Artikkelit

Olen 11 vuoden ajan suoltanut yli 2000 kirjoitusta ja varmaan toisen mokoman vapaata laskettelua erilaisissa blogeissa, lehdissä ja somekanavissa. Ihan tarkoituksella olen kokeillut niin vapaata linjaa kuin olen uskaltanut. En ole välttänyt, päinvastoin, puhetta edes uskonnoista tai politiikasta. Olen provosoinutkin ja provosoitunut. Olenkin ihmetellyt, kuinka vähän on tullut negatiivista palautetta vuosien varrella, mutta nyt tuli – läheltä.

Aika moni toimiani seurannut ei tajua sitä, että kirjoitukseni tekevät edelleen sen saman, miksi aloitin kirjoittamisen, palkkaa 3-6 henkilölle kahdessa eri yrityksessä. Siksi aihevalinnat ovat olleet niin laajat. Laajalla verkolla saa kalaa myös rannasta. Kun pistää perseensä penkkiin, tai omassa tapauksessani kun seison työpisteellä, siihen hieman pöydänpinnan alapuolelle, säästää aika paljon maksetussa mainonnassa. Olemme mainontaan investoineet varmasti alle 1000 euroa vuosien saatossa juuri siksi.

Nyt kuitenkin yksi kavereistani oli suoraselkäinen ja soitti. Kertoi, että olenko huomannut kuinka ristiriitaisia osa kirjoituksistani on? Kun tyylilaji on vapaa, en ollut tiedostanut asiaa, huomannut ehkä. Se oli hyvä herätys. Olin, nyt tovin analysoituani, vähän kadottanut itseni yleisen markkinoinnin sisään. Mikä oli omaa ja mikä yrityksen viestiä? Ei ollut rajoja enää, kuten ei ole työtuntejakaan tai kellonaikoja.

Arvostan kaverini soittoa suuresti. Monet muutkin varmaan huomanneet saman, mutta olivat hiljaa.

Syy myös Facebookin

Olen kyllä sitä mieltä, että iso syy on myös Facebookin algoritmin. Jaan kaikki blogijuttunikin Facebookin eri sivuille: henkilökohtaisiin ja yrityssivuihin. Megayrityksen kasvutarve ja omistajien osinkonälkä on tuttu mantra kaikille pörssiyrityksille. Siksipä Facebookissakin sen alkuperäinen toimivuus ja suosion syy on jäänyt raharattaiden alle. Hyvä juttu siitä tässä.

Nyt ruuvataan algoritmiä tiukemmaksi tulokoneeksi. Kaverisi postitukset joko eivät näy lainkaan tai niistä näkyy vain murto-osa. Juuri tuon epäillään tutkimuksissakin herättävän vain eripuraa paitsi meidän ihmisten, jopa valtioiden välillä. Klikkijournalismi siirtyi myös kavereiden väliseen kommunikaatioon.

Vaimentimet päälle

Minun on mahdotonta jättäytyä pois Facebookista, koska teen sinne asiakkaitteni töitä, mutta voin vähentää henkilökohtaista näkyvyyttä ja vaimentaa ”vapaatyyliäni”, kun se osaa harmittaa. Sen aion nyt tehdä ja tarkentaa muutenkin rooliani kahden mikroyrityksen ja ”Jarin” välillä. Isäni varoitti minua liian vapaasti tyylistä jo 2006, mutta tyhmä ei uskonut vanhempaansa silloinkaan 😉

Blogit ovat eri asia, koska yksittäiseen kirjoitukseen merkitään ko. jutun avainsanat. Hakukoneeseen ko. sanoja kirjoittava ihminen haluaakin nähdä aiheesta artikkeleita.

Juuri siksi mm. kirjoitan paljon matka-aiheisia blogijuttuja. Niitä luetaan paljon ja toivon jonkun lukijoista siirtyvän joskus myös tarjouspyyntö -kohtaan sivuillamme. En siis kirjoita pröystäilytarkoituksessa.

Oikeastaan ongelma on tällä hetkellä vain Facebook.

Se alkaa myös minun kohdallani osoittamaan lopun merkkejä. Jo vuosi sitten alkoi näkymään, että ns. somehuuma on ohi. Seurasi arki, tylsistyminen ja nälviminenkin. Niin kävi aikoinaan yleisille keskustelupalstoillekin.

Siksipä yritän levittää tästä edes enemmän positiivista ja hyvää, omaan päähäni ja muillekin. Eikö muuten ole metkaa, että ruoasta on ziljoona sääntöä mitä syödä ja välttää, mutta omaan päähän saa kaataa ihan mitä vaan – vatikaupalla?

Hyvää ja kivaa vuotta 2018. Kissa- ja koiravideot on aina hyvää kamaa!

P.S. Väitteisiin selvityksiä:

Ilmastonmuutos

Vaikka välitän paljon juttuja liittyen ilmastonmuutokseen, tarkoitus ei koskaan ole ollut paasata, vaan levittää arvokkainta mahdollista tietoa.

Olen ihan yhtä paska hiilijalkojen kanssa kuin naapurikin. Sitran testi antoi nolon lukeman 6300kg vuodessa ja Sykkeen laskuri 7222kg, koska iso syntimme Piuskin kanssa on 1-2 Euroopan alueen lentomatkaa vuodessa sekä jatkossa yksi Kanarialle. Niistä tulee 25% tuosta lukemasta. Lisäksi meillä on mökki kesäajan ja ruokapuolellakin saisi mm. enemmän syödä kasviksia.

Politiikka

Jos jollekin jäänyt epäselvyyksiä, niin en kannata mitään yhtä puoluetta. Minusta koko järjestelmä on aikansa elänyt ja pitäisi kiireesti muuttaa. Mm. iso syy on se, ettei neljän vuoden hallitusaikana saa läpi edes yhtä isoa muutosta, kun jo pitää varmistaa oma tulos seuraavissa vaaleissa, vrt. SOTE. Ja sitten tuleekin vasta-aalto, joka vie puntarin janan toiseen päähän. Harvoin kehitytään, ja jos niin tehdään, aivan liian hitaasti.

Uskonto

Uskon, mutten kuulu uskontoihin. Arvostan buddhalaisuuden elämäntapaoppeja ja tykkään kirkkojen hiljaisuudesta. Sen sijaan raamattu on minulle yksi kirja muiden joukossa.

 

Olisiko aika, että pienempiäkin yrittäjiä kohdeltaisi vihdoin kuten muitakin työläisiä?

Olisiko aika, että pienempiäkin yrittäjiä kohdeltaisi vihdoin kuten muitakin työläisiä?

Facebookiin on avattu kaksi ryhmää, Yrittäjä ilman turvaa sekä Yrittäjä = (on yhtä kuin), joissa olemme jakaneet yrittäjien tarinoita, valtion käsittämättömiä, aina vaan kiristyviä lakeja, vero- ja maksu-uutisia. Meitä on jo kohta 500 ”jäsentä” ja lisää tarvitaan, sillä:

Yrittäjien, varsinkin pien-, itsenäisten- ja mikroyrittäjien asema vaan huononee. Jotain pitää oikeasti tehdä heti.

Nyt olemme yhdistämässä joukot ja tekemässä aitoa voimaa. Kiinnostaisiko olla mukana siinä porukassa?

Olemme suunnittelemassa isompaa verkkotukikohtaa ja -foorumia, johon kutsumme kansanedustajia suoraan kontaktiin.

Mukana ovat jo kansanedustajat Outi Alanko-Kahiluoto, joka on jo ottanut ryhmän vinkkejä hienosti vastaan ja vie niitä eteenpäin sekä Ville Niinistö.

Sen lisäksi suunnitelmissa on luoda erilainen vaalikone vuoden 2015 eduskuntavaaleihin, jonka avulla saisimme nostettua täysjärkisiä yrittäjätaustaisia ehdokkaita paremmin esiin. Ja muillekin tiukkaa painetta yrittäjien puolelta.

Myös Mesenaatin rahoitusta hankkeelle harkitaan. Ties vaikka tästä tulisi uudenlainen, toimiva 2010-luvun yrittäjävoima?

Tuetko voimaa ja tärkeämpää: Tuletko mukaan?

Nyt aluksi voit tulla vaan tykkäämään jommasta kummasta FB-ryhmästä. Ja uudelle liikkeelle keksitään parempi nimi, joten sitäkin voit jo ehdottaa kumpaan tahansa ryhmään 🙂

Pikku Apuri

Suomi on sairas.

Mm. Meidän koko työelämää koskevat rakenteet ovat vanhentuneita. Ne eivät enää auta ja tue, vaan tuhoavat ja rankaisevat. Ja niitä ”paikkaamaan” keksimme koko ajan lisää kaikkea järkevää toimintaa jarruttavia säädöksiä ja sääntöjä!

Graphserver

Ihmiset ovat koventuneessa työelämässä sairaampia kuin koskaan, vuonna 2012 76 000 jäi työkyvyttömyyseläkkeelle uupumuksen tai masennuksen takia (pelkästään 23 000 sinä vuonna). Koko luku oli lähes 200 000. Työkyvyttömiä. Loppuun asti. Out.

Olemme pahoinvointivaltio, vaikka kaikilla mittareilla olemme yksi maailman parhaista valtioista. Miten tähän on päästy?

Omakin usko on mennyt ns. vanhaan demokratiaan. Jos nyt keksin lääkkeitä johonkin valtion vaivaan, minun kai pitäisi lähestyä alueeni kansanedustajaa? Hänen avustajansa sitten päättää, pääseekö kirjeeni edes edustajan silmille. Ja mitä sitten jos pääsee? Näyttäkää minulle edustaja, joka on vienyt yksittäisen kansalaisidean ne lukemattomat portaat ylös asti (oma puolue, eduskunta, työryhmät, valiokunnat, laki), niin näytän teille onnellisen kansalaisen.

Professori Eero Paloheimokin sanoi Ekopolis-dokumentissa: ”Demokratia on aivan liian hidas järjestelmä kriisitilanteisiin”.

On toki tullut mm. hieno kansalaisaloite.fi, mutta senkin käytännön tulokset ovat vielä heikkoja. Ja miettikää tätä määritettä:

Suomen kansalaisilla on perustuslaissa turvattu oikeus tehdä eduskunnalle aloite lain säätämiseksi. Tämän valtiollisen tason vaikuttamiskeinon käyttäminen edellyttää, että aloitetta kannattaa vähintään viisikymmentätuhatta äänioikeutettua Suomen kansalaista kuuden kuukauden kuluessa.

50 000 puolessa vuodessa! Vaikuttamiskeino jokamiehille ja -naisille. ”Siinäpä keräävät, hah, hah”. Demokratiaa?

MITÄ PITÄISI TEHDÄ?

Lukuisista lukemistani opuksista ja artikkeleista sekä käymistäni keskusteluista tiedän, että on jo tapahtunut iso arvopohjainen muutos.

Ihmiset ovat jo hiljaisessa kapinassa. Muodikkaasti puhutaan hiljaista signaaleista, what’s bubbling down under. Kokemuksistaan fiksuuntuneet kehäketut ja varsinkin nuoremmat globaalit kansalaiset elävät ihan eri maailmaa kuin päättäjät. Poliittinen valta on kärjistetysti enää vanhempien kansalaisten huvi ja kiinnostuksen kohde. Ennen niin pieni joukko, johon lasken itsenikin, on kasvanut ilahduttavasti koko ajan. Se kaipaa ihan muuta kuin mitä on aina ollut tarjolla.

Miten edetä nyt? Osaan hyvin vain verkkopalveluiden teon. Ainoa siis mitä minä voin tehdä on verkkopalvelu, joka yhdistäisi:

  • työelämästä ulos heitetyt 40-60 -vuotiaat (kyllä, mm. Manpower -rekryfirmaa kielletään lähettämästä yli 40-vuotiaiden hakemuksia yrityksiin! Ei palkata.)
  • työelämään sisälle pääsemättömät alle 30-vuotiaat nuoret (ns. pätkätyöelämän edustajat, syrjäytyneet, jne)
  • uudet keinot työelämän rakenteiden helpottamiseen (yrittämisen aloituksen helpottaminen, vero- ja maksuporkkanat, kansalaispalkka tmv. perustulo, jne.)

Palvelun lopputulemana tulisi ulos:

  • iso lista kannatettavimpia korjauksia normityöelämästä vieraantuneille päättäjille
  • yhdistäviä liikeideoita keskustelijoiden ja foorumin jäsenten keskuudessa (sielunkumppanit löytäisivät yhteisiä intressejä)
  • fyysisiä tapaamisia ja keskusteluita jäsenten kesken
  • iso lista KÄYTÄNNÖN TOIMISTA, joilla avataan nykytyöelämän rakennelukkoja

Toki tuo palvelu yhdistetään kaikkiin toimiviin sosiaalisen median kanaviin ja sen yksittäisille kokonaisuuksille avataan omat Facebook-ryhmät.

Toisaalta mietin, että moisen foorumin pitäisi saada iso massa ihmisiä, jotta se alkaisi oikeasti toimia. Onko toisinajattelijoita kuitenkaan tarpeeksi? Jaksaako tarpeeksi heistä osallistua, sillä perinteinen jakohan menee 90% lukee, 10% kirjoittaa?

Mitä olette mieltä? Kannataisiko moista alkaa suunnittelemaan? Olisiko joku muukin kiinnostunut rakentamaan sellaista? Muita ideoita?

Pikku Apuri