Artikkelit

Kävin kertomassa asiakkaastamme Boksishopista Sofokuksen blogiin. Edit Ojala haastatteli.

Boksishop tuo rautakaupat takaisin pieniin kuntiin

– Haastattelussa Jari Liitola

Boksishop on täysin uudenlainen rautakauppakonsepti, joka pohjautuu shop-in-shop-idealle. Haastattelin ensimmäisen myymälän suunnitellutta Pikku Apurin Jari Liitolaa, joka kertoo nyt, kuinka pienienkin kuntien keskustoihin voidaan saada uutta liiketoimintaa esimerkiksi rautakauppojen franchising-Boksishoppilla.

Mies Boksishopin taustalla

Jari Liitola on kokenut yrittäjä ja pitkän linjan markkinointi- ja digiammattilainen. Kahdenkymmenen markkinointialalla vietetyn vuoden aikana Liitola on toiminut eri työtehtävissä, ensin isoissa yrityksissä ja myöhemmin yrittäjänä. Vuonna 2006 hän perusti oman internet-tuotanto ja markkinointiyritys Viidakkorummun. Vuonna 2008 alkunsa sai mainostoimisto Pikku Apuri, jota Liitola luotsaa nyt yhdessä vaimonsa Pian kanssa.

Uusin Liitolan yritystulokkaista on yrittäjä Risto Kivilahden ideasta lähtenyt Boksishop-konsepti. Boksishopin toiminta pyörii ainakin vielä toistaiseksi tiiviillä porukalla ja ”pääkonttorilla” työskentelee vain kourallinen ihmisiä.

Boksishop syntyi rautakauppiaan ideasta

Idea Boksishoppiin alkoi kehittyä Risto Kivilahden päässä jo muutama vuosi sitten. Liitola tapasi Aurassa rautakauppaa pyörittäneen Risto Kivilahden alunperin aivan muissa merkeissä. Risto oli nähnyt kaupan murroksen ja sen, kuinka vaikeaa kauppa on pienellä paikkakunnalla. Vuosi sitten myös Riston kauppa joutui sulkemaan ovensa.

Mietimme, miten rautakauppa saataisiin jälleen kannattamaan pienissäkin kunnissa? Vastauksena tähän syntyi Boksishop – Jari Liitola.

Tällä hetkellä Suomessa hallitsevat suuret rautakauppaketjut, jotka sijoittuvat kaupunkien keskustoihin ja ostoskeskuksiin. Nämä myymälät ovat hallimaisia itsepalveluvarastoja, joista on usein vaikeaa saada palvelua. Koska mielestämme Suomea ei saa päästää siihen pisteeseen, että rautakauppaan päästäkseen joutuu ajamaan lähimpään suurkaupunkiin, päätimme ryhtyä Riston kanssa jalostamaan Riston jo valmiiksi miettimään rautakauppa 2.0:aa.

Boksishop – automatisointi mahdollistaa palvelun

Boksishop-konseptin ytimen muodostavat täysin uudenlainen kassajärjestelmä, kirjanpito ja minimikulurakenne. Kaupalla on niin pienet kulut, että sellaisen voi avata ja se voi toimia pienemmilläkin paikkakunnilla. Boksishop ei vaadi suurta varastoa, jota jouduttaisiin myymään alennuksella tyhjäksi, vaan myymälä perustuu shop-in-shop-periaatteelle. Vasta-avattu Auran Boksishop pitää sisällään 30 erilaista ”shoppia” eli tavarantoimittajaa.

Risto osasi vanhana rautakauppiaana valita oikeat tavarantoimittajat, jotka haluttiin Boksishoppiin mukaan. Toimittajiksi valittiin sellaisia valmistajia, joiden laadukkaita tuotteita on mielekästä myydä, mutta jotka toisaalta jättävät katetta myös kaupalle. Liitola ja Kivilahti saivat ilokseen huomata, että jokainen pyydetty tavarantoimittaja lähti ilomielin mukaan.

Tavarantoimittajien innokkuuteen vaikutti varmasti osaltaan myös Boksishoppia varten kehitetty uusi kassajärjestelmä, jonka ansiosta kaikki kaupan osapuolet saavat omansa tililleen heti kun tuotteen ean-koodi kirjataan kassaan. Päämiehet eivät siis joudu odottamaan iänikuisia tilityksiä, vaan kauppa käy sutjakkaasti.

Tavarantoimittajat saavat myös ajantasaisesti raporttia tuotteiden liikkumisesta ja osaavat näin lähettää uutta tavaraa tarpeen mukaan. Boksishopin pää toimitusketjusta onkin pitkälti automatisoitu.

Tällä alalla väärä tuote väärässä paikassa voi aiheuttaa suurta harmia. Vaaditaan osaamista ja palvelua. – Jari Liitola.

Kun kulut on minimoitu, on Boksishopissa voitu nostaa kärkeen asiakaspalvelu, joka on merkittävä kilpailuvaltti. Alalla, jota säätelevät tiukat säännökset ei voida olettaa, että asiakkaat tuntevat tuotteet läpikotaisin tai edes riittävän hyvin. Boksishopissa paikalla onkin aina kaksi myyjää, joiden ainoa tehtävä on asiakaspalvelu.

Asiakkaat ensisijalla

Asiakkaan näkökulmasta Boksishop erottuu erinomaisella asiakaspalvelullaan. Myyjät eivät ole liikkeessä purkamassa kuormaa tai päivittelemässä raportteja, vaan tarjoamassa vanhaa kunnon asiakaspalvelua. Boksishop panostaa erityisesti rekrytointiin, sillä sosiaalisen persoonan lisäksi Boksishopissa työskentely vaatii rautaista ammattitaitoa ja tuotetuntemusta.

Boksishop ei tarjoa vain tuotteita, vaan menee arjen ratkaisut edellä pyrkien auttamaan ja edistämään asiakasta kodin tarpeissa. – Jari Liitola.

Lisäksi Boksishop pyrkii erottumaan markkinointiviestinnällä. Viestintä asiakkaiden kanssa tulee olemaan mahdollisimman avointa ja sitä käydään keveällä kielellä. Sosiaalisen median ja blogin kautta asiakkaille tarjotaan säännöllisesti opettavaisia tietoiskuja uusista tuotteista ja tuotesarjoista.

Benchmarkki ruokakaupasta

Saksassa on muutamia benchmarkkeja, mutta samankaltaista shop-in-shop-järjestelmää ei alalta löydy toista. Tästä syystä Boksishop herätti myös Tekesin eli nykyisen Business Finlandin mielenkiinnon, ainutlaatuisella konseptillaan, jolla on mahdollisuudet toimia myös kansainvälisesti.

Yhtenä mainittavana benchmarkkina toimi ruokakaupan puolelta Lidl. Lidl on tekemisessään äärimmäisen ketterä ja keveä sekä rajaa tuotesegmenttinsä fiksusti. Ei tarvita 68 hyllymetriä eri lajeja meetvurstia, vaan muutama laatuaan riittää. Boksishopissa on sama ajatus, asiakkaille tarjotaan laadukkaita tuotteita kapea määrä.

Tavoitteena uusia Boksishoppeja ja verkkokauppa

Ensimmäisen vuoden tavoitteena on saada pystyyn vielä toinen ja ehkä jopa kolmas Boksishop. Se, mihin aika ja resurssit riittävät, määrää paljon. Viestinnästä riippuu, miten idea saadaan kommunikoitua kuntapäättäjille. Pitkällä tähtäimellä olisi mahtavaa nähdä Boksishop-liikkeitä Suomen rajojen ulkopuolellakin.

Lisäksi projekti on vielä siltä osin kesken, että mukaan on tulossa myös verkkomyynti. Kun perusasiat ja perustoiminta on hiottu kuntoon kivijalassa, yrittäjät aikovat paneutua täysillä myös verkkokauppaan. Liitolan vahvan digitaustan myötä, digitalisoidaan kaikki mitä suinkin voidaan. Markkinointi ja viestintä tulee olemaan pitkälti digitaalista. Suunnitteilla on myös kanta-asiakasjärjestelmä.

Tutustu Boksishoppiin paremmin!

Sain kunnian olla Vakka-Suomen Sanomien ”viikon henkilö”. Tosin en tiedä miksi, mutta kuitenkin erittäin mukava toimittaja ajeli torpallemme ja joimme sumpit sekä turisimme elämästä runsaan tunnin. Jutusta tuli sitten tällainen. Linkki Vakka-Suomen Sanomiin tästä (tarvitset lukuoikeuden).

 

Turkulainen viestintäalan yrittäjä Jari Liitola viettää puolisonsa Pia Nolvi-Liitolan kanssa ensimmäistä puolivuotiskauttaan Taivassalon kesäasukkaana. Onnikmaalla sijaitsevassa 120-vuotiaassa torpassa pariskunta elää lähellä onnea. Työ ja vapaa-aika kietoutuvat toistensa lomaan ilman selkeitä rajoja.

– Otimme 17 vuotta sitten kolmikymppisinä yhteiseksi tavoitteeksemme, että kumpikin voisi jonain päivänä työskennellä ilman fyysistä työpaikkaa. Toukokuussa saavutimme sen, kun Pia siirtyi omaan yritykseemme. Mottomme on yrittää elää sellaista elämää, ettei ikinä tarvitsisi miettiä lomia, vaan vapaa-aika ja työ olisivat jatkuvasti tasapainossa, Jari Liitola kertoo.

Kun aurinko paistaa, torpan isäntä ruopsuttaa pihamaata ja antaa asiakkaidensa projektien levätä. Sadesäällä on aikaa istua läppärin kanssa tupakeittiön pöydän ääressä. Onni syntyy tasapainosta.

– Onni on sitä, että vapaa-aikaa on riittävästi, saa nukkua riittävästi ja elämässä on riittävästi rakkautta. Mutta myös työ on tärkeää. Ihmisellä täytyy olla jokin mielenkiinto herätä aamulla, jotakin sellaista, missä pääsee toteuttamaan asioita ja joista on oikeasti kiinnostunut, eikä vain palkkalapun vastineeksi. Ainakin tietotöissä pitäisi jo olla päästy eroon siitä, että suoritetaan tietty työaika eikä työtä itsessään.

Yhdessä puolison kanssa valittu elämäntapa ei ole aina ollut itsestäänselvyys. Vielä kolmikymppisenä Liitola ahersi isossa mediayrityksessä ympäripyöreitä päiviä silkasta tekemisen ja uuden oppimisen riemusta. Pahimpaan aikaan Liitola ahmi kaiken työn mitä tarjottiin.

– Se oli ihan hullua, ei silloin elämässä tehty mitään muuta. Menin puoliltaöin nukkumaan ja heräsin aamukolmelta miettimään työasioita.
Eräänä aamuna Liitola heräsi tunteeseen, ettei saanut happea. Kroppa kertoi, ettei se enää jaksa.

– Pelästyin tietysti, mutta lääkäri ei löytänyt minusta mitään vikaa. Tuosta tapauksesta asti olen uskonut siihen, että kroppa kertoo meille asioita, ja se on fiksumpi kuin me luulemme.

Liitola selvisi burn outista vähentämällä rajusti työmääräänsä. Hän perusti muutaman hyvän ystävänsä kanssa oman yrityksen, Viidakkorummun, jonka arvoihin kuului alusta asti kohtuutalous.

– Me emme halua kasvaa. On hätkähdyttävää, millaisia reaktioita se on saanut aikaan. Jos tyytyykin siihen, että muutama ihminen saa yrityksestä voita leivän päälle, se on monelle järkytys.

Väljemmällä työtahdilla on hintansa, mutta Liitola on valmis sen maksamaan. Ihmiselle riittää lopulta vähä.

– En ole enää kuluttaja vaan ihminen. On edellisen sukupolven ajattelua, että jos varantoa tulee hiukan lisää, pitää vaihtaa aina isompaan asuntoon ja kalliimpaan autoon.

Toisten ihmisten odotusten vastaisesti eläminen vaatii rohkeutta. Pariskunnalta, joka aikoinaan valitsi lapsettomuudenkin osin ekologisista syistä, se onnistuu.

– Oman yrityksen perustamisen jälkeen vei vuosia olla pelkäämättä, mitä ensi kuussa tapahtuu. Tällaiselle ihmiselle, joka on tarkka että projektit menevät hyvin ja budjetit pitävät, on iso askel heittäytyä pois oravanpyörästä. Mutta se klisee tuntuu pitävän paikkansa, että kun uskaltaa heittäytyä, jotenkin asiat vaan lutviutuvat hyvin.

Saara Huovinen