Artikkelit

Länsimaissa olemme saaneet vuosikymmeniä keikkua maailmankehityksen kärjessä. Monelle se on taannut hyvän taloudellisen tilanteen ja isot talot. Kun talokin on ylitäytetty halpatavaroilla ja -vaatteilla, tai se on menetetty pankille, ei ole oikein muuta suuntaa kuin jonkinasteinen minimalismi, joka KonMareineen tuntuu nyt olevan se suurin muotivillitys hyväosaisten parissa.

Pari vuotta vanha dokumentti aiheesta löytyy nyt Netflixistä:

Minimalismiin sekoittuu vahvasti myös pankkikriisin jälkiaalto. Varsinkin Yhdysvalloissa on vallallaan ns. minitalo-buumi, jossa entiset (ja pysyvät) asuntovelalliset saivat tarpeekseen oravanpyörästä, jossa pitää tehdä vain töitä maksaakseen velkansa. Monet minitalolliset ovat myös halunneet irti valtion ja yritysten verkosta, jolloin syntyi off the grid -liike. Siihen taas ovat liittyneet myös ne, jotka pelkäävät kaikkea, aurinkopurkauksista sähkömagneettisen pulssin kautta kolmanteen maailmansotaan.

Omavaraisuutta kohti

Kun ajatellaan nyt realistisemmin eteenpäin samalla kurkkien lähihistoriaan, on helppo nähdä kaiken kallistuvan. Hullu pörssivetoinen talous ja ilmastonmuutokset tulevat vain kiihdyttämään suuntaa, jossa kaikki kulut nousevat: sähkö, varsinkin sen siirto taloihin, puhdas vesi, sen kulkeminen, jätehuolto, lämmitys jne. Kaikki nousevat hurjaa tahtia. Se tarkoittaa sitä, että asunnon osto on vasta alkusoittoa.

Asuminen maksaa kohta niin paljon, ettei monella ole enää varaa tai ei vain yksinkertaisesti suostu enää monasti moraalittomien yritysten talutushihnaan.

Käyttöenergiakin haltuun

Kun energiankin saa jo itse kaapattua, monella on aito mahdollisuus olla omavaraisempi. Mihin muuhun yleiskehitys johtaa kuin siihen, että halutaan ottaa elämä paremmin omaan haltuun. Aurinkoenergian saa kohta paremmin varastoitua, alkaa se suuri aalto. Vielä nyt on tarjolla kalliita ensikeinoja, Teslan Powerwall ja Sonnenbatterie, mutta kohta markkinat ovat pullollaan vaihtoehtoja, aivan kuten kävi paneeliteknologiassa vuosia aiemmin.

Suomessa haasteena ovat lyhenevät ja aina leudommaksi tulevat talvikuukaudet, joihin sähköä tarvitaan muualta kuin taivaalta.

Omavarainen talo kaukana palveluista?

Maailmanlaajuinen trendi on kuitenkin kaupungistuminen. Siellä ovat palvelut ja työt. Nyt soteuudistus vie Suomesta terveydenhoidonkin suurkeskuksiin.

Olemme siis kaksijakoisessa tilanteessa: Edullinen tontti, talo ja omavaraisuus on mahdollista vain palveluiden ulkopuolella. Kaupungeissa, missä palvelut ovat, kallistuvat sekä asuntojen hinnat että itse asuminen.

Kumman valitset?

Aurinkoenergian käyttöönotto kotitalouksissa muuttaa koko energia-alan toiminnan. Mekin olemme torpallamme kohta ”sähköyhtiö”, joka syöttää verkkoon melkein saman määrän mitä sieltä öisin imemme (jahka saamme akkusarjan käyttöön).

Lappeenrannan teknillisen yliopiston proffa, Jarmo Partanen, kiteyttää todella hyvin, mitä näkyy lähitulevaisuudessa energiamaailmassa. Juttu on pitkä, mutta todella hyvä:

Kauppalehti Optio pyysi Lappeenrannan teknillisen yliopiston professoria Jarmo Partasta piirtämään askelmerkit energiavallankumoukseen. Kun energiatuotanto hajautuu ja kuluttajasta tulee tuottaja, mikään ei ole enää ennallaan.

1 Seuraa aurinkoa.

Professori Jarmo Partanen opetti aikoinaan opiskelijoille aivan vakavissaan, ettei tuuli- ja aurinkoenergialla koskaan tule olemaan suurta roolia energiajärjestelmässä. Hän perusteli näkemystään taloudellisin argumentein: energian tuotantokustannus on ja tulee olemaan aivan liian korkea suhteessa investointikustannukseen.

Nyt Partanen myöntää olleensa väärässä. Vilkaisu tilastoihin osoittaa, että muutostahti on nyt kova. Uusiutuvan energian tuotantokapasiteetti kasvoi viime vuonna maailmanlaajuisesti yli kahdeksan prosenttia. Kasvu oli nopeampaa kuin koskaan aikaisemmin. Viimeisen viiden vuoden aikana uusiutuvan energian tuotantokapasiteetti on kasvanut noin kolmanneksen pääosin tuuli- ja aurinkoenergian ansiosta.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston Energiajärjestelmät-laitoksen johtajana toimivan Partasen mukaan voimalaitosten, kuten aurinkopaneelien, sarjatuotanto on merkittävä askel energiatuotannon vallankumouksessa.

”Menneen maailman voimalaitokset olivat jähmeitä yksiköitä, joita rakennettiin yksi kerrallaan, usein pitkään ja hartaasti”, Partanen sanoo.

Yksi Suomen surullisimmista esimerkeistä on Olkiluoto 3 -ydinvoimala. Sen rakentaminen aloitettiin vuonna 2005. Viimeisimmän valmistumisarvion mukaan ydinvoimala saattaa olla valmis vuonna 2018. Alkuperäinen kustannusarvio on ylittynyt moninkertaisesti.

”Massatuotanto on jo muuttanut ja tulee muuttamaan energiajärjestelmää todella radikaalisti”, Partanen sanoo ja arvioi, että viime vuonna maailmassa valmistui yksi viiden kilowatin aurinkovoimalaitos joka kolmas sekunti.

”Aina kun maailmanlaajuinen kapasiteetti tuplaantuu, hinta putoaa 20 prosenttia”, professori muistuttaa nyrkkisäännöstä, joka pätee myös aurinkopaneeleihin.

Aurinkoenergian osuus koko energiatuotantopaletista on edelleen vain muutaman prosentin luokkaa. Kiina rakentaa parhaillaan maailman suurinta aurinkoenergiakenttää Gobin autiomaahan. Myös Intia aikoo kasvattaa aurinkoenergiatuotantoaan radikaalisti vuoteen 2025 mennessä, jolloin maan energiasta reilu 12 prosenttia tulisi auringosta. Jo nyt Intiassa tuotetun aurinkoenergian hinta on hiileen verrattuna kilpailukykyinen.

Hinta tietenkin ratkaisee. Aurinkopaneelien hinnat ovat romahtaneet 16 vuodessa 80 prosenttia. Meksikossa aurinkoenergiaa on myyty 20 vuoden sopimuksella jo 40 dollarin hintaan per megawattitunti (MWh). Suomessa hinta on ollut alimmillaan 100 euroa per MWh.

”Aurinkopaneelien sarjatuotannosta seuraa se, että aurinkoenergia on täysin kilpailukykyinen sähköntuotantomuoto ilman mitään tukiaisia. Kun tuotanto on pienimuotoista, se on myös hajautettua. Hajautus taas merkitsee sitä, että koko energiajärjestelmän luonne muuttuu: kuluttajasta tulee myös tuottaja.

2 Varasto kotona.

”Tähtäimessämme on energiateollisuuden totaalinen muodonmuutos.” Näin sanoi Teslanperustaja Elon Musk vuosi sitten esitellessään yhtiön uusimman tuotteen ja sai yleisön puhkeamaan taputuksiin. Tesla lanseerasi kotitalouksille suunnatun akun, Powerwallin, johon voi varastoida aurinkoenergiaa. Mikään uusi keksintö litium-ioniakku ei ollut, mutta Teslan valttikortti on loppuun saakka hiottu ja toteutettu markkinointistrategia. Se ei myy laitteita, se myy parempaa maailmaa.

Kuluttaja voi varastoida auringosta saatavan energian litiumakkuun ja purkaa varaston, kun sataa tai on pimeää. Teslan tuote erottui kilpailijoistaan suunnittelun ja muotoilun ansiosta. Powerwall-akkua kuvattiin sekä ulkomuodon että hintansa innoittamana ”applemaiseksi”. Kymmenen kilowattitunnin akun hinta oli 3 500 dollaria eli runsaat 3 100 euroa. Kysymys kuului, onko kuluttajalla varaa pelastaa maailma?

”Litiumakkujen kohdalla pätee sama sääntö kuin aurinkopaneeleissa. Kun maailmanlaajuinen kapasiteetti kaksinkertaistuu, hinta putoaa 20 prosenttia. Akuissa kapasiteetti voidaan tuplata vielä monta kertaa”, Partanen muistuttaa.

Teslan Powerwall-akun tilausmäärä kasvoi yhtiön mukaan lanseeraustilaisuuden jälkeen nopeasti 38 000 kappaleeseen. Musk on julkisuudessa arvioinut, että akun uudempi versio saadaan markkinoille jo tänä kesänä.

Partasen mukaan yhden kilowattitunnin varastoiminen kotiakkuun maksaa tällä hetkellä noin kymmenen senttiä. Kun hinta puolittuu viiteen senttiin, akkujen määrä markkinoilla kasvaa huomattavasti.

”Kun hinta putoaa kahteen senttiin kilowattitunnilta, sähkön luonne muuttuu kokonaan. Sähköstä tulee tuote, samanlainen kuin tölkki maitoa tai kännykkä”, Partanen kuvailee.

Suomessa aurinkopaneelin vuodessa tuottamasta sähköstä kuluttaja pystyy käyttämään vain noin kolmanneksen, sillä tuotanto ja kulutus eivät osu yhteen. Akkujärjestelmän avulla käytössä oleva määrä nousee jopa 70 prosenttiin energiasta.

”Saksassa kuluttajia kannustetaan tukiaisilla siirtymään aurinkosähköön. Jos kuluttaja ostaa uuden, Euroopassa valmistetun aurinkosähköjärjestelmän ja siihen akut, hän saa 30 prosentin investointituen.”

Watti

Mikä: Watti on SI-järjestelmän tehon ja säteilyvirran yksikkö. Teho on yksi watti, kun voimakone tuottaa tai kuormakone kuluttaa joulen energiaa sekunnissa. Wattitunti puolestaan on energian yksikkö, joka vastaa watin tehoa tunnin ajan. Sähköenergian määrää mitattaessa käytetään usein kilowattituntia. Isommassa mittakaavassa, esimerkiksi energian tuotannossa ja voimalaitoksista puhuttaessa, käytetään megawattituntia, MWh (1 MWh = 1 000 kWh), gigawattituntia, GWh (1 GWh = 1 000 000 kWh) sekä terawattituntia, TWh (1 TWh = 1 000 000 000 kWh).

Kulutus: Suomessa sähkön kokonaiskäyttö oli viime vuonna 82,5 terawattituntia ja sähköntuotanto 66,2 terawattituntia. Eniten sähköä tuotettiin ydinvoimalla, jonka osuus tuotannosta oli 34 prosenttia. Energian kokonaiskulutus puolestaan oli noin 361 terawattituntia.

3 Älykäs joustaa.

Mitä älykkäämpi sähköverkko, sitä suurempi energiamarkkinoiden muutos on. Perinteisesti sähkön tuotanto on seurannut kulutusta. Älykkään sähköverkon avulla sähkönkulutusta voidaan ohjata ja tasata. Älykäs sähköverkko antaa sekä sähköyhtiölle että kuluttajille entistä tarkempaa tietoa sähkön käytöstä.

Yksinkertaisimmillaan älykäs sähköverkko tarkoittaa automaatiota, joka parantaa verkkojen luotettavuutta ja kannattavuutta. Partasen mukaan tulevaisuudessa tähtäin on paljon kauempana: energiamarkkinat muuttuvat radikaalisti, kun tulevaisuudessa ei jousta pelkästään sähkön tuotanto.

”Lähitulevaisuudessa joustaa myös kysyntä”, Partanen toteaa.

Aurinko- ja tuulivoimalat ovat edelleen poikkeuksia sähköjärjestelmissä. Eikä vähiten siksi, että niiden tuotantokapasiteetti on pieni. Suurehkoja tuulipuistoja lukuun ottamatta tyypillisiä tuottajia ovat omakotitalot, toimistotalot sekä julkiset tilat. Nämä pientuottajat tavallisesti käyttävät tuottamansa sähkön itse ja myyvät ylijäämän verkkoon.

Partasen mukaan tulevaisuuden muutoksen yksi airut on online-kysynnän jousto. Se tarkoittaa, että tulevaisuudessa älykkäiden sähköverkkojen avulla energiaa voidaan tuottaa, kuluttaa, varastoida ja vaihtaa entistä joustavammin. Älykkääksi sähköverkon tekee siinä käytetty teknologia, joka mahdollistaa uudenlaiset palvelut sähkön kuluttajille ja tuottajille.

Partasen mukaan sillä, että energiaa voidaan varastoida, on suuri merkitys älykkään sähköverkon toiminnan kannalta. Energian
varastointia tarvitaan tuotannon ja verkon kuormien tasaukseen, reservitehoon sekä katkottomaan sähkönjakeluun.

”Tekniikka on jo olemassa, on aika toteuttaa visiot. Kuluttajamassan se saavuttaa kymmenen vuoden päästä”, Partanen uskoo.

Älykäs sähköverkko ennakoi, korjaa itseään automaation avulla sekä skaalautuu.
Älyverkkoa pidetään toiminnaltaan luotettavampana kuin perinteistä sähköverkkoa. Älykkäät verkostot paikantavat ja eristävät viat automaattisesti ja mahdollistavat nopean toiminnan palauttamisen. Tämä vähentää sähkönjakelun keskeytysten kestoa ja määrää.

”Suomella on mahdollisuus olla älykkäiden sähköverkkojen edelläkävijä. Toivottavasti me rohkeasti haluamme myös sitä olla.”

4 CO2-päästöt hyötykäyttöön.

”Mikä on metsäteollisuuden päätuote?” professori Partanen kysyy pilke silmäkulmassa. Selluloosa on väärä vastaus, kuten myös selluloosasta jalostettu paperi. Oikea vastaus Partasen mukaan on hiilidioksidi eli CO2. Puolet metsäteollisuuden käyttämästä puusta menee hiilidioksidina taivaalle.

Professori avaa vastaustaan sanomalla, että aluksi koko juttu voi vaikuttaa aivan utopialta, vaikka ei sitä ole. Kysymyksessä on suljettu kierto, jossa metsäteollisuuden hiilidioksipäästöistä syntyy sähköä.

Annetaan Partasen kertoa. ”Elektrolyysiprosessissa vedestä erotetaan puhtaan sähkön avulla vety ja happi. Vety otetaan talteen ja se yhdistetään metanoliprosessissa metsäteollisuuden sivutuotteena syntyneeseen hiilidioksidiin. Lopputuloksena syntyy metaania ja vettä. Jos prosessia viedään eteenpäin, voidaan valmistaa myös polttoainetta.”

”Kun polttoaine puolestaan palaa moottorissa, syntyy hiilidioksidia, josta voidaan taas tehdä polttoainetta yhdistämällä se vetyyn. Syntyy suljettu kierto.”

Partasen mukaan ylläkuvatulla prosessilla voisi olla maailmanlaajuiset seuraukset.

”Energiajärjestelmän näkökulmasta tämä on mullistavaa ja toisaalta aivan mahdollista toteuttaa. Pilottilaitteita on jo olemassa, eli mullistavia keksintöjä ei tarvita. Pitää vain keksiä, miten prosessi saadaan muovattua riittävän taloudelliseksi. Yksi keskeinen ratkaisu haasteeseen on sarjatuotanto.”

Kaksi vuotta sitten saksalaisyhtiö kertoi kehittäneensä ekopolttoaineen, jossa oli käytetty ainoastaan hiilidioksidia, vettä ja uusiutuvaa sähköenergiaa. Yhtiön menetelmässä fossiilisten polttoaineiden käytöstä purkautunutta hiilidioksidia voitiin hyödyntää ajoneuvojen polttoaineena. Dresdenissä toimiva Sunfire on kehittänyt Fischer-Tropsch-menetelmään perustuvaa järjestelmäänsä vasta vuodesta 2012 lähtien. Ensimmäiset litrat polttoainetta saatiin markkinoille viime keväänä.

Saksa panostaa voimakkaasti uusiutuvaan ja päästöttömään energiaan tukemalla erilaisia hankkeita avokätisesti. Sunfirekin on saanut tukea toiminnalleen Saksan tiedeministeriöltä. Yhtiön tavoite on saada hiilidioksidi-diesel teolliseen tuotantoon lähivuosina.

5 Katastrofi on paras muusa.

Pariisin ilmastosopimuksen allekirjoittaneet maat sitoutuivat siihen, että maailman keskilämpötilan nousu pidetään selvästi alle kahdessa asteessa ja pyritään rajoittamaan 1,5 asteeseen. Sopimukseen sitoutui 196 maata.

EU on asettanut tavoitteekseen vähentää päästökaupan piiriin kuuluvia hiilidioksidipäästöjä 43 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 päästöihin verrattuna. Vastaava päästökaupan ulkopuolinen vähennystavoite on 30 prosenttia. Päästökaupan ulkopuolella on liikenne, maatalous, lämmitys ja jätehuolto.

”Pariisin sopimus edellyttää sitä, että toimet hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi olisi pitänyt aloittaa eilen”, Partanen sanoo.

Professori on skeptinen sen suhteen, ottavatko allekirjoittaneet maat sopimuksen tavoitteet vakavasti vai eivät. Päästöjen rajoittamisen motiivi voi olla muu kuin huoli maapallon sietokyvystä.

”Se, että Kiina yrittää rajoittaa päästöjä ei suinkaan johdu yksinomaan siitä, että Kiinassa oltaisiin huolissaan vain ilmastomuutoksesta tai sen vaikutuksista. Kiinassa päästöjä rajoitetaan, koska ihmiset meinaavat tukehtua ilmansaasteisiin. Päästöjä vähennetään koska ilmanlaatu on niin heikko, että se rajoittaa ihmisten elämää.”

Partanen kiteyttää näkemyksensä kahteen virkkeeseen.

”Ilmastonmuutoksen torjuminen otetaan tosissaan vasta, kun tulee joku suurempi katastrofi.”

”Kun tuska on tarpeeksi suuri, alkaa myös rahaa löytyä.”

Suomessa bio- ja kiertotalous sekä cleantech ovat Juha Sipilän hallituksen kärkihankkeita. Tavoitteeksi on asetettu, että uusiutuvan energian osuus 2020-luvulla on yli 50 prosenttia. Tuontiöljyn käyttö kotimaan tarpeisiin puolitetaan. Biotalous nähdään Suomen pelastajana: se merkitsee suomalaisille 100 miljardin euron vuosituotantoa, lisää vientiä ja jopa 100 000 uutta työpaikkaa.

Partanen kannustaa biotaloudessa kotimaisten energiakysymysten ratkaisemisen lisäksi vientitoiminnan voimakkaaseen edistämiseen. Biotalouden työvoimavaltaisuus voidaan Partasen mukaan valjastaa teknologiatuotteiden kehittämiseen.

Halutessaan Suomi voisi olla edelläkävijä täysin uusiutuviin energiamuotoihin nojaavan ja Pariisin sopimuksen edellyttämän energiajärjestelmän kehittäjänä ja rakentajana. Hallitus on ministeri Olli Rehnin suulla todennut, että Suomen ilmasto- ja energiastrategiassa selvitetään, miten tämä onnistuisi vuoteen 2050 mennessä.

Yli 20 vuotta on takana markkinoinnin, myynnin ja projektityön parissa.

On juostu jokaisena kuukautena 5 – 50 000€ ”kauppaa kiinni”, riippuen työnantajan koosta sekä tarpeesta, ja toteutettu ne kaikki. Satoja verkkoprojekteja, ja iso läjä muita mainonnan ja markkinoinnin (t)öitä.

Hieman väsyttää, että mainos- ja markkinointialalla teet usein työt ensin ja sitten jännität ostetaanko sitä? Ei se muuten väsytä, se on perseestä.

Tämä loistava kanadalainen klippi näyttää, mitä muiden alojen taitajat olisivat mallista mieltä?

Niinpä on aika ottaa MYÖS uusia askeleita

1. Kouluttaudun parhaillaan aurinkoenergian osaajaksi, mutta intohimoni on laajempi – parempi ja edullisempi asuminen.

Aika samasta puusta ovat nykyrakentamisen ratkaisut. Tarve olisi muillekin, kuten esim. tästä, tästä ja tästä voimme lukea. Lisäksi umpityperä rakennussäännöstömme pakottaa jokaisen taipumaan suurten valmistajien mielivaltaan ja järjettömiinkin rakennusteknisiin ratkaisuihin.

Rakennusmääräyksiä pitäisikin muuttaa siten, että mitattaisiin rakennusten todellista energiankulutusta. Tällöin massiivirakenteiset ja painovoimaisesti ilmanvaihdetut rakennukset tulisivat taas luvallisiksi.

Uusien määräysten pitäisi myös kannustaa kemikaalittomien ja muovittomien rakenteiden käyttöön. Näin terveellisten, pitkäikäisten ja korjauskelpoisten talojen rakentaminen olisi jälleen mahdollista, ja voisimme ruveta uudestaan kartuttamaan kansallisvarallisuuttamme.

Talot kuristetaan niin tiiveiksi, että ne ummehtuvat pystyyn, harva uskaltaa ostaa uusia kerrostaloasuntoja, koska sisävillatkin on kastutettu jo ennen umpivaihetta. Kuten ystäväni, joka on tehnyt hommia alalla lähes 30 vuotta kertoi: ”Yhtään meidän viimeisen 20-vuoden aikana rakentamaamme kerrostaloasuntoa en uskaltaisi ostaa”. Esimerkkejä on vaikka kuinka.

Me tarvitsemme Mark Bombergin mukaan rakentamiseen nyt uutta visiota vikasuuntaan menneen tradition sijaan.

”Meidän on aloitettava siitä, missä oltiin sata vuotta sitten, jolloin rakennukset reagoivat hyvin hitaasti ulkolämpötilan muutokseen. Tuolloin käytössä olleet rakennukset tasoittivat yö- ja päivälämpötilojen erot. Rakennuksen lämpömassa toimi lämpöpatterina, joka lievensi sisäilmaolosuhteita ulkona vallitsevia äärimmäisiä lämpötilanvaihteluja vastaan”, Bomberg kuvasi.

Joten tein kuten aina teen: *tut välitän typeristä säännöistä. Tehdään kuten ihmiset haluavat ja todistetusti oikein menetelmin.

Mutta edessä on aikamoinen pään seinään hakkuu ennen kuin mitään oikeasti tapahtuu. Nyt lähdemme menettämään hermojamme sillä tiellä. Toivotaan, että vuonna 2017 olisimme jo käytännön hommissa?

2. Vähittäis(verkko)kaupan rakenteet uusiksi.

Olemme pienen porukan kanssa puskeneet 1-2 vuotta ideaa, jossa murretaan kaupan rakenteita niin, että myös pienemmillä paikkakunnilla olevat kaupat saavat mahdollisuuden pärjätä. Nykymallilla isot kutistavat ne kuoliaiksi. En halua ostaa vain kansainvälisiltä jäteiltä. Siihen liittyy olennaisesti verkkokauppamallin ja -prosessien muuttaminen.

Nyt saimme vihdoin start-upillemme ison ok:n, eli kehitysrahan, joten vuosi 2016 tulee kulumaan omalta kannaltani idean markkinointiammusten ja varsinaisen kehitystyön parissa. Myöhemmin lisää.

AINOA VARMA ASIA ON MUUTOS

einsteinquotes

Jatkan edelleen Viidakkorummun ja Apurin töiden parissa kuten ennenkin, n. 3-4 päivää viikosta.

Oikeastaan uudet projektit syövät minulta eniten pois vapaa-aikaa, mutta olen ajatellut, ettei kenenkään pidä jäädä henkiseen rutiiniin makaamaan, sillä Suomessa on vaikka mitä juttuja joita parantaa. Typeryydet tulevat vastaan lähes päivittäin, ihan normiarjessa. On vaan helvetin iso työ muuttaa niitä, mutta yhä enemmän sitä tehdään.

Ja vielä isompi työ on vakuuttaa raskaita lompakoita antamaan kehitystyölle mahdollisuus. 1. haaste on se, ettei se, kellä on raskas lompakko, ymmärrä uutta liiketoiminta- tai ideamallia. Luulisi, että varsinkin moisessa virassa olevat henkilöt olisivat lavea- ja kaukonäköisiä. Nyt tarvitaan pitkäjänteisyyttäkin pelkän rahanhimon rinnalle.

Nyt ke ja to Slush -nimisessä tapahtumassa on maailmaa ja Suomeakin muuttavia ihmisiä hallit pullollaan (ja illalla varmaan pullot hallillaan). Menkää imemään sieltä energia-annos.

Olen 15 vuotta sanonut työhönsä tylsistyneille, joita muuten on jo tuttavapiirissä aika monta, että: ”Lähde, muuta tylsä sopivaksi, perusta oma jne”. Mikään ei ole turhauttavampaa kuin seitsemän maanantai-aamua viikossa. Eikä sitä kukaan muu muuta kuin sinä itse, tai kaverisi vieressä.

Tässä oma ”raamattumme” viimeiseltä vuodelta:

FullSizeRender_9

On nimittäin tullut 4+ kuukaudessa (syksy 2014, kevät 2015) tehtyä yhtä paljon raksahommia kuin nettihommeleita. Torpan salipuoli alkaa olemaan viimeisiä kattolistoja ja sähkömiehen käyntiä vaille, sitten saamme vihdoin kasata loput kalusteet sisään.

”Ennen”.

”Jälkeen”.

Vielä syksyksi haaveilemme kuvassa näkyvän päätyikkunan korvaamisesta ovella, joka johtaisi vielä rakentamattomalle terassille. Se pääty kun on ilta-aurinkoon näyttäytyvä. Siten saisimme talon molempiin päätyihin ulko-oleskelutilat ja niiden välistä löytyvälle ”etelän futiskentällekin” grillipaikan.

Onneksi on superosaava vaimo, jolla pysyy käsissä niin viherkasvien taimet kuin sirkkelikin!

Ensi viikolla, jos sää sallii, tulevat vielä peltikattojen maalarit. Jo kulunut, käsin saumattu peltikatto saa kokomustat kledjut päälleen. Ostetaan siis runsaasti lisävuosia koko talolle.

Ensi vuoteen jääkin sitten torpan varustaminen aurinkosähköllä. No, sitä ennen luvassa on siis paljon lisähommia. Ilon kautta!

MARKKINOINTIAKIN TEHDÄÄN

Koko kevät ollaan Apurin ja Rummun taholta paiskittu myös markkinoinnin parissa. Rummun sivuilta näkee tarkemmin mitä kaikkea, mutta …

Kesälle jää vielä kokonaisen tapahtuman onnistunut läpivienti. Nimittäin Ruissalon Kalastusmessut 2015 on Apurin hommeleita. Elokuun 15. heilutaan siellä kameran kanssa, ja tehdään jo töitä seuraavan vuoden messuja varten. Jos olette ulkoilu- tai kalastusimmeisiä, käykäähän merkkaamassa tapahtuma kalentereihinne verkkosivuilta tai Facebookista!

Lisäksi pitäisi aloittaa suuremman kansainvälisen verkkokaupan konseptointityöt. Siitä saamme syksyksi haastavan projektin, jota on kiva lähteä toteuttamaan.

Aurinkosähköä!

Itsellä on kuluva vuosi kulunut myös aurinkoenergiaopinnoissa. Noviisia sitä ollaan edelleen, mutta se ei silti estä laajempia neuvotteluja mahdollisesta isommasta työhaasteesta tulevaisuudessa. Kesä tuonee vastauksia lisää, ja kirjoittelen niistä sitten myöhemmin.

Naattikaa ja tehkää sitä mikä vähentää aivopaineita. Kesä on kuten elämäkin – äkkiä ohi.

Eilen Tesla julkisti Powerwallinsa, ratkaisun aurinkoenergian kotivarastointiin. Isompi uudistus vielä on Powerpack, joka mahdollistaa saman suuremmalla skaalalla.

Kerronpa, miten Powerwall muuttaa elämäämme ensi vuonna

Ajan Toyota Prius Pluginilla Turusta torpalle. Matkaa on n. 50 km:a. Se ei autolle ole ongelma, koska yhdellä 75 minuutin latauksella se kulkee n. 200km:a, pelkällä sähköllä. Voin siis pari työreissua Turkuun tehdä, ennen kuin lataan autoon lisävirtaa.

model-s-powerwall

Teslaan ei itsellä ole varaa, mutta periaatehan ratkaisee.

Lataan autoni samasta yksiköstä, joka hoitaa koko torppamme sähkön varastoinnin, eli Teslan Powerwallista (kuvassa tuo valkoinen laatta seinässä). Tarpeen mukaan ko. laitteita voi myös ketjuttaa.

nhs 1

Koko sähköntuotantomme hoituu kuvan mukaisella 1,5kWp:n paneeliryhmällä, eli 5-6 aurinkopaneelilla, jotka on suunnattuna alapihallamme etelään 45 -asteen kulmassa. Ja Powerwall siis hoitaa sen virran varastoinnin.

Kustannusarvio sille, että pääsemme  kokonaan irti sähköyhtiöistä ja sähkön jakelijasta (Fortum/Caruna) sekä 90% bensan jakelijoista, on:

  • 1,5kWp:n aurinkoenergiajärjestelmä, n. 2000€, itse asennettuna
  • Teslan 10kWh Powerwall maksaa n. 3000+€
  • Prius plugin, käytettynä n. 23-25000€.

Eli nykytilaamme tarvitsen n. 12 000€ lisäinvestoinnin, josta auto vie 8000€ pelkästään. Sen jälkeen saan rahaa kuukausittain, en kuluta sitä sähköön enkä bensiiniin.

Tämänkaltaista settiä asennuksineen lähden myymään ensi vuonna, mikäli kaikki luonnistuu hyvin.

P.S. Ja kaikki Teslan tekemä on edelleen ns. open sourcea, eli suunnitelmat ja white paperit ovat muidenkin käytettävissä.

EDIT (6.5.2015): En pääsekään vielä edes 90%:sti bensasta eroon: Pelkällä sähköllä Plugin Prius kulkee vain 30-40km, joten lisäakuilla ehkä pärjäisin? No, Plugin Priuksen keskikulutus on 1,9l/100 km:lla. Eiköhän se aluksi kelpaa, tai sitten vaihtoehtona on saman hintaluokan Nissan Leaf, jolla pääsee sähköisesti 100-140km:a.

Pikku Apuri

 

Elämää pitää välillä myllätä kuten perunamaatakin. Siitä tulee kuohkeampi, hapekkaampi ja se kasvattaa versonsa paremmin.

15+ vuotta on tullut puuhailtua pelkästään markkinoinnin parissa, ja sitä teen toki jatkossakin, koska sen osaan parhaiten (ja siitä saa leivän).

Nyt tuon siihen rinnalle muutaman vuoden opiskelun jälkeen myös ekologisemman puolen.

AURINKOSÄHKÖÄ JA PERMAKULTTUURIA

Alkuvuodesta aloitan aurinkoenergiapaketteja myyvän ja permakulttuuria tunnetuksi tuovan yrityksen, jonka nimi paljastetaan sitten hieman myöhemmin.

PV_capacity_growth_EPIA_forecast_2014-2018

Aurinkoenergialle kasvua riittää.

On selvää, että aurinkoenergia, siihen liittyvät valaistus-, sähköntuotanto- ja lämmitystekniikat valtaavat maailman seuraavan kymmenen vuoden aikana. Suomihan on alan kehitysmaa:

energiavuosi_2013_tuotanto_paivitys

Ja mikäli ensi viikolla julkaistava Teslan kotipatteri osoittautuu toimivaksi, korjaa se yhden pääongelmista, aurinkoenergian varastoinnin.

Kun on kiinnostunut ekologisista asioista, olisi siis tyhmää olla tekemättä mitään asian eteen?

Etsin myös aurinkoenergiaan liittyen asennustöihin kykeneviä yrityksiä Varsinais-Suomen alueelta. Jos tiedät jonkun, tai olet itse sellainen, otahan yhteyttä!

MOBIILISOVELLUKSIA JA ULKOISTETTUA MARKKINOINTIAPUA

Jo tämän vuoden aikana Pikku Apuri keskittyy muutaman mobiilisovelluksen suunnitteluun ja tuottamiseen. Koitamme saada ensiversion pukattua ulos jo syksyllä.

Alan myös myydä osaamistani jatkossa myös ulkoistettuna.

Voit siis ostaa markkinointiapua ja tuotantoa nyt ulkoistettuna, päivähinnalla. Olen siis tarvittavan ajan pelkästään yrityksesi palveluksessa. Maksimissaan päivä/ viikko.

Haussa on 2-3 hyvää ja kiinnostavaa yritystä, jotka myös itse koen auttamisen arvoiseksi. Eli mikä tai kuka tahansa ei siis käy. Kysy lisää jos moinen kiinnostaa?

PIKKU APURI, vuosimallia 2015-2020

 

Ristu Linturi pukee niin hienosti Auvo Rouvisen blogissa tieteen todistaman maailman kehityksen, ettei muita sanoja tarvita. Tämän soisi kaikkien lukevan, eritoten Suomen päättäjien.

Ei voi kun ihmetellä, miksei tällaista puhetta kuulla eduskunnassa sekä hallituksessa ja ohjata sen mukaan Suomi mahdollisuuksien aallonharjalle (kirjaimellisesti)?

Mahdollisuuksien utopia vai vaarojen vuoristorata kohti tulevaisuutta?

Risto Linturi

Arvoisat kuulijat,

Yhdysvaltain senaatti päätti tammikuussa, että ilmasto muuttuu. Ihmisen vaikutusta ei saanut mainita. Republikaanit eivät taipuneet tieteen kannalle, vaikka demokraatit lahjoivat Keystonen öljyputkella. Meille useimmille tiede ei onneksi ole politiikkaa. 98% aihetta käsitelleistä tutkimuksista osoittaa ihmisen syypääksi. Minut herätti asian vakavuuteen eräs uusi ilmastomalli kymmenen vuotta sitten. Se selitti lämpenemisen historian lisäksi myös lämmön alueellisen jakauman. Väärä selitys vain harvoin sopii moniulotteisiin tosiasioihin yhtä hyvin. Heräämiseni jälkeen luin tiedemiesten keskustelua aiheesta parintuhannen tunnin verran. Se ei riitä tieteen tekemiseen, mutta sitä vähempi ei tunnu riittävän tieteellisen väittelyn ymmärtämiseen.

Kertaan lyhyesti ennakoinnin kannalta tärkeimmät kiinnekohdat. Edetään sen jälkeen tulevaisuuden uhkiin ja teknologisiin mahdollisuuksiin. Ilmastotieteessä pitäydyn IPCC:n konsensusarvioon ja siitä laskettuihin päätelmiin. Talouden ja teknologian osalta arvioni ovat omiani, mutta yhtyvät monien suurten konsulttien arvioihin.

Hiilidioksidipäästö kasvavat edelleen nopeasti. Kiinan päästöt ovat jo lähes yhtä suuret kuin EU:n, USAn ja Intian yhteensä. Sään ääri-ilmiöt sekä kuivuus ovat lisääntyneet. Ilmakehän lämpeneminen pysähtyi vuosikymmeneksi. Ylimääräinen lämpö varastoitui meriin. Tämä oli vain tilapäinen hengähdystauko. Vuosi 2014 oli mitatun historian lämpimin huolimatta siitä, ettei lämpötilaa nostavaa El Ninoa ollut.

Yhteiseksi tavoitteeksi on sovittu lämpenemisen estäminen yli kahden asteen, esiteolliseen aikaan verrattuna. Tätä pidetään vaarallisten muutosten todennäköisenä rajana. Raja ylitetään 33% todennäköisyydellä, jos ihmisten aiheuttamat hiilipäästöt yhteensä saavuttavat 800 gigatonnia. Tuosta kiintiöstä on 2014 loppuun mennessä käytetty 560 gigatonnia. Nykytasolla jäljellä on yhteensä 21 vuoden päästöt. Jos kasvu jatkuu, aikaa on vähemmän ja kiintiö täyttyy jo vuoden 2030 lopussa. Jokainen lähivuosi sen jälkeen nostaa vaarallisen ilmastonmuutoksen riskiä viidellä prosenttiyksiköllä. Tulevina vuosina päästöt eivät vähene. 2020 asti päästökasvu on jo sinetöity voimaloiden rakentamispäätöksissä. Jos haluamme pysyä kolmannesta pienemmässä riskissä, tulisi 2020 alkaen vähentää hiilidioksidipäästöjä globaalisti 7% vuositahdilla. Vaikka sietäisimme suuremman riskin pienenisi tavoite vain vähän.

Näin suuret vähennystavoitteet ovat hyvin vaikeita parhaillekin vähentäjille. EU on ainoa, joka on vähennyksissä oikeasti onnistunut. Vähennys on ollut vuositasolla 2%, josta taantuma selittää osan ja suuret ponnistukset toisen osan. Päästötonneina tämä on murto-osa pelkästä Kiinan päästöjen kasvusta.

Meidän on hyväksyttävä ikävä tosiasia: ilmasto tulee suurella todennäköisyydellä lämpenemään yli vaarallisen rajan. Käsiä ei silti pidä nostaa ylös, päin vastoin. Arktisilla alueilla ja Kalifornian rannikolla mitataan oireellisia metaanipurkauksia. Metaanin määrä ilmakehässä on kääntynyt jälleen nousuun. Brasilian sademetsä oireilee sekin kuivumisen merkkejä. Sekä arktisen alueen metaanin vapautuminen ilmakehään että Brasilian sademetsien kuivuminen savanneiksi johtaisi katastrofiin. Jokainen askel tästä vielä lämpimämpään suuntaan kasvattaa riskiä sellaisiin automaattisiin takaisinkytkentöihin, jotka nostavat lämpötilaa nopeasti ja paljon.

National Geographic kustansi joitakin vuosia sitten Mark Lynasin erinomaisen kirjan Six Degrees. Kirja kuvaa geologisen aineiston ja muun nykytieteen valossa, minkälainen maapallo oli, kun se viimeksi oli yhden, kaksi, kolme, neljä, viisi ja kuusi astetta lämpimämpi. Jos päästöjä ei saada lopetetuksi, päädymme nykytahdilla mahdollisesti viiteen asteeseen. Se maailma muistuttaa helvettiä, sivilisaation loppua.
Yritän nyt sanoa mahdollisimman selvästi. Teimme mitä tahansa, emme pysy riskirajan alla. Sen jälkeen panokset vain kasvavat, eli nyt on entistä suurempi syy yrittää sekä rajoittaa päästöjä että varautua elämään turbulentissa maailmassa. Riskiraja ylittyy vaikka vain jo pumpattavaksi löydetyt öljyvarat poltetaan. Raja ylittyisi vaikka uusia öljylähteitä ei löydettäisi eikä kaasuun ja hiileen koskettaisi.

Katsotaan välillä positiivisia näkymiä. Aurinkoenergia maksoi sata kertaa nykyistä enemmän Kekkosen ollessa Suomen presidenttinä. Asennetun aurinkoenergian hinta on laskenut siitä alkaen keskimäärin 7% vuodessa. Sillä tahdilla hinta puolittuu kymmenen vuoden välein. Tuore Deutsche Bankin arvio kuitenkin sanoo, että hinta laskisi jopa 40% jo seuraavan kahden vuoden kuluessa. Laboratorioissa on kehitteillä teknologioita, joiden avulla hinta voisi laskea 90%. Luvassa on lähes ilmaista sähköä.

Arvion mukaan 80% maailmasta on jo lähivuosina tilanteessa, jossa rakennusten oman aurinkoenergian kustannukset alittavat verkosta ladattavan sähkön hinnan. 2030-luvulla katto- ja seinäpinnotteisiin integroidun aurinkosähkön kustannus saattaa Suomessakin alittaa jopa sähkön siirtohinnan, kiinteistön omistajan näkökulmasta. On vain ajan kysymys, milloin halpa aurinkoenergia kannattaa varastoida polttoaineeksi ja tuottaa sen avulla pimeän ajan sähkö paikallisessa polttokennossa.
Tällä hetkellä suurin aurinkoenergian lisääjä on Kiina. 2014 lopussa Kiinassa aurinkoenergiateho oli 33 Gigawattia. Vuositasolla se vastaa karkeasti koko Suomen sähköntuotantoa. Vuonna 2017 Kiinan tavoite on kaksinkertainen, 70 Gigawattia. Pääosa uusista paneeleista asennetaan liikerakennusten katoille. Paneelien ja asennuskustannusten hinnan jatkuvasti laskiessa tahti luonnollisesti kiihtyy.

Tuulienergia kehittyy sekin. Googlen Makani – energialeija, tuottaa kokeissa perinteistä tuulivoimalaa enemmän energiaa. Materiaa kuluu 90% vähemmän. Mastoa ei tarvita, vain leija, vaijerit ja maa-asema. Yksikkökoko on nyt 600kW.

Muista hiilivapaista energiaratkaisuista lähiaikojen tärkeisiin seurattaviin kuuluvat sarjavalmisteiset pienet ydinvoimalat. Lockheed Martin on yksi globaaleista teollisuusjäteistä. Se ilmoitti suunnitelleensa rekkakonttiin mahtuvan sadan megawatin fuusiovoimalan, jonka toimivan prototyypin he aikovat saada rakennettua tänä vuonna. Hanke on epävarma, mutta suuren pörssiyhtiön on oltava vakavissaan.

Kehitys on nyt nopeaa – vuoteen 2030 mennessä kaiken tieteellisen tiedon määrä on kaksinkertaistunut. Lupaavia hankkeita nousee kuin sieniä sateella. Vaikuttaa siksi ilmeiseltä, että energiantuotannon kustannus tulevaisuudessa laskee. Uudet tuotantomuodot ajavat perinteiset energiantuotantotavat tieltään. Tähän kuitenkin kuluu aikaa, eikä lämpenemistä yli kahden celsiusasteen näillä keinoin voida estää.

Ilmastonmuutokseen on reagoitu vaatimalla ihmisiä säästämään. Monet ovat laskeneet asunnon lämpötilaa, siirtyneet välillä julkisiin kulkuvälineisiin ja vähentäneet kulutusta. Näillä asioilla saattaa rauhoittaa omatuntoaan. Näistä puhuminen kuitenkin estää todellisten ratkaisujen syntymistä. Tarmo ohjautuu sellaiseen, joka ei juurikaan auta. Joka vuosi jokaisen tulisi säästää keskimäärin 7% kaikesta energiankulutuksesta edellisen säästön lisäksi. Säästäminen johtaa varsin nopeasti kivikauteen ja vasta se taso riittää, jos muutos ei lähde systeemeistä.

Esimerkki systeemisestä muutoksesta on siirtyminen sähköautoihin ja autoiluun palveluna. Miljoona robottiautoa riittäisi kaiken nykyisen liikennetarpeen tyydyttämiseen. Autotallit ja parkkipaikat voisi jättää rakentamatta, kaupunkirakenne voisi olla paljon tiiviimpi ja liikkumistarve vähäisempi. Jos autot kulkisivat sähköllä, säästyisi energiaa niin paljon, että säästetyillä rahoilla rakentaisi yhden Olkiluodon ydinvoimalan viiden vuoden välein. Yksi riittäisi kaikkien autojen tarpeisiin.

Vain systeemisellä muutoksella on merkitystä. Haaste on niin suuri. Siirtymistä hiilivapaisiin energiamuotoihin on helpotettava. Energiavarastoja on kehitettävä ja käyttöä suunnattava siten, että energiaa käytetään eniten silloin, kun sitä on uusiutuvista lähteistä saatavilla. Jos kansalaisia johonkin kannustetaan, heitä tulee kannustaa tukemaan systeemistä muutosta energiataloudessa ja toimimaan sen puolesta. Aurinkolämmön keräimet ja lämmön varastointi maaperään yhdessä maalämpöpumppujen kanssa kannattaa ja lisääntyy suurissa kiinteistöissä jo nyt.

Bioenergian potentiaali on energiantuotannossa melko alhainen. Jokainen rikka on tietysti tärkeä rokassa ja siksi bioenergiasta kannattaa puhua, mutta sen tukeminen synnyttää helposti järjestelmän, joka kuluttaa energiaa enemmän kuin tuottaa sitä. Toisaalta, jos bioenergia käytetään vain pimeään tuulettomaan aikaan, antaa se tilaa moninkertaiselle määrälle aurinkoenergiaa. Vipuvaikutus on merkittävä.

Hiilidioksidin talteenotosta on puhuttu pitkään. On muistettava, että puhutaan valtavista määristä – 40 miljardia tonnia tulisi vuosittain kuljettaa putkistoissa tai laivoilla sopiviin varastointipaikkoihin. Vaikka uusi energialaitos rakennettaisiin suoraan öljynporausalueen viereen, nostaisi talteenotto energian hintaa arviolta viidelläkymmenellä prosentilla. Aurinko- ja tuulienergian hinnan nopean laskun vuoksi näyttää siltä, että näihin investointeihin ei laajamittaisesti ryhdytä.

Geoengineering eli ilmastonmuokkaus on aihe, joka on toistuvasti nostettu esiin viimeisenä keinona, jos hiilidioksidin määriä ei onnistuta rajaamaan. Keinoiksi on esitetty valtamerien lannoittamista rautajauholla, ilmakehän himmentämistä rikkihiukkasilla ja pilvien valkaisua suoloilla.

Ilmakehän himmentäminen rikkiyhdisteillä vaatisi laskelmien mukaan viisi sataa lentokonetta jatkuvasti ilmassa. Jos toiminta loppuisi esimerkiksi kriisitilanteessa, sen jälkeinen lämpeneminen olisi hyvin nopeaa. Merien lannoittamisen ja pilvien muokkaamisen vaikutukset ovat monella tavalla ennakoimattomia. Siksi niihin tuskin ryhdytään vielä edes kahden asteen lämpenemisen aiheuttamien haittojen vuoksi ellei esimerkiksi arktisen alueen metaanivarojen purkautumisriski kasva suureksi.

Joudumme siis hyvin suurella todennäköisyydellä sopeutumaan maailmaan, joka on jo pian nykyistä selvästi lämpimämpi. Katsotaan tilannetta vuosina 2030 ja 2050.

Hiilidioksidipäästöt kasvavat IPCC:n skenarion RCP8.5 mukaan. Tämä johtaa vuoden 2030 todennäköisen lämpötilan puoli astetta nykyistä korkeammaksi. Siihen lukuun ei enää juurikaan voi vaikuttaa. Tähänastiset ilmaston muutokset siis karkeasti kaksinkertaistuvat. Samaa polkua jatkamalla ylitämme vaarallisen lämpenemisen rajan todennäköisesti jo vuonna 2050. Hienosti onnistuneet rajoitustoimet siirtäisivät lämpenemistä sukupolven myöhemmäksi. Huomatkaa muuten IPCC:n papereita lukiessanne: niissä lämpötilaennusteiden nollakohta on 0.61C-astetta teollistumisen alkua korkeammalla. IPCC:n luvuilla siis jo +1.39C on sama kuin puhuttu kahden asteen riskiraja. Muistakaan myös: mantereilla lämpötila nousee valtameriä selvästi enemmän ja nousu arktisten alueiden lähellä on suurempi kuin lähellä päiväntasaajaa.

Suomessa siis lämpötilat saattavat nousta useilla asteilla jo lähivuosikymmeninä. Merenpintojen nousu sen sijaan on hidasta ja aiheuttanee suurempia ongelmia vasta vuosisadan loppupuolella. Lämpötila nousee suurella varmuudella niin paljon, että valtamerien pinta seuraavien satojen vuosien kuluessa tulee nousemaan useilla metreillä ja sitä aiemmin on suuri joukko muita huolenaiheita.

Lämpeneminen tulee lisäämään ilmastoon liittyviä anomalioita. Niistä olemme saaneet esimakua. Kuivuus leviää monille nyt viljaville alueille. Voimakkaat lämpöaallot vaivaavat lauhkeitakin vyöhykkeillä. Ilmastovyöhykkeet siirtyvät.

Tämä aiheuttaa suuria ongelmia sekä ruokatuotannolle että luonnolle.

Merien suuri ongelma tulee olemaan hiilidioksidin imeytymisestä johtuva happamoituminen, joka on todella suuri uhka esimerkiksi krilleille, simpukoille ja muille ravinkoketjujen kannalta olennaisille lajeille. Happamuus kasvaa vuosisadan loppuun mennessä 150%. Monet merien ravintoketjut voivat tuhoutua jo vuoteen 2050 mennessä. Meri on ollut yhtä hapan viimeksi 20 miljoonaa vuotta sitten.

Väestö kasvaa edelleen. Vuonna 2050 meitä on noin kymmenen miljardia, jos suuria väestötuhoja ei satu ennen sitä. Maailmantalous on nykyisestä kaksinkertaistunut jo 2030-luvulla ja nelinkertaistunut 2050-luvulla. Kiina on vuonna 2030 yhtä suuri kuin EU ja USA nyt yhteensä. Samaan yltää Intia vuonna 2050. Silloin Kiina on jo kaksi kertaa silloistakin USAta suurempi. Maailma tulee muuttumaan. Suomen suhteellinen ostovoima maailman rajallisista resursseista putoaa puoleen vuoteen 2030 mennessä ja kolmasosaan nykyisestä 2050 mennessä. Tähän on sopeuduttava.

Euroopan lämmetessä muuttuvat kesät Etelä-Euroopassa tuskaisiksi, kuten jo nykyiset kesät Yhdysvaltojen eteläosissa. Yhdysvalloissa kesäinen muuttoliike etelästä pohjoisiin osavaltioihin ja talveksi takaisin etelään onkin suurta. Samaan tulee johtamaan Euroopan yhdentyminen ja ilmaston lämpeneminen. Kuvitelkaa, jos vaikkapa vain pari prosenttia Euroopan Unionin väestöstä matkustaisi kesäisin lauhkeaan Suomeen. Kesämökkiläisten määrä lisääntyisi kymmenellä miljoonalla.

Mihin meidän siis tulee sopeutua? Rajallisista resursseista emme saa tulevaisuudessa olla näin riippuvaisia. Niiden sijaan meidän on opittava käyttämään tieteen hedelmiä, grafeenia, nanosellua ja aurinkoenergiaa sekä muita raaka-aineita, joista ei ole pulaa. Halpaa energiaa saamme jatkossa eniten kesäisin. Ylijäämä varastoidaan lämmöksi tai polttoaineiksi. Opimme käyttämään energiaa silloin, kun sitä halvalla saa.

Turbulentissa tulevaisuudessa viljely kannattaa siirtää maan alle, luoliin. Lämmityskustannuksia ei ole. Aurinkoenergiaa on helmikuusta marraskuuhun. Kasvit ymmärtävät pilviset päivät – säätövoimaa ei tarvita. Japanissa pimeä teollisuushalli tuottaa keinovalolla sata kertaa enemmän salaattia hehtaarilta kuin vastaava peltoala. Laitos käyttää salaattikiloa kohden sadasosan peltojen vedestä. Lannoitepäästöjä ei ole, tuholaiset tai huono sää eivät tuhoa satoja. Pellot voi jatkossa metsittää, se auttaa.

Etelä-Suomessa yhdelle neliömetrille osuva aurinkoenergia vastaa normaalin ihmisen ruoan energiamäärää. Vaikka hyötysuhde käytännössä on paljon heikompi, Helsinki voisi rajojensa sisällä kasvattaa kaiken kaupunkilaistensa tarvitseman ruoan ja tuottaa kaiken kaupungin vaatiman energian. Kerrosviljelyä tulisi testata jo nyt. Robottiautojen myötä autotalleja vapautuu kasvihuoneiksi jo vuoteen 2030 mennessä. Vuoteen 2050 mennessä kaikki soveltuvat katto- ja seinäpinnat tulisi vuorata aurinkopaneeleilla. Ylimääräinen aurinkoenergia tulisi varastoida lämmöksi tai polttoaineiksi. Kriisialttiuden vuoksi Suomen tulisi olla ravinto-omavarainen.

Vuoteen 2030 mennessä kaikki tieteellinen tieto siis on kaksinkertaistunut. 2050 mennessä meillä voi olla jo kymmenen kertaa enemmän tieteellistä tietoa kuin nyt koko tähänastisen tieteen historian aikana on ehditty kehittämään. 3D-tulostimet ja robotit valmistavat lähipajassa lähes kaiken sen, joka ei kasva elatusmaljoissa ja kasvatusliemissä. Laajennettu todellisuus näyttää silmiimme kauneutta sielläkin, missä sitä oikeasti ei ole. Useimmat taudit on voitettu, uusia eläin- ja kasvilajeja luotu ja ihmisiä geneettisesti paranneltu. Robotit hoitavat apulaisten tehtävät, ihmiset lähinnä kokoontuvat päättämään, mitä koneilla teetetään seuraavaksi ja sitten seurustelemaan keskenään, kuten tehtaanjohtajat nyt. Maailma poikkeaa nykyisestä kuin 1800-luvun loppu tästä päivästä, mutta kaikki ei tietysti muutu.

Ilmaston muutos aiheuttaa konflikteja. Tulevaisuudessa robotit käyvät sotia. Autotalleissakin kehitetään itsekseen liikkuvia joukkotuhoaseita. Turbulenssi lisääntyy monella tavalla. Meidän tulee yhteiskuntana kehittää resilienssiä. Kaikki systeemiset ja keskitetyt riskit tulee eliminoida. Mielikuvitusta tarvitaan, etteivät riskit tule yllätyksinä. Muutoksen pelon vuoksi ei kuitenkaan saa jäykistyä.

Vaikka maailmasta tulee lämpimämpi paikka, selviämme kyllä, kunhan etenemme rohkeasti kohti uusia mahdollisuuksia. Emme saa takertua sortuviin rakenteisiin. Nykyisellä ajattelulla ja perinteisiä toimintamalleja kehittämällä emme tätä haastetta ratkaise. Tasapaino saavutetaan vain radikaalin kehittämisen kautta. Tieteen ja teknologian tasolla näyttää mahdolliselta saada aikaan maailma, jossa ei ole energiaongelmaa ja jossa ilmastonmuutos on saatu hallintaan, sairaudet on voitettu, köyhyys poistettu, luonto kokonaan rauhoitettu ja sotia ei tarvita. Uskon, että jo vuonna 2050 osaamme sen maailman rakentaa, jos nyt vain rohkaisemme itsemme riittävän radikaaleihin kehitysloikkiin. Sitä ennen – varautukaa kriiseihin.

Ammattini on aina vaatinut jatkuvaa lisäopiskelua.

Olen tosin vieläkin vasta paskahko+ -tason verkkosivujen tekninen rakentaja, mutta vielä pari vuotta sitten en osannut kuin julkaista blogiartikkeleita. Myös koko markkinointialan iso kuva on muuttunut viimeisten vuosien aikana 180 -astetta. Kaikki tehdään nyt toisin ja ihan eri medioihin kuin ennen. Sekin on vaatinut ja vaatii jatkuvaa lisäoppia.

Aloitin ns. ATK-urani jo kymmenen vanhana Atari-videopeliin uppoutuneena. Siitä tie kulki laitteisto-osaajaksi, -kasaajaksi ja lopulta tietokoneliikkeen vetäjäksi. Iso hyppy piti tehdä 1990-luvun loppupuolella, kun jo harrastelemani markkinointipuoli veti puoleensa netin yleistyessä.

Nyt on tehty, opiskeltu ja yritetty tätä alaa yli 15 vuotta. Alkuinto on muuttunut osaamisen rutiiniksi. Tarvitsin uutta kipinää.

ILMASTONMUUTOSVASTARINNAN TORJUNTAMIES

Aivan uusi kiinnostuksen suunta syntyi sydämessä, omista sisäisistä, jatkuvasti kehittyvistä arvoista. Saavutettuaan riittävän materiaalitason ihminen kaipaa pysyvämpää, jaloa ja aidompaa tavoitetta. Minulle se tuli ilmastonmuutoskeskustelun mukana 5+ vuotta sitten.

Aurinkoenergia- ja muut uusiutuvat energiakeinot alkoivat näyttäytyä samanlaisena isona työmahdollisuutena, kuten internetin mahdollisuudet silloin joskus 1990-luvulla.

Nyt olen aloittanut alan perusopinnot. Tavoitteena olisi yhdistää ict-osaaminen, markkinointi ja aurinkoenergiatekniikat uudenlaiseksi palveluksi ensi vuoden aikana. Ala on vasta alkumetreillään, joten sieltä löytyy toivottavasti Pikku Apurin kokoinen reikä? Tee-se-itse -henkilöt tekevät nyt kimppahankintoja ja rakentavat sovelluksia.

Ala räjähtää kasvuun seuraavina vuosina ja näemmä Saloonkin avataan kohta omaa paneelitehdas. Fiilis on aivan sama, kuin sillon, kun myytiin ”Paksu-Berttaa” ja ”Kotihiirtä” suomalaisten ensimmäisiksi tietokoneiksi. Kutitti oikein, kun tiesi tekevänsä ns. perusleivän antavalla alalla töitä.

Vaan ensin tarvitaan paljon lisää oppia, lukemista, käytännön asennuksia, epäonnistumisia ja ammattilaisverkoston kasaamista. Jatkan toki perusleipälajissani myös. Uuden oppimisesta saa tarvittavan lisäkipinän ja vanhan alan rinnalle uudenlaisen kirittäjän. Suosittelen siis: Lähde opiskelemaan sitä mikä innostaa!

Pikku Apuri

Puuhaa riittää.

Puuhaa riittää.

Aloitin viime viikolla kaksivuotisen kouluttautumisen aurinkoenergiajärjestelmien osaajaksi. On mahtavaa saada elämäänsä uutta kipinää – kirjaimellisesti.

MIKSI?

Paitsi se, että saa elämäänsä lisäpotkua uuden oppimisesta, on aivan selvää, että asumisen ja elämisen kulut Suomessa tulevat kasvamaan edelleen.

Vaikka omistaisit velattomankin asuntosi, sen lämmitys-, sähkö-, vesi-, jätehuoltomaksut nousevat päätöntä vauhtia. Juuri uutisoitiin mm. Kaukolämmön jopa 10%:sta vuosittaisesta hinnannoususta.

Viiden vuoden päästä voidaan olla tilanteessa, jossa asuminen pienessäkin velattomassa asunnossa maksaa helposti yli 500€ kuukaudessa. Samaan aikaa tulopuoli supistuu maan valuessa jämähtäneen eduskuntatyöskentelyn takia tiukempaan sumuun. Ts. Lama tuntuu vain syvenevän.

Varaudumme siis tulevaisuuteen. Haluamme mm. varustaa vanhan torppamme sellaiseksi, ettei siellä tarvitse muutaman vuoden kuluttua maksaa lämmityksestä, sähköstä eikä vedestä. Suunnittelen sinne ns. hybridijärjestelmää, jonka saa valtakunnan verkkoon, mutta joka voi toimia myös itsenäisesti, jos niin haluamme.

Ja tietysti käsiä jo syyhyttää päästä konseptoimaan ja paketoimaan aurinkoenergiatuotteita selkeiksi, verkosta tilattaviksi paketeiksi. Nyt toimijoilla selvästi vielä markkinointipuoli hieman hakusessa?

Pikku Apuri

 

 

PikkuApuri1

Apurin look vaihtui, koska ostimme firmalle uniikin, käsintehdyn valaisimen. Lamppu löysikin heti paikkansa sohvahyllymme päältä valaisemassa kaikkia kymmeniä omavaraisuuteen ja omaan energiantuottamiseen ostamiani tietokirjoja.

”Hänestä” tulee seuraavaksi vektoriversiona logokin. Myös FB-sivu sai saman kuosin: https://www.facebook.com/pikkuapu?ref=hl&ref_type=bookmark

Vuosi 2015 on Apurin

Jahka löydämme sen maaseutukolomme, panen heti käytäntöön oppimani tiedot: Sähköstä osa tulee auringosta ja vesikin sillä tulee kuumenemaan.

Tavoitteena on olla viiden vuoden sisällä mahdollisimman energia- ja ruokaomavarainen.

Siihen tarvitsemme tosin poliitikkojen herätystä ja sitä kautta sähköyhtiöiden ahneushanan kiinnilaittoa. Pientuottajien on saatava ylijäämäsähkönsä myydyksi valtakunnan verkkoon – kohtuukorvauksella, eikä millään ”säälipenneillä”.

Apurin pääjuttu on ja tulee vahvemmin olemaan yritysten siirto fyysisestä olomuodosta virtuaalisemmaksi, käyttäen hyväksi uudenlaisia ja toimivaksi todettuja digitaalisia kanavia ja -keinoja. Kauheaa myöntää, mutta minusta on tulossa konsultti. Lisäksi voin auttaa yrityksiä ja niissä toimivia ihmisiä – meitä – elämään omavaraisemmin, edullisemmin ja iloisemmin.

Sinne kulkiessa toivotamme kaikille muikeaa kesää ja todistamattoman sielun rauhaa.

Pikku Apuri

 

Turpaanhan osaajilta tulee, mutta tässä tapauksessa silkkisen pehmein hanskoin.

Olen nyt runsaan vuoden opiskellut ja ahminut permakulttuuria, aurinkoenergiaa ja ekologista rakentamista. Parhaillaan menossa on alan klassikko: Bruno Eratin & Dick Björkholtzin Luonnonmukainen talo, jonka onneksi löysin second handinä, sillä kirjaa ei enää kaupoista saa.

IMG_7928Lähdin suoraan kysymään mestareilta (Bruno Erat ja Teuvo Ranki), miten kehittäisitte tai muuttaisitte vaimoni kanssa tekemäämme demoa?

On käsittämätöntä, miten nuo legendat suhtautuivat tällaiseen alan ummikkoon ja märkäkorvaan. Kannustusta ja perusteltuja neuvoja iso kasa + lista alan globaalia kirjallisuutta, jotka pitää lukea & oppia.

Vinkkien seurauksena luen nyt lisäoppia ja koko suunnitelma meneekin uuteen uskoon, jopa eri muotoon. Jos oikeasti kehitetään täysillä luonnosta voimansa ottava talo/ ryhmä taloja, vaatii se ensin ilmansuuntien ja -virtausten 100%:sta hyväksikäyttöä, ei vain 33%:sta sellaista.

Itselle uudenlainen ajattelu kaikessa on intohimo. Siksi teemme vaan, kunnes joku viisaampi sanoo, ettei tuo ole mahdollista tai järkevää.

Byrokraatit jumittavat kehitystä, mutta häviävät varmasti

Olen kuullut myös tarinoita, miten byrokratia ja liisterissä uivat virkamiehet tuhoavat tehokkaasti kehittämistä talonrakennuksessa. Keppihevosena käytetään milloin mitäkin syytä. Lopputuleman näemme kaikki: Samanlaisia, yhtä tylsiä ratkaisuja tantereet piukassa.

Soleta-ZeroEnergy-One-24-800x533

Soleta Energy One on romanialainen ekotalomalli.

On selvää, että rakentamisessa, kuten muillakin aloilla alkaa ”aitaa kaatua”. Ryhmärakentaminen (mm. ry on jo perustettu) on jo vahvalla alulla, ja kohta vasta jytiseekin, kun ns. open source -rakentaminen harppaa kunnolla eteenpäin.

Ensimmäinen demo

Uudessa suunnitelmassa muuttuu paljon:

  • Jokainen asunto saa paremmin lämmityksen ja valon auringosta (suuntana etelä).
  • Asunnot ovat edelleen kaksikerroksisia ja pihatilaa on edelleen yhtä paljon kuin katettua asuintilaa.
  • Materiaalimuutoksiin tulee mm. lämpöä varastoiva saviharkkoseinä.
  • Veden täyteen kierrätykseen asumisen läpi ei vielä ole järkevän hintaista tekniikkaa, joten sadevesi käytetään kasteluun tai ns. harmaiksi vesiksi.
  • Käymälöiksi kuivakäymälät, esim. pakastavina.
  • Piha-alue myös luonnostellaan tarkasti
  • Asuntoihin tulee luonnollisesti korkealaatuista tekniikkaa vanhojen perusratkaisujen rinnalle, mm. nopeat verkkoyhteydet etätöitä varten, älypuhelimella ohjattavat toiminnot, jne.

Tällainen tontti ja rakennussuunnitelma vaatii tilaa jota kaupunkien läheltä ei saa. Siksi pilotti, mikäli sinne asti päästään, nousee maaseudulle jossa on mahdollisuus suuriin tontteihin.

Jos olet kiinnostunut, ja tiedät jotakin yhteisörakentamisesta sekä eritoten ekologisesta asumisesta, voit heittää ideaa & kommenttia sähköpostilla jari@pikkuapuri.fi. Ja jos tiedät esim. pienemmän rakennusurakoitsijan, joka voisi olla kiinnostunut pilotista, se vasta olisikin mannaa.

Pikku Apuri

401818_188618784624260_1327154545_n

Näitä tauluja näkee joka päivä esim. Facebookissa. Ihan kiva.

Olen nyt 20 vuotta yrittänyt selvittää mitä se eläminen sitten on? Asiat ovat paremmin kuin 99,89%:lla maapallon väestä – ja silti askarruttaa päivittäin, että mitä NYT pitäisi tehdä?

Siitä dilemmasta on hieno kuvaus upealla Daft Punkin uudella levyllä Random Access Memories. Kappaleen nimi on: Within.

Seitsemän vuoden sykli

Itsellä tuntuu olevan n. seitsenvuotinen sykli työelämässä. Sen jälkeen pitää Shake up the citizens, kuten Frank Sinatralla oli tapana tokaista. Nyt on seitsemän vuotta siitä kun perustimme Viidakkorummun ja aloitimme yrittämisen. Nyt mietin laajemmin mitä tehdä seuraavaksi, jahka saadaan tuo Rannykin pois asuntolainalaisista.

Haluamme vaimon kanssa ottaa luonnon ja käsillä tekemisen (pienviljely, nikkarointi, jne.) mukaan elämän yhtälöön.

Talo vai mökki maalta – ja miltä maalta?

Kuten edellisessä jutussa kerroin, olemme nyt pari vuotta katsastaneet eri vaihtoehtoja Varsinais-Suomen alueella.

Työ sallisi asumisen kauempanakin, mutta valitako Kakskerta, Vehmaa vai Parga tai Kreeta? Thaimaan viisumikäytännöt pelaavat sen ulos valinnoista, ainakin vielä.

Eräs vaihtoehto on jakaa asuminen kahteen, tai jopa kolmeen eri paikkaan: Turku talvella, muu maa pimeällä ja maalaismökki kevät-kesällä.

Kun asuminen on hoidettu – mitäs sitten?

Jos on lapsia, tehtäväsi on tehdä heistä hyviä ihmisiä. Siihen kuuluu pari asiaa (mitä saa, ei saa, pitää ja ei pidä tehdä) ja se ottaa lopun ikäsi. Jos taas ei ole jälkikasvatettavaa, tila pitää täyttää muilla asioilla.

Valitettavan usein tuo tila täyttyy omien ja läheisten aivojen käsittelystä ja defragmennoinnista. Niiden johdosta viistetään usein läheltä masennusta aiheuttavia vesiä. Omaan tai muiden päähän ei kannata jäädä asumaan. Kurkkia vaan ikkunoista.

Opittava ja haasteet vievät elämää eteenpäin

Olen oppinut 43-vuotisen elämäni aikana paljon markkinoinnista ja kaupankäynnistä. Nyt on aika ottaa lisäoppia mm. siitä, miten ruokaa ja energiaa tehdään itse. Sen opiskelun aloitin jo vuosi sitten kirjoista. Nyt on käytännön aika.

Jos siis osaat lukea mitä itsekään emme vielä tarkasti näe, ilmoita esim. kaunis satavuotias hirsitalosi tai muu vastaava osoitteeseen jari(at)pikkuapuri.fi. Tiedä vaikka osaisimme sen?

Pikku Apuri

HS:n vieraskynäkirjoitus 6.10.2012 kertoo, että Suomi tulee olemaan ydinvoiman viimeisiä linnakeita, jossa kaikki valtion tahot vetävät yhtä köyttä ojaan sen puolesta. Voisimme olla ihan muuta, esim. Aurinkoenergian kärkimaita.

Energiateollisuus, sen valvontaviranomaiset, poliitikot sekä alan suuryritykset ovat yksi suuri Hyvä Veli -kerho, joka vie Suomelta mahdollisuuden olla uusiutuvien energiamuotojen kärkijoukoissa, ja sitä myöten kymmensien tuhansien uusien työpaikkojen tarjoajana.

Uudet ydinvoimalat ovat lisäksi niin monimutkaisia, että ne myöhästyvät vuosia, ja ovat siten jo nyt maailman kalleimpien rakennusten joukossa. Mutta silti meillä on jo päätetty, että lisää pitää rakentaa.

Ydinvoimaahan myydään meille halpana energiamuotona. Onhan se halpaa perushintamallin mukaan laskettuna. Entä jos lasketaan ydinvoimalan koko elinkaarikustannus? Mitä se sitten maksaa, kun otetaan mukaan voimalan purku (tähän asti vain yksi voimala on purettu koko maailmassa) ja ydinjätteen ”loppusijoitus” 10 000-100 000 vuodeksi? Kuka edes osaa ajatella, millainen maailma on vasta 500 vuoden päästä?

Muualla Saksa, Japani jne. ovat päättäneet luopua ydinvoimasta ja satsaavat rajusti uusiutuviin energiamuotoihin. Japanille riitti Fukushima. Saksa luopuu silti, vaikka se tietää muutoksen maksavan nyt paljon. Ne tulevat tarjoamaan sukupolvesta toiseen kestäviä työpaikkoja ja elantoa.

Jos nyt päätetään jäädä pois uuden energian kehittämisjunasta, tutkittaisiin edes sitä, miten olemassa olevissa tai uusissa ydinvoimaloissa voitaisiin hyödyntää vaarattomampaa polttoainetta uraanin sijaan, eli thoriumia.

Alvin M. Weinberg teki siitä jo 1950-luvulla siitä uskottavia malleja, mutta silloin aika USA:ssa ei vielä ollut kypsä thoriumille. Senaatti äänesti uraanin puolesta.

Suomi on nyt kuin USA 1950-luvulla. Tai mitä minä mitään tiedä – taas yksi alaansa kyllästynyt nettiläpsyttelijä. Tässä viisaampaa näkemystä.

Pikku Apuri

Ensituntumalta Logitechin uusi Solar Keyboard Folio tuntuu hyvältä. Aurinkopaneeleista (Bluetoothin avulla) iPadia lataava näppäimistö/ iPad-kansi on tukeva, jämäkkä ja ennen kaikkea se tuntuu pilvisenäkin päivänä pitävän akun 100%:ssa (nyt jo 2 tuntia). Ja siis auringonvalon lisäksi se lataa laitetta ihan keinovalonkin avulla!

Tällaiselle paljon kirjoittavalle se laajentaa iPadin käyttötottumusta ja antaa siihen päälle vielä hyvän mielen, jos iPadia ei juurikaan tarvitse normaalisti enää ladata. Toki se maksaa nafti 150€, mutta jos pitää minkä lupaa, hinnan voi hyväksyä.

Huom! Sopii vain iPad 2 & 3 -versioihin!