Artikkelit

Otsikon kysymys esitetään usein, kun yritys kysyy markkinoimisesta tai mainostamisesta. Toki tuo on elämästä yleensäkin ihan validi kysymys.

Minulta pyydettiin muutama viikko sitten Turun AMK:n toimesta laajaa selvitystä markkinoinnin tilasta vuonna 2017. Lupasin miettiä asiaa. Ja kun mietin, totesin urakan olevan aivan liian laajatöinen kirjoitettavaksi auki – ilmaistyönä ainakaan. Ja mitä minä mistään tiedän, tietoisesti mikrokokoisena yrittäjänä pysynyt setämies. Kysykää Ruolan Ekalta.

ERIKOISTU TAI NÄIVETY

Meillä on muutamia aidosti pieniä yrityksiä ja yrittäjiä asiakkaina (siis 3-5 henkilön, ei 48 henkilön yrityksiä). Eritoten he ovat nyt hukassa kehityksen rattaissa. Mitä tehdä?

Lyhyt vastaus omasta mielestä on tämä:

Mieti miten voit muuttaa liiketoimintaasi, eli työsi keskeisiä arjen toimia (tai edes yhtä niistä), erottuvaksi muista?

Kauppalehdessä menestynyt verkkokauppayrittäjä Jarno Vähätapiokin virkkoo samaa. Ajatus pätee mielestäni perinteisiin kivijalkaliikkeisiinkin.

”Jos haluaa luoda nopeasti isoa, pitää luoda ainutlaatuista, sellaista, mitä muualta ei saa. Jos taas aiot kilpailla geneerisillä tuotteilla muiden verkkokauppojen kanssa, sinun pitää olla ­parempi logistiikassa tai teknologiassa”, hän sanoo. Zalandolla tuhat insinööriä ja sinulla on luultavasti yksi. Älä ole naiivi ja luule onnistuvasi siinä”.

Ainutlaatuista on tuossa ydinsana. Kuka meistä erottaa esim. pankkien, pikaruokabensisten (huoltoasemien), optikkoliikkeiden, urheiluliikkeiden, vakuutuslaitosten tai operaattorien brändejä? Kaikki tekevät ja mainostavat ihan samaa.

Edelleen paras lukemani yleiskirjoitus brändäämisestä on vuoden vanha Harvardin artikkeli: Branding in the age of social media.

To brand effectively with social media, companies should target crowdcultures. Today, in pursuit of relevance, most brands chase after trends. But this is a commodity approach to branding: Hundreds of companies are doing exactly the same thing with the same generic list of trends. It’s no wonder consumers don’t pay attention. By targeting novel ideologies flowing out of crowdcultures, brands can assert a point of view that stands out in the overstuffed media environment.

Eli mainostamisessa päädymme klisheisiin: Ihmiseltä ihmiselle, ajankohtaisesti, läpinäkyvästi, rehellisesti mutta nokkelasti.

VINKKEJÄ

Helppoa kuin heinänteko, varsinkin 1000€:n budjeteilla. Itse pikkuyrityksenä tekisin esim. näitä:

  • Aloittakaa keksimällä pieni erikoispalvelu ja laajentakaa siihen suuntaan: Pitäkää esim. asiakkaistanne ostamisen jälkeenkin ylihyvää huolta. Huollattakaa tuotteita ilmaiseksi, kutsukaa vadelmatortulle, tarjotkaa sukulaisille erikoisalennuksia, jne.
  • … ja herran jestas, satsatkaa nyt verkkosivujenne kautta toimeliaisuuteen myös verkossa. Ei staattisia sivuja kukaan katso. Tiedon pitää virrata asiakkaan ovelle. Kertokaa erikoisuudestanne tai vaikka työssä tapahtuneiden onnistumisten ja epäonnistumisten sarjaa useiden digikanavien kautta. Jotain muuta kuin pelkkiä alennuksia.
  • Järjestäkää pieniä tapahtumia eri kohderyhmille. Huutokaupatkaa vanhoja tuotteita. Avatkaa kahvila liikkeen kulmaan.
  • Solmikaa outoja ja/tai sopivia kumppanuuksia: Laukkukauppa yhdessä matkatoimiston kanssa, optikkoliike yhdessä autoliikkeen kanssa, jne.

Oli kyse sitten naamatusten tai verkon yli tapahtuvista jutuista, yhteistä niille on se sama, joka oli ”killeriapplikaatio” jo sata vuotta sitten: Hyvät tuote ja/ tai palvelu yhdistettynä superhyvään asiakaspalveluun.

Apple lähestyi minuakin lähinnä säälittävällä kirjeellä, jossa itketään sitä, että aidot ja HUOM!, erittäin maltilliset 12,5% verot Irlantiin pitää nyt maksaa jälkikäteen. Summa liikkuu n. 13 miljardissa eurossa.

Apple on maksanut irlantiin n. 2-3% veroa ja alla näkyy kaavio siitä, miten se (ja muut jätit) sen tekevät:

Apple

Jäteille 2%, mikroyrittäjille 33%

Olen itse kahden yrityksen (Viidakkorumpu ja Pikku Apuri) mikroyrittäjä, ja maksan n. kolmanneksen tuloistani veroa, eli 30-33%. Saan joka vuosi verottajalta aivan järjettömän suuret ennakko-ennakkoverot, koska verottajahan olettaa minun ylittävän ja kasvavan tuloksellisesti joka vuosi. Ennakkoveron korjaamiseen järkeväksi menee joka vuosi tovi.

Ja siis: mikäli verot käytetään kaikkien hyvinvointiin, maksan veroni ilolla Suomeen.

Yrityksellemme maksaisi n. 2000-3000€ palkata verovälttelyyn erikoistunut yritys ja pääsisimme suuresta osasta veroja. Voisin myös siirtää yritykseni vaikka heti esim. Viroon, jolloin taas alentaisin verojamme. Keinoja on monia niin kauan, kun verovälttelyä katsotaan läpi sormien.

Nyt EU:n linja ensi kertaa – ja väittäisin, että kansan paineesta, alkaa rangaista jättejä verovälttelystä. Se on hyvä asia.

Suomessa katsotaan ihaillen – ja aiheesta,  esim. Supercelliä, joka tienaa satoja miljoonia, mutta maksaa kiltisti veronsa tänne. Täällä, uudessa start-up -kulttuurissa, kannustetaan ”kasvamaan ja lähtemään maailmalle”. Valtion tukikone TEKES:kin rahoittaa vain kasvua ja kansainvälistymistä.

Sitä mitä ei sanota on se, että useimmat tosiaan lähtevät maailmalle. Sen jälkeen veroja Suomeen ei tule.

Olisiko korkea aika luokitella yritykset koko- ja liikevaihtoluokiltaan uusiksi?

Itse suosin politiikkaa, jossa tuettaisiin yrittämisen aloittamista ja turvaa, vaikkapa perustulolla.

Jos saisimme olemassaolevien 200 000 mikroyrityksen määrän nousemaan vaikka tuplaksi, 400 000:een, työhönsä tyytyväisiä yrittäjiä riittäisi jatkossakin maksamaan veroja ja ilahduttamaan muita.

Nyt suunta on ihan toisenlainen (pakotus, kiristys, turvattomuuden lisääminen), joka on itselläkin herättänyt sen suuren kysymyksen uudelleen: Onko Suomi jatkossakin kotimaani?

Tässä tämän päivän, eli sateisen säätömaanantain työpäiväkirjaa 8.2.2016.

Yhteensä työpäivän pituudeksi tuli n. 10 tuntia, 40 minuuttia. Taukoa oli n. 25 minuuttia. Kilokaloreita paloi Polar Loopin mukaan työpäivän aikana 1847 kappaletta, ja otin sinä aikana vain 3026 askelta. Tuli todella oltua ”koneella”.

  • Heräsin klo 6.11. Aamutoimet nopsaan ja sen jälkeen aloitan yleensä työpäivät yritystemme (Viidakkorumpu ja Pikku Apuri) pankkiasioilla: Mitä laskuja tullut maksettavaksi? Onko asiakkaat maksaneet? Mitä tileillä rahaa jne? Sen jälkeen korjaan/ täydennän budjettipohjaan ko. tiedot.
  • Klo 07.11 aloitin tekemällä taustatutkimusta optikkoalan uusimpiin ratkaisuihin ja sovelluksiin. Tunnissa selvisi, ettei juuri mistään, mistä asiakas jutteli briiffissään, ole kirjoiteltu vielä muualla = asiakas on etuaallossa 😉 Osasta sain lopulta kaivettua tarpeeksi tietoa, jotta pääsen jatkamaan asiakkaalle tehtävää suoramarkkinointikirjettä.
  • Kaksisuuntainen työaamu alkoi erään vanhan kollegan puhelulla klo 8.42. Meillä on parikin yhteisprojektia vireillä, ja päätimme tavata toimistollamme seuraavana lauantaina klo 10, koska molemmilla on arkiviikko jo ”buukattuna”.
  • Ranin kanssa pompoteltiin useitakin puheluita. Asiakkaalle tehtävässä verkkosivustotemplatessa oli hankalia ongelmia. Mietimme vaihdetaanko kokonaan WordPress-pohjaa? (Ei vaihdettu, saatiin liiankin kattava teema toimimaan).
  • Vaimo heitti kaatosateen takia (ja mennessään muille asioille) minut toimistolle klo 9.33. Kaksi kuppia kahvia ja 12 minuuttia kuulumisten vaihtoa Mikon, Ronin ja Jaakon kanssa.
  • Sian- ja kananrehutoimittajalle yhdessä Laasolan Mikon kanssa suunnittelemaamme Rehux-sivustoon piti tehdä viimeisiä viilauksia. Soitin Laitilaan, asiakkaan AD:lle, ja juteltiin 45 minuuttia viilaten lennossa sivustoa. Loput tein puhelun jälkeen.
  • 1,75 kuppia lisää kahvia.
  • Klo 12.12 paluu Optikko Katajistolle tehtävään suorakirjeeseen. Päivän verran miettimäni ja tutkimani sisältö piti saattaman kirjeen muotoon, jotta Revolverin Mikko pääsee taittohommiin.
  • Vaimo tuli hakemaan klo 13.55, jotta ehdimme heittää äitini koirineen trimmerille (koira vain menee sisään).
  • Äidin koira trimmerillä, joten haetaan matkalla erikoiskoiramuonaa n-kiloa Mustista ja Mirristä.
  • Automatkalla soittopalaveri Koru-Linnean omistajan kanssa. Mistä hänen kannattaa ottaa sähköpostit, laajakaista, domain, verkkosivutilat – ja miksi?
  • Klo 14.45 (puhelinpalaveri edelleen käynnissä vasemmalla kädellä ja korvalla) äiti tiputetaan kotiovelleen kera n-kilomääräruokapussien.
  • Klo 14.55 kotona: 10 minuutissa ”tulipatalounas” lennossa.
  • Klo 15.05 Rehux-projektin jatkosäätöjen jatkosäätöä mailitse. Asiakkaalle piti kertoa responsiivisen verkkosivuston pääperiaatteita, eli miksi logo on tietyn kokoinen jne.
  • Klo 15.20, Mihiprojektin kampanjamietintää – pitäisikö värvätä nuorisoidoli kevätkisan kärjeksi – ja minkälaisen kisan?
  • Klo 15.45 hakemaan Äiti kotoa ja äidin koira trimmeriltä.
  • Klo 16.15 äiti ja trimmattu koira äidin kotiovelle.
  • Klo 16.21 kotitoimistossa taasen: Mihikampanjan jatkomietintää. Huomenna pitää kirjoittaa keskiviikkoaamun ”johtoryhmäpalaveria” varten valmiit ideat paperille.
  • Klo 16.50. Alkaa virta loppua. Koko päivässä ollut kaksi 10-15 minuutin taukoa.

Tervetuloa viestintäyrittäjäksi! Lähes aina ei ole näin silppupäivä, mutta toisaalta, lähes aina on 🙂