Artikkelit

Aika harva tulee Italianreissulta pari kiloa keveämpänä kuin sinne mennessä. Sen saavuttaa kun kävelee n. 30 000 askelta joka päivä. Padova ja Venetsia ovat kummatkin niin täynnä kauneutta, että se ei edes tunnu missään. Ja siihen päälle ikisuosikkini Pearl Jamin paras näkemäni konsertti koskaan vei äänemmekin kahdeksi päiväksi. Jos mietit näitä kohteita, tässä muutama kuva ja video päätöksesi tueksi. Mene!

Padova, Italia

Olimme nähneet Pearl Jamin jo Berliinissä (parikin kertaa) sekä Prahassa. Nyt halusimme intohimoisena keikkayleisönä tunnettujen italiaanojen sekaan, mutta emme halunneet Roomaan tai Milanoon, joissa olemme käyneet, joten valitsimme Padovan. Ja onneksi.

Padova on rento yliopistokaupunki, jossa on todella kaunista ja hulvaton määrä pyöräilijöitä. Oli hienoa nähdä, kun businessihmisetkin ajoivat hienot puvut päällään fillareilla eikä millään katumaastureilla. Kaupungissa oli hyvä fiba.

Kävimme katsomassa mm. Giotton kuuluisat freskot Cappella Degli Scrovegnissa. Giotto maalasi ne ryhmänsä kanssa vuosina 1303-1305 (yli 200 vuotta ennen Michelangeloa). Maalauksissa oli ensimmäisenä maailmassa syvyyttä ja kasvojen ilmeitä. Kappeli on tarkoin ilmastoitu, joten sinne pääsee kerralla vain pieni ryhmä. Kannattaa ottaa Padovakortit 48 tunniksi. Niillä pääsette ilmaiseksi katsomaan Giottot ja kulkemaan busseilla sekä raitiovaunuilla kaupungissa.

Aloitimme hotellista läheltä stadionia, Hotel Al Casonista. Se ei ole parhaalla paikalla, joten jollet mene keikalle, älä varaa hotellia sieltä osasta kaupunkia. Keikan jälkeen siirrymmekin parhaaksi arvioituun boutique-hotelliin, Belludi 37:aan, joka olikin palvelultaan paras koskaan vierailemamme. Hotelli sijaitsee vanhan kaupungin sydämessä, Basilica di Sant’Antonion vieressä.

Kuvia

 

Pearl Jam, Stadio Euganeo 24.6.2018

Minulla oli bonusmissio Pearl Jamin keikalle. Suuresti arvostamani yritys, The Other Danish Guy, joka tekee maailman parhaat alushousut ja vielä merimuovista, antoi matkaamme parit bokserit annettavaksi Eddie Vedderille.

Keikan jälkeen sainkin kiinni bändin securitykaverin, joka lähti paketteja Eddielle kuskaamaan. Toivottavasti tämä suunnitelmamme vaihe 1 toteutui? Lisää on luvassa.

Keikka oli paras koskaan näkemämme. Lähes kolme tuntia pelkkää yhteislaulua ja loistavaa soittoa täydellisessä kesäsäässä (+23C).

Silti suurin anti tälläkin reissulla olivat uudet ystävämme Saksasta ja Romaniasta. Pearl Jamin Ten Club (faniklubi) on tiivein ja yhteishengeltään huippua.

Olen tutustunut sen kautta moniin saman henkisiin ihmisiin ympäri maailman. 10CC -faniklubi järjestikin edellisenä iltana Old England Pubissa, joka oli valtava laitos, suuren fanitapaamisen, jossa tutustuimme Mirceaan, Corinneaan, Katyyn ja Mikeen. Heidän kanssaan vietimmekin sitten seuraavat päivät rokaten, jutellen, juoden ja hyvin syöden. Nyt olemme heidän kanssaan yhteydessä viikottain, Messegerin ja Whatsupin kautta. Pala sydämestä lähti heidän mukanaan Romaniaan ja Rostockiin.

   

Konsertti

 

Band introductions

Pearl Jam, Padova 2018 – Band introductions and a short story from Viidakkorumpu 2.0 on Vimeo.

Animal

Pearl Jam, Padova 2018 – Animal from Viidakkorumpu 2.0 on Vimeo.

Given to fly (snippet)

Pearl Jam, Padova 2018 – Given to fly (snippet) from Viidakkorumpu 2.0 on Vimeo.

Elderly woman … (snippet)

Pearl Jam, Padova 2018 – Daughter (snippet) from Viidakkorumpu 2.0 on Vimeo.

Better man

Pearl Jam, Padova 2018 – Better man from Viidakkorumpu 2.0 on Vimeo.

A funny story, Alive and Baba O Riley (The Who)

Pearl Jam, Padova 2018 – A funny story, Alive and Baba O’Riley (The Who) from Viidakkorumpu 2.0 on Vimeo.

 

Venetsia

Venetsiassa olimme vain yhden päivän ja yön, koska lentomme kotiin oli aamusella.

Toki olimme kuulleet sen olevan turisteja (jenkkejä) täynnä ja ettei siellä viihtyisi kuin muutaman tunnin. Paskapuhetta. Olihan ”ne kuuluisat paikat” täynnä, mutta Venetsia on yllättävän suuri paikka, josta löytyy kyllä rauhallisiakin paikkoja kun vaan jaksaa taaplata.

Vielä jäi paljon näkemättä, joten sinne on pakko päästä takaisin. Upein kaupunki ehkä missä ollaan käyty – ja yllättävän edukas, kun tietää missä syö ja juo. Kannattaa visiteerata ennen kuin se uppoaa.

Kuvat

 

Kiitos Italia!

Italiassa on helppo kulkea busseilla ja junilla. Ne ovat hyviä, nopeita ja halpoja. Marco Polon kentältä Venetsiasta ensin 8,5€:lla Padovaan. Padovan juna-asemalta 3,40€:lla Venetsian Mestreen ja Venetsian Mestrestä 8€:lla Marco Polon lentokentälle.

Muista että monessa paikassa englantia ei juurikaan osattu, joten kannattaa ottaa haltuun edes peruslauseita ennen matkaa. Itse tallennan aina puhelimeen ne yleisimmät sanonnat, jotka on sieltä helppo tankata päähänsä.

Arrivederci! Traduzione italiano.

Nyt riitti, nimittäin surku (maailman tilasta). 48 vuotta riittää. En ole saanut mitään aikaan olemalla vihainen tai jakamalla kriittistä kepakkoa. Juu, vain keppiä tarjoava hallitus ja ulkomailla lukuisat sekopäät. Riitti. En ota enää osaa murheisiin, vaan mennään ilolla – kaksimetrisen ”bear hug” tulossa.

Olen ollut aina niitä jotka kantavat maapalloa harteillaan. Murhetta riittää ja siinä pellossa ollaan kieritty. Uusi ystävä Rostockista, Mike, sai aikaan naksauksen. Hän oli päättänyt mennä vaan ilolla ja hymyllä – ja se tarttui meikäläiseenkin, varsinaissuomalaiseen mörökolliin.

Nyt opetellaan menemään ilolla ja sen valolla. Ei varmaan käy heti ja helpolla.

Se ei tosin tarkoita asiakkaillemme helpompaa, päinvastoin. Toimitusjohtaja leiskaa -tyyppiset asiakkuudet voivat viimeistään nyt hakeutua muualle – ellet tosiaan osaa myös tätä hommaa.

Olen tehnyt 20+ vuotta pääosin mitä asiakas haluaa. 90% siitä on ollut mitäänsanomatonta, koska olin liian kiltti. Voi olla positiviinen ja iloinen, myös asiakasviestinnässä, muttei tarvitse olla laimea.

Tämä voi olla ammatillinen itsemurha tai sitten jymypotti. Jos siis haluat ison mielipiteen suoraan, soita. Jos haluat jees-henkilön, soita muualle. Mutta ole iloinen, se tarttuu.

Eloton elämä on liian lyhyt.

 

Olo on niin kiitollinen. Saamme vaimoni kanssa tehdä mukaville asiakkaille töitä. No, sehän on päätetty jo vuosia sitten, että ”mulkkujen kanssa emme töitä tee.”

Koossa on nyt sen verran vuosisopimusasiakkaita, että enempää ei nyt mahdu, jotta voimme tehdä työmme kunnolla. Jos haluat, voi laittaa viestiä päästäksesi ”jonoon”. Jos joku väistyy, paikka vapautuu seuraavalle. Kiitos luottamuksesta.

Irrallisia projektitöitä mahtuu elokuun puolivälistä taas kalenteriin, sillä irtoprojekteja varten meillä on verkosto luotettavia ystäviä vierellämme. Jos siis kaipaat verkkosivuja, mainoskampanjoita jne., ne kyllä onnistuvat taas 15.8. eteenpäin.

Hyvää kesää – meillä se on työteliäs, mutta aiomme myös muutaman viikon lomailla ihan ilman konetta. Ensi viikon lopussa on nopea reissu Italiaan tiedossa, koska yksi ikisuosikeista, Pearl Jam, pitää kyllä kerran nähdä intohimoisten fanien kanssa – nyt näemme heidät Padovassa 🙂

Olipas hyvä alkuviikko. Saimme vuosisopimusasiakkaisiimme globaalin Monitor ERP:n, jonka Suomen toimintoja käynnistellään jo Logomossa.

Pikku Apuri auttaa Monitoria Suomen lanseerauksessa tekemällä tekstejä, mainontaa, hoitamalla SoMe-tilejä jne. jne. Tarkoituksena on levittää heidän Monitor G5 -ERP-ohjelmistonsa jokaiseen tuotantoa tai logistiikkaa tekevään yritykseen.

Monitor G5 – Referensfilm 2 from Monitor ERP System AB on Vimeo.

Tavattiin toimari-Tonin kanssa tässä kevät-kesällä pariin kertaa ja kun vaan kemiat natsaa, niin ei siinä paljoa muuta tarvitse. Ilo auttaa hyvää firmaa, sillä ko. yritys mm. jakaa vuosittain liikevoitostaan leijonanosan omille työntekijöilleen. Arvotkin siis kohtasivat 🙂

Nyt on vielä kivampi kesä edessä, tosin työntäyteisempi sellainen. No, yrittäjä pitää lomaa silloin kun ei ole töitä.

Vaikka historian suuressa kaaressa asiat menevätkin parempaan, ei voi olla masentumatta nykymaailmasta. Media suoltaa ikävää, omat poliitikot ovat etääntyneet lopullisesti kansasta ja pelaavat omia valtapelejään. Ison maailman johtajat ovat joko hulluja, narsisteja tai sosiopaatteja. Tarvitsemme nyt vastavoimaa.

Yksi sellainen elää tuossa aika vieressä. On ollut mahtavaa seurata sivusta Anna Saivosalmen matkaa itsensä löytämiseen. Teoriaopettajasta tuli toisenlainen opettaja. Nyt Anna opettaa ja tartuttaa positiivisuutta meihin muihin liikunnan ja oman kehon tuntemisen kautta, omalla ehtymättömällä energiallaan, joka kumpuaa puhtaasta intohimosta. Hän kirjaimellisesti – ja kirjallisesti – elää nyt unelmaansa.

”Tarvittavat taidot voi opettaa, mutta luonnetta ja henkilö- tai sosiaalisia taitoja (character) et.”

Pelisilmä

Tuon nostolauseen on aika moni sanonut.

Itse lisäisin listaan vielä taidon, joka niputtaa nuo kaikki: Pelisilmän. Ihailin jo nuorena jalkapalloilijana ja jääkiekkoilijana pelaajia, jotka epäitsekkäästi tarjoilivat mitä uskomattomampia syöttöjä pelikavereilleen. Ihailen vieläkin. Maalipyssyt siinä vierellä voittivat tilastoja, kun taas pelin aivot pysyttelivät aina siellä taaempana. Kaikki pelistä tietävät kyllä ymmärsivät miksi homma toimi.

Myöhemmin olen huomannut pelisilmän toimivan, ja kyllä, tiedän että itselläni se on, myös muussa elämässä. Siellä se laajentuu ns. elämäntaito-opiksi. Miten osaat toimia aikuisena yhteiskunnassa niin, että pärjäät: saat ruokaa, katon pääsi päälle, ehkä toisenkin katon sekä mukavia ystäviä niitä jakamaan. Yrittäjänä pärjääminen jo edellyttää kymmeniä taitoja, jotta homma pelaa myös samaan perheeseen kuuluvilla tai vieruskavereilla.

Miksei elämäntaito-oppia opeteta koulussa!!!?!?

Positiivisuus

Olen taipuvainen melankoliaan ja jopa synkkyyteen. Mietiskelen ja luen paljon, joten masennuksen torjunta on ollut osa minua jo nuoresta saakka. Osaan kyllä olla positiivinen ja energinen, mutta mitä vanhemmaksi tulen, sitä vähemmän sitä jaksan. Nyt joudun jättämään tiettyjä uutisia tietoisesti välistä, suojellakseni päätäni.

Annaa ja muita positiivareita seuraamalla saan energiaa. Hyvä tarttuu. Jaksan taas lähteä edistämään omia oikeita mielenkiinnon kohteitani ja en tyydy pelkästään vain rutiinien hoitamiseen.

Joten kiitos teille energiapaneeleille. Tässä torppapöydän toisella puolen on onneksi se itselle tärkein patteri, jonka tarmo tarttuu joka päivä niin, että löydän itsenikin kaivamasta syreeneille kuoppia tai kirjoittamassa käsikirjoituksia sellaisiin mainoksiin ja viesteihin, joita itse maailmassa nyt kaipaan.

Taidot voi opettaa, mutta vierelle tarvitaan energiapattereita, jotta mikään tässä maailmassa valmistuu, voisi olla uusi viisaus.

Olemme saaneet vaimoni kanssa pienen perhemainostoimistomme jalkeille ja tekemään ihan riittävää toimeentuloa. Alusta lähtien olen pohtinut sen lyhennettä – mikä yhtiömuodoksi?

Alunperin perustin Pikku Apuri ay:n tukifirmaksi Viidakkorummulle, koska silloin teimme monen suuremman mainostoimiston digityöt ja jos firma A tilasi meiltä, firma B ei voinut, koska mustasukkaisuus. Niinpä piti perustaa ”oma firma”, jotta myös firma B tai C pystyi tilaamaan meiltä töitä. Ihme maailma?

Pikku Apuri jäi muuten lähinnä henkilökohtaiseksi blogialustaksi, jolla oli silloin tällöin satunnaisia laskutuksia, lähinnä noihin firmoihin B ja C sekä omia teksti- ja puhujapalkkioita.

Kun Pia astui mukaan yli vuosi sitten, viilasin Pikku Apurista aidon perhemainostoimiston. Pystymmehän nyt tekemään, ainakin verkostomme avulla, lähes mitä vain markkinointia.

Silti jäänyt kismittämään tuo ay -lyhenne. Onko teillä fiilis, että tilaisitte mielummin osakeyhtiöltä työtä kuin avoimelta? Itsellä se on hieman kuin yrityksen nimi olisi Snellmen Group and Industry ja sitten firman sähköposti olisi kuumono_446@gmail.com – ei siis uskottava.

Pitääkö siis vaihtaa ay Oy:ksi uskottavuudenkin takia?

ay vai Oy?

Katso tulokset

Loading ... Loading ...

Koitettiin Nupun ja Ranin kanssa päästä yhdessä Samariaan, kun he olivat täällä kanssamme viitisen päivää, mutta silloin oli niin epävakaiset säät vuorilla, ettei päästy. Päätimme kuitenkin Piuskin kanssa mennä vielä kerran tämän lempivaelluksemme läpi. Viimevuotisen reissumme kuvat ja juttu tästä.

Tällä kertaa otimme matkan Elafonissos travelin kautta, joka hoitikin homman hienosti. Matka maksaa 25€/ henkilö plus 10€ lauttamaksu päätepisteestä (Agia Roumelin kylästä) Sougiaan sekä 5€ luonnonpuistomaksu. Eli siis 40 eurolla pääset kokemaan jotain ainutlaatuista.

Vaelluksen aikataulu

Herätys on aamusta kello 4.30-5.00, koska bussi noutaa sinut n. 5.30 läheltä hotelliasi.

Omaloksen kylässä olette n. klo 7 jälkeen, jossa voit kahvilasta ostaa tuorepuristettua tuoremehua, kahvia ja purtavaa reissulle. Me ostamme edellispäivänä kaupasta aina suolapähkinöitä, tuc-keksejä, makeita keksejä jne. Lähdevettähän saat tankattua rotkossa mielin määrin.

Vaellus alkaa n. klo 8. Suurempia välipysäkkejä on kolme kappaletta, joista löytyy myös alkeelliset wc:t (reikä lattiassa): 4 km:n jälkeen (Agios Nikolaos), 7 km:n kohdalla (vanha Samarian kylä) sekä n. 11+ km:n paikkeilla (Christos). Lisäksi on pienempiä vedentankkausstoppeja.

Olemme kävelleet reitin rauhassa läpi n. 5-6 tuntiin. Se ei ole kisa. Tahtimme on keskimääräistä tasoa. Silloin voi pysähdellä ottamaan kuvia ja nauttimaan Euroopan upeimmista luontomaisemista.

Olemme siis Agia Roumelin vanhassa kalastajakylässä yleensä n. klo 14 maissa. Siellä ei oikeastaan tehdä muuta kuin uidaan Libyanmeressä, otetaan aurinkoa/ varjoa, syödään ja juodaan.

Lautta noutaa sinut Sougiaan n. klo 17.30. Merimatka kestää 45 minuuttia.

Bussi ajaa väsyneet vaeltajat n. parissa tunnissa takaisin hotellille, joten yhteensä matkaan menee 16-17 tuntia.

Tässä nyt vinkkejä kaikille, ketkä myös haluaisivat Euroopan pisimmän rotkon läpi tarpoa

Reissu on raskas ja maasto erittäin haastava. Rotkossa sattuu lukuisia nilkannyrjähdyksiä, -vääntymisiä ja -murtumiakin, kun 80% matkasta taivalletaan erikokoisten kivien päällä.

Ensimmäinen mietittävä on se, jaksatko oikeasti matkan läpi? Jos olet ylipainoinen, huonokuntoinen, -jalkainen, -selkäinen, diabetestä tai sydänsairautta sairastava – älä tee. Matka on 16km pitkä ja siitä helppoa tai tasaisempaa kulkua on ehkä 500 metriä!

Voit testata kykyäsi täällä Kreetalla esim. kävelemällä päiväkuumalla 10 km matkan ja kerro se 3-5:llä, niin pääset lähelle sitä, mitä Samaria vaatii.

Toinen vaatimus on tukevat vaelluskengät. Meillä ei tällä reissulla ollut niitä, mutta päätimme kulkea matkan kevyillä citylenkkareilla, kun kuulimme, että matkanjärjestäjältä saa 3€/hlö -hintaan vuokrata kunnolliset kävelysauvat, joissa on terävät päät. Yksi sauva per henkilö riittää. Sen avulla pääset vaikeimmat kohdat hienosti läpi.

Jos olet perus- tai hyväkuntoinen, olet nukkunut edelliset yöt hyvin, pääset kyllä matkan loppuun. Samarian kuuluisat puujalat tulevat kokeneemmallekin vaeltajalle 1-2 päivän perästä 🙂

Meille tämä viides kerta taisi olla viimeinen vähään aikaan. Maaston, reitin ja näkymät osaa jo ulkoa, vaikka ne salpaavatkin aina hengen. Seuraavaksi keskitymme Teiden tulivuoren ympäristön tutkimiseen.

Itsellä meinasi tällä kertaa bensa loppua. 1-2 tunnin unet ja alkava flunssa veivät täysin tehot ja ilman mukana ollutta disperiiniä sekä magnesiumia olisi matka jäänyt kesken.

Kuvasatoa tämänvuotiselta vaellukselta

 

Saimme viime viikolla julkaistua toisen yritykseni, Viidakkorummun, tulevaisuusnäkymiä. Voit lukea tästä, miten yhdessä Pilvian kanssa lähdemme nyt kansainvälisille vesille koittamaan onneamme.

  • Kun taas täällä torpan seisomapöydässä liikutaan lähiluomulinjalla.

  • Tänään on valmisteltu Wihannon sivustojulkistusta (kuva yllä),
  • tehty tuossa muutaman kilometrin päässä olevalle Larjaman sahalle markkinointipohjia, kun lanseeraamme kohta Lähipuu -tuotteita.
  • Pilvialle olen kirjoitellut businessplänimäistä dokumenttia englanniksi, koska pitää lähettää pumaska Espanjan toimistovarauksia ja muita varten.

  • Lisäksi lanseeraamme Midas kultasepille verkkokaupan (kuva yllä) vielä tämän viikon aikana. Nyt testataan viimeisiä ostotestejä läpi.

Ecuadorilaisen musiikin tahdissa tässä helteessä

 

Kirjoittelen tässä ”salipuolen” kirjahyllyn päällä. Vieressäni oleva ovi terassille on auki. Siellä taas asiakkaamme Spinkkilä -rakennusfirman Jose (Ecuadorista) ja Gurban (Uzbekistanista) hikoilevat terassillemme ristikkokaiteita. Pidämme lähinnä huolta heidän nesteytyksestään.

Mainio fiilis tehdä kun Josen mankka pauhaa aina upeaa ecuadorilaista musaa. Jalat alkavat vispata tässä naputtaessakin.

Revolverin Jaakon kautta saimme tehdä Polarinstille ja Palidorolle koko paketit. Palidorolle logotuunauksen ja värimaailman sekä sivut ja Polarinstille infosivun, uuden logon ja värimaailman.

WordPressillä tietysti ja samanlaiseen sivurakenteeseen, jotta sivuston hallinta on helpompaa, kun sen tekee sama henkilö.

Ohessa molemmista ”capturet”:

Meillä on Piuskin kanssa ollut hurja kiire töiden osalta. Nyt alkaa helpottaa – juuri samalla kun muutamme torpalle Taivassaloon.

Kun on 2-3 ihan erilaista elämää: ”kaupunkikuutiossa” asuminen talvisin ja vanhalla torpalla kesäisin sekä irtokuukausi+ ulkomailla, elämä pysyy mielenkiintoisempana. Arki on täysin erilaista joka kohteessa.

Torpalla (ja ulkomailla) työ on enemmän periodista. Sitä tehdään pahan UV-säteilyn ja sateiden aikana. Kivat ulkokelit tehdään torpankunnostustöitä tai ulkomailla kävelyitä. Kaupungissa noudatamme pitkälti vanhaa ja jo hapanta perustyöaikaa, vaikkakin päiväreippailut sielläkin antavat aivoille ja mielelle happea.

Työt torpalla tänä kesänä

Tämä torpparikausi on poikkeuksellinen. Olemme tehneet siellä jo niin paljon, että pääkunnostustyötä ei ole kuin muutamia: yläpohjan eristäminen tervapaperein ja puukuidulla sekä terassin loppuunhiominen kaiteiden ja helmalautojen osalta.

Samasta pitäjästä löytyvältä Puutavaraliike Larjamalta tilasin jo 60m 48*98mm kestopuuta kaideristikoita varten sekä 60m siperian lehtikuusta helmalaudoiksi. Niiden teko alkaa toukokuun puolivälissä Spinkkilän super-Josen johdolla.

  

Yläpohjaan kannoin jo paalikaupalla puukuitua ja tervepaperirullat. Vuonna 2016 kannoimme yläkerrasta 1500-2000kg:aa roskaa, paskaa, akkuja jne. pois ja imuroitimme loput. Se on puhdas ja odottaa eristystään. Se tehdään toukokuussa sekin.

Toki sitten pihahommia riittää ja eritoten kiinnostaa tonttimme perällä oleva lampi – josko siitä saisi naapurien kanssa kivan saunapulahduspaikan?

 

 

 

 

 

On taas kuulunut tovi musatyrkyistä, joten tässä mitä alkuvuoden aikana on tullut keräiltyä listoille. Sitä samaa soul-americana-country-blues-rock -keitosta kaikki tyyni.

Uramme yksi suurimmista töistä saa pienen lakipisteensä tänään, kun luomamme Boksishop -konsepti pitää parhaillaan avajaisiaan. Kaikki nimestä lähtien on tehty viimeisen 1,5 vuoden aikana. Myymälässä on vielä viilattavaa, mutta ollaan jo lähellä.

Juha Mieto sekä Simo Silmu ovat paikalla ja Roni Bäck saapuu ihan kohta. Klo 17.30 asti ehtii vielä Riskintie 3, Aura -osoitteeseen!

Ohessa tuoreita tunnelmia Auran markkinahumusta:

Nyt sen sanoi julkisesti joku muukin. Yritysten viestintää tehdään vain koska ”niin kuuluu tehdä”. Monenko yrityksen blogista olet lukenut toistuvasti mielenkiintoisia juttuja? Niinpä.

Haalean tekstin perinne elää vahvana yritysten omissa blogeissa. Ympäripyöritellään nipullinen muotitermejä kädenlämpöisessä liemessä ja lopuksi julkaistaan se. Ihan vain sen vuoksi, että yhtiön viestintäväen tai vaikuttajakonsulttien mukaan jotain pitää julkaista.

Eikä pidä.

Ainoa syy julkaista blogikirjoitus on se, että ollaan selkeästi jotain mieltä, jonka luotetaan kiinnostavan muitakin ihmisiä. Mieluiten löydetään kokonaan uusi ja raikas näkökulma ajankohtaiseen asiaan.

Kun on ollut tekemässä muutamia satoja yritysverkkosivuja, huomaa kaikissa toistuvan kaavan: luottamuksen puutteen ja pelon. Rohkeimmatkin ideat tasoittuvat tyhjäksi ilmaksi, kun:

  • ohjausryhmä pääsee editoimaan
  • toimitusjohtaja kysyy asiaa ”saunakavereiltaan”
  • pelätään muuten vain, että näkökulma suututtaisi yhden ihmisen

Opasta ja neuvo asiakkaitasi

Jos olisin viestinnästä vastaava:

  • Lakifirmassa, kertoisin asiakkaille mm. perintökuvioista. Nyt Suomessa jää tuhansia mökkejä perinnöiksi. Mitä silloin kannattaa tehdä ja huomioida?
  • Vakuutusyhtiössä kertoisin tarkemmin ja esimerkein eri vakuutusten ehdoista, esim. jos vakuuttaa mökkinsä, millä hintaa sille saa vesivahinkovakuutuksen ja milloin sellainen kannattaa maksaa (kesä- tai kantoveteen ei, astianpesukone + putki -yhdistelmällä joo)?
  • Pankissa… odottaisin alan kuolemaa ja kertoisin siitä 😉
  • Autoliikkeessä mm. paketoisin asiakkaan näkökulmasta tarpeellisia palveluita auton ostohintaan optioiksi ja kertoisin niiden elämää helpottavista vaikutuksista.

Lista on loputon.

Asiakakaskokemus (Leevi Parsama).

Pointti on se, että kaikkien pitää viimeistään nyt siirtyä asiakaskeskeiseen markkinointiin – tai itse asiassa, muuttaa koko liiketoiminta sille pohjalle, pois tuotantokeskeisyydestä.

Jollet keksi mitä ja miten moisia teet, soita tai nappaa hihasta!

Sähköpostita
Soita (+358)408275658

Lopetin aikomukset tehdä jotain uutta pari vuotta sitten. Sen sijaan aloin aktiivisesti etsiä oikeita kumppaneita siihen, että ajatuksissa pyöriviä aikomuksia oikeasti aletaan tehdä.

Olen tehnyt koko ikäni projektitöitä. Hakenut ja saanut asiakkaita, joille on tehty kolmen tunnin, kahden päivän tai muutaman viikon, jopa kuukausien projekti. Yleensä markkinointikampanja tai verkkosivu. Joskus koko setti, sosiaalista mediaa myöten. Olen hyvin väsynyt elämään enää niin. Kun töitä ei kuulu hetkeen, se stressaa yllättävän paljon, vaikkei sen pitäisi. Ja kun töitä tulee, yksittäinen projekti antaa hyvin vähän, edes asiakkaalle. He saavat ruksin seinälleen: tämä on nyt tehty. Olisi niin paljon enemmänkin sanottavaa, annettavaa ja kehittämisideoita.

Pian tullessa mukaan Pikku Apuriin, lähdin nostamaan Apuria blogista perhemainostoimistoksi. Kun se oli tehty, saimmekin heti muutamia vuosisopimusasiakkaita.

Uusien asiakkaidemme kanssa kehitämme heidän liiketoimintaansa yhdessä, pitkällä tähtäimellä. Vain siten molemmat saavat jotain muuta kuin rahanvaihtoa aikaan.

Ideoijana ja tekijänä saa paljon enemmän, kun et jää irralliseksi toimijaksi, joka voitti yksittäisen tarjouskilpailun halvimmalla hinnalla.

Seuraava steppi

Vuosia olemme kehittäneet omaa, ekologista mikrotalomalliamme, mutta irralliset projektit ovat aina jyränneet sen loppuunviennin. Vuosia olen pyöritellyt myös kiinteistönvälitykseen liittyviä asioita. Bo stailasi asunnot ja menestyi. Olisiko joku muukin keino tuloksekasta?

Nyt näkyy valoa kummassakin tunnelissa. Molemmissa on mahdollista siirtyä ajatuksista konkretiaan.

Sitä haluan tehdä isona. Pukea toiminnaksi ne ajatukset, jotka meinasivat jäädä unholaan, kuten niin monella meistä. Hyvä idea ei ole mitään, jollei sitä testaa oikeasti.

Perjantain kunniaksi kehitin #minuuttiruno -konseptin. Idea on siis kirjoittaa mietelmä tai runo minuutissa, eikä sen lukeminenkaan saa kestää minuuttia pidempää. Siitä sitten vaan #minuuttiruno tulille!

Ehtimällä pääsee

Lapsetkin tein jo varhain,
sillä kuntosalille oli päästävä.

Parhaat ruokavaliot opettelin,
kun vatsamakkarat leiville levitin.

Työssäni olen psykopaatti,
kaikkeen ehdin, muuallekin.

Avioliiton satamassa hääräilin,
sen minkä muusta kerkisin.

Illalla kotona sitten uuvahdin,
söin saatana sen kakkuvadinkin.

Huomenna on uusi päivä,
jos ehdin sinne asti päästä.