahan yhteyttä.

EDIT: Ja tietysti itse blogikirjoitus jää tiedon valtaväylille väijymään potentiaalisia asiakkaita vuosiksi!

Pikku Apuri