Artikkelit

Kun 2017 loppuvuodesta sain vinkin lähteä legendaarisen Wihannon kodinkoneliikkeen kyytiin, en tiennyt kuinka kiva ja työntäyteinen asiakassuhde siitä lopulta tulisi. Hommia on paiskittu.

Verkkosivuista aloitettiin

Ihan ensimmäiseksi piti uudistaa verkkosivut WordPress-pohjaisiksi ja mobiilitoimiviksi. Urakka on vielä kesken, mutta nyt juuri saimme heidän kanssaan tuotteistettua Wihannon palvelut ja arvot.

Tuotepuolta vielä pohdimme: lähdetäänkö verkkokauppaan – ja jos – niin millä laajuudella ja kulmalla, vai pysytäänkö vinkkipohjaisessa tuoteuutisoinnissa, kuten nyt teemme?

 

Tehtiin myös Black Fridaynä testi. Tein erillisen Black Friday -kampanjasivuston (previkkakuva yllä), johon ohjasimme SoMen kautta kävijöitä. Lopputulos: Toimitusjohtajan kiitos-soitto jälkeenpäin ja Wihannon myyntiennätys.

SoMe ja Google auki

Sivujen lisäksi avasimme Wihannon Facebookin, Instagramin sekä nyt viimeisimpänä LinkedInin. Se ei olisi ollut kannattava veto ilman Janin (Jan Wihanto) mukaan tuloa remmiin. Natiivi instamies ottikin heti arkijulkaisuista kopin.

Googlessa meillä on lisäksi koko ajan perusmainontaa ohjaamassa sivuille.

Suurin työ – Mainonnan ja viestinnän konsepti uusiksi

Pian ja minun suuri ponnistus oli uudistaa Wihannon mainonta sekä viestintä.

Piti kehittää konsepti, joka taipuu loistavasti sekä printti- että SoMepuolen tarpeisiin. Tehtiin modulaarinen kokonaisuus, jossa ”neliöitä” voi yhdistää mihin kokoon tahansa.

Nyt kun palvelutkin on konseptoitu samaan, voi Wihanto mainostaa esim. kahta päätuotetta ja välissä niille kuljetusta sekä asennusta pienemmin neliöin. Tai sitten kaikkia vain eriksen, tarpeen mukaan.

Myymäläuudistus kulman takana

Alkuvuonna 2019 olisi tarkoitus katsoa, onko mitä tehtävissä itse myymälätilalle? Pian ammattitaitoa tarvitaan taas, kun Janin kanssa lähdemme sitä kokonaisuutta pyörittämään.

Täytyy myös kehua kun on paikka: Sakarin, Janin ja Juhanin kanssa homma sujuu. Olemme sopineet hyvin yhteen ja vuosisopimus Wihannon kanssa antaa meille myös muutakin kuin laskutusta. Tätä työtä on palkitsevaa tehdä!

 

 

Olemme Viidakkorummun ja Revolverin kanssa valmistaneet kevään 2015 kuluessa tulille herkullisen lamayrittäjägumbon, jossa pienimmätkin markkinoinnin ja myynnin vauhdittamistarpeet huomioidaan vaikka osamaksulla, ja suuremmat saavat pala-palalta -suunnittelu ja valmistus-setin.

Aiemmin liikkeelle polkaisemaani Jauhelihamiehiä en enää edes markkinoi, koska edulliset verkkotyöt ovat jo kaikille vakio. Tuotemerkistä tuli turha heti laman alettua 😉

IMG_0449

SoME-setinkin pitää olla tehokas palvelukanava, ei unohdettu turhuus!

 

DIGIHIHASTA KIINNI!

Nappaa siis kiinni jonkun yrityksemme digihihasta ja katsotaan mitä järkevää teille kannattaisi suunnitella ja tehdä!

 

Kaikki kesän 2015 aikana (1.6.-30.7.) tuotantonsa tilanneet saavat loppulaskustaan 20%:n kesäalen ja osallistuvat (vielä yllätyksenä) pysyvän kesäpalkinnon arvontaan!

Asumme mukavasti Aurajokirannassa, josta kaikkiin palveluihin on kävelymatka. Ja voipi olla, että siinä jatkamme vielä pitkään. Hirsitorpan etsimiselle taitaakin tulla stoppi ulkopuolelta?

MITÄ JÄÄ KAUPUNKIEN ULKOPUOLELLE?

Suomi on kaikkien alojen rakennemuutoksessa. Siitä johtuen hallitus mm. sysää nyt kunnille miljardin euron säästöurakan. Se (ja rakennemuutos) vie palvelut pienemmistä kunnista ja nostaa niiden veräyrejä huimasti. Kun palvelut lähtevät, lähtee ihminenkin. Ja S-Marketti. Ja järki. Mitä jää kaupunkien ulkopuolelle?

Emme halua ajaa autolla kymmeniä kilometrejä lääkärille, kirjastoon tai ruokakauppaan. Lisäksi elämisen kulut nousisivat huomattavasti verojen, sähködiktatuurin (vain Fortumin sähkötolpat kaatuvat varsinaissuomalaisessa tuulessa) ja muiden maksujen noustessa kymmeniä prosentteja.

KORJAISIKO ELÄKEKATTO ASIAT?

Suomi on yksi harvoista EU-maista, joissa EI OLE eläkekattoa.

Eläkekatto_EU

Eläkekattoa ehdotetaan esim. 3000€:oon ja valtaosa haluaisi sen. Suomessa saa yli 3000€:n eläkettä 5% eläkeläisistä. Säästöä tulisi silti lähes miljardi – joka vuosi. Vaan kuka päättäjä sahaisi omaa oksaansa? Syyt eläkekaton kumoamiseen eivät ole edes näitä Pohjalaisen mainitsemia. Ne ovat seurauksia, joihin myös pitäisi puuttua, mikäli eläkekatto säädettäisiin.

Toinen asia, mistä ”puhuvat kaalinpäät” jankuttavat, on eläkerajan nosto, kun oikeasti olisi syytä nopeasti katsoa nuoriin työläisiin ja työelämän sairauteen:

Alle 35-vuotiaiden eläkekustannukset ovat suorastaan räjähtäneet. Elämänsä alkutaipaleella olevien nuorten ihmisten eläköityminen maksaa yhteiskunnalle jo 6,6 miljardia euroa hoitokustannuksina ja menetettyinä verotuloina. Summa on kasvanut viidessä vuodessa kahdella miljardilla.

Tuo onkin sitten niin laaja ongelma, että siinä kalpenee mahdottommaksi kasvava SoTe-uudistuskin.

 

cottage

Joka tapauksessa jo ulottuvilla olleen Hirsitorpan kulmasta näkyy enää haalea hahmo. Sekin lienee kangastus?

Pikku Apuri

IMG_8807

Olemme pohtineet kotia ja asumista pitkään, koska haemme siihen muutosta. Täällä sitä on tönötetty Turun keskustassa jo kauan, ja ajatuksena on lohkoa vuosiasuminen kolmeen osaan: maaseutuun, kaupunkiin ja ulkomailla asumiseen. Hintapyynnöt vaan ovat edelleen poskettomia suhteessa asuntojen kuntoon, ts. hyviä saa odottaa.

KULUT LÄHTEVÄT KÄSISTÄ?

Suomessa on jo nyt kallista asua ja hinnat nousevat hurjaa tahtia. Omistusasunnon vastikkeet alkavat osissa kohteita lähennellä jo vuokrahintoja! Maksat ensin ylisumman asunnosta ja siihen vuokran verran kuussa päälle? Tärkeää onkin ostettavan asunnon asumisen hinta, kuten Jyrki Kasvi jutussaan sanoo:

Asuntoa ostettaessa tuijotetaan asunnon hintaa, vaikka asumisen hinta olisi paljon parempi tapa verrata asuntoja keskenään. Vastikkeet, lämmitys ja työmatkat olisi helppo laskea pääomakulujen päälle, mutta silti esimerkiksi ennen öljykriisiä rakennetut tuulenpesät käyvät edelleen kaupaksi.

Sitten ihmetellään, onpas sähkö, öljy tai kaukolämpö kallista.

Automainoksissa on ilmoitettava auton polttoaineen kulutus ja hiilidioksidipäästöt. Miksi asuntoilmoituksista ei löydy tietoa lämmityskustannuksista ja asumisen hiilijalanjäljestä?

Asumisen kulutaistelusta onkin julkaistu addressi ja oma ryhmänsä Facebookkiin. Onko tulevaisuutemme siis pääkaupunkiseudun malli – tai oikea metropoliasuminen, jossa ihminen saa tehdä ylipitkiä työpäiviä tai useampaa työtä maksaakseen asumisensa (jotta voi tehdä työtä)?

MAASEUTU JA PALVELUT?

Kuten muuallakin maailmassa kehitys on kohti kaupunkikeskeistä asumista. Palvelut keskitetään nyt vaikka väkisin. Se taas tappaa maaseutukuntia ja -kyliä, joissa ei ole edes merkittäviä työmahdollisuuksia. Myynnissä olevia maaseutukohteita löytyykin paljon mm. Varsinais-Suomen alueelta, vaikka osa mätänee metsänreunaan perintötaisteluiden takia.

Jos joutuu hakemaan maitonsa, maalinsa tai bensansa yli 20km:n päästä, siihen tarvitaan auto. Jos ostat kohteen nyt toimivasta ”kylästä”, niin onko siellä palveluita enää muutaman vuoden kuluttua? ”Kyläkauppaan 500m” – toistaiseksi.

ULKOMAAT

Oma tilanteemme mahdollistaa työskentelyn etänä, mistä vaan. Siksi osa-asuminen ulkomailla kiinnostaa. Jos pystymme asumaan 2-3kk:tta ulkomailla, täällä olevat asunnot eivät saa kustantaa isoja kiinteitä kuluja. Eli kerrostalojen nykyvastikkeet, jotka ovat useita satasia jo nyt, ovat ulkona. Ihanne olisi kuluperusteinen lämmitys ja vesi. Esim. Kaukolämpöverkko on nykyhinnoilla jo lisävero.

OMAVARAISUUS ON VASTAUS

Maalina meillä on oppia tulevaisuudessa olemaan mahdollisimman omavarainen. Rakentaa siitä maaseutupaikasta pysyvä koti ja laittaa mahdollinen pieni kaupunkiasunto silloin vuokralle. Omavaraisuuten jo siirtyneiden blogeja löydät mm. tästä. Se vaatii työtä, mutta yrittäjäksikin ryhdyin samasta syystä, ottaakseni ajan ja elämän omiin käsiini, joten tuo ei ole ongelma vaan unelma. Kuten Maria Österåkerkin jutussa kertoo:

Omavarainen elämä on tuonut myös halun vaikuttaa myös yhteiseen ympäristöön. Emme voi odottaa kunnes päättäjät tekisivät jotain asian hyväksi.

- On parempi ratkaista edes pieni osa ongelmaa, tehdä jotain itse.

Pikku Apuri

IMG_7564

Tähänkin voi herätä.

Olimme puoli vuotta sitten ”sentin päässä” siitä, että olisimme muuttaneet maalle, yli sata vuotta vanhaan torppaan. Prosessiin tuli mutka matkaan ja emme muuttaneetkaan. Onneksi.

Vaikkemme enää kuluttajia olekaan, kerrostaloasuminen kaupungissa on todella helppoa. Palvelut vieressä tai jopa omassa talossa, kovan talven tasan nolla lumityötä tai ”putkien lämmitysvuoroa”. Maalla olet omalla maalla, hyvässä ja pahassa.

Silti kun pääsiäisaamuna heräsin kaverini mökiltä auringon valaisemaan maaseutumaisemaan, ei sen vapaampaa mieltä voi olla: Puut valkoisessa kuurassa, pellot valojen ja varjojen leikkiä täynnä.

Etäisyys ja palveluiden uupuminen eivät silti ole ainoita esteitä maalle muutossa. Hinnat ovat todella korkeita suhteessa hyvään kaupunkiasumiseen, mutta suurin este on talon laatu.

Kävimme läpi useita kymmeniä vanhoja taloja. Löysimme yhden, jota EI oltu pilattu ”remonteilla”. Eli vanhaa hyvää taloa (sopivalla tontilla) on lähes mahdotonta löytää. Uudempi talo on taas usein mahdollisimman halvalla tehty tai remontoitu. Siellä pitäisi siis tehdä rahaa vievä ”kauneusremontti”.

Nyt otamme iisisti. Katselemme sivusilmällä vaihtoehtoja ja nautimme kaupunkiasumisen helppoudesta.

Tulin juuri pesutuvalta. Laitoin kasan kuivia ja sileitä vaatteita kaappiin. Nyt käyn urkkashortsit jalassa tuossa alhaalla, talostamme löytyvässä kaupassa ostamassa aamiaistarpeita. Sitten töihin.

Pikku Apuri