Artikkelit

Iso osa meidän pienyrittäjien tuskasta kulminoituu arvonlisäveroon, joka on täällä, ennakkoveron lisäksi, maksettu esihistorialliseen tyyliin. Nyt se muuttui.

Itsellä on kaksi pienyritystä, Pikku Apuri ja Viidakkorumpu. Vaikka pidänkin molemmissa tarkkaa budjetointia, arvioin aina alv:n, koska sen tarkka seuraaminen vaatisi päivittäistä taulukointia. Niinpä joskus tulee yllätyksiä, kuten kuukausi sitten.

Olemme myyneet molempia yrityksiä hyvin ja osasin odottaa suurehkoja alveja, mutta Viidakkorummun 3500€ ja Apurin 5500€ laput saivat minut vaatimaan muutosta.

Maksuperustaisessa alvissa maksat vain niistä, jotka on aidosti maksettu tilillesi ja tililtäsi.

Apurillakin on n. 8000€ maksamattomia asiakaslaskuja, joten miksi maksaisin niistä etukäteen alvin?

Kirjanpitäjille maksuperustainen alv taitaa tehdä lisää töitä, koska eipä sieltä moni kehoita yrittäjää vaihtamaan siihen. Itse piti 1.1.2017 tullut uudistus kaivaa ja tutkia.

Kun sitten vaihdoin sekä Rummun että Apurin maksuperustaiseen alviin, summat muuttuivat aika radikaalisti: Viidakkorummun 3500€:n alv vaihtui +12€:oon ja Apurin 5500€ tippui 2000€ 3500€:oon.

Pienyrittäjän kassoille on aika hienoa säästää kahdella sähköpostilla yhteensä 5500 euroa!

Maksuperustainen alv

Pienyrityksillä on 1.1.2017 alkaen oikeus tilittää myyntien ja ostojen arvonlisävero maksuperusteisesti.

Kun yritys tilittää arvonlisäveroa maksuperusteisesti, se kohdistaa myynneistä suoritettavan ja ostoista vähennettävän arvonlisäveron sille kuukaudelle, jolloin se saa maksun myynnistään tai se itse maksaa ostamansa tavaran tai palvelun.

Yritykset, joiden tilikauden liikevaihto on enintään 500 000 euroa, voivat 1.1.2017 alkaen tilittää arvonlisäveroa maksuperusteisesti. Yritys voi itse valita, tilittääkö se arvonlisäveron suorite-, laskutus- vai maksuperusteisesti. Yritys voi myös valita, milloin se siirtyy käyttämään maksuperustetta. Jos yritys valitsee maksuperusteisen tilityksen, se koskee sekä yrityksen myyntejä että ostoja.

Vaadi siis kirjanpitäjältäsi muutosta – elä reaalimaailmassa myös alvien osalta.

Hallitus-25.10_420x200_net

Helpolta näyttää, mutta vaikeaa pakkaa tulemaan.

Liittyen edelliseen kirjoitukseen, ”jottai olis tehtävä”. Hallitus tekee tällä hetkellä, tosin vaikeassa tilanteessa, aika vähän, joten en tiedä miten ja kuka yrittäjien asioita saa parannettua?

Juuri aamulla juteltiin Italian tilanteesta Ylen aamu-tv:ssa. 70% BKT:sta tulee pienyrittäjiltä, jotka EIVÄT saa rahoitusta nyt mistään. Osittain syystäkin pankit ja muut ovat koventaneet rahanantoaan, joka puolestaan lisää vaikeuksia ja aiheuttaa lopulta yritysten kaatumisia. Kulkeeko Suomi perässä?

”Eerokaan ei voi mitään”

Kuuntelin automatkalla parisen viikkoa sitten YLE PUHE -kanavalla kansanedustaja Eero Lehden haastattelua. Oli niin fiksua juttua, että meinasin ajaa kodin ohi. Kova lapsuus, sitkeä työmoraali, pitkän linjan menestyvä monialayrittäjä ja kansanedustaja. Jollei hänkään saa asioita eduskunnassa paremmalle tolalle, minkä muuten myönsi tuossa Politiikkaradion jutussa, niin kuka sitten? Miksei YLE muuten noita lähetyksiä saa jälkeenpäin Podcastina ladattua?

Eero Lehden listaa Suomen yrittäjien tilanteen parantamiseksi Fennian asiakaslehdessä:

1. Lehdellä on asialistallaan monta kohtaa, joiden avulla Suomesta saataisiin yrittäjäystävällisempi maa, talous ja vienti vetämään ja työllisyys parempiin lukemiin. Esimerkiksi Soininvaaran mallin mukaan toteutettu perusturvamalli olisi Lehden mielestä hyvä idea, kunhan muistetaan puhua turvasta, eikä tulosta.

”Tuloja tulee työnteosta. Perusturva ei olisi tuloa, vaan kaikille yhtäläinen turva, joka takaisi sen, että kaikkien kannattaisi aina ottaa työ vastaan ja osallistua kansantalouden pyörittämiseen. Perusturva edesauttaisi yrittäjyyttä, työntekijöiden palkkaamista, työllistymistä. Soininvaaralla on paljon fiksuja ideoita, tästä pidin erityisesti”, Lehti pohtii.

2. ”Jos vaikka alkuun poistettaisiin ne törkeimmät vääryydet. Tiesitkö, että yrittäjän puolison jäädessä työttömäksi, on työttömyysturvaa ihan turha hakea. Näin on, vaikka olisi ollut ansiotyössä valtiolla ja joka palkasta maksettu normaalit työttömyysvakuutusmaksut? Katsos, kun yrittäjän oletetaan työllistävän puolisonsa. Siis vaikka tällä olisi pienyritys sellaisella alalla, johon puolisolla ei ole mitään koulutusta.”

3. Merkittävin ongelma Suomessa on kuitenkin kasvun vaikeus. Lehden mukaan julkinen valta on kiinnostut yrityksestä vasta, kun sillä on 200 työntekijää. Kuntaa kiinnostaa, jos työntekijöitä on 50.

”Mutta kukaan ei ole kiinnostunut, jos olet yksin. Ja tässä piilee merkittävin ongelma koko kansantaloudelle. Meillä ei luoda yrityksille kasvuedellytyksiä, päinvastoin, kasvamisesta on tehty lähes kestämättömän vaikeaa. Siitä kertoo karua kieltään sekin, että työllistävien yritysten määrä Suomessa on melkein kiusallisesti pysynyt 82 000 yrityksessä viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajan, kun yksin yrittäviä on tullut samana aikana noin 100 000 lisää”, Lehti muistuttaa.

4. ”Jos ensimmäinen rekrytointi menee pieleen, niin siinä on yritys herkästi nurin. Lisäksi yrittäjän on pitkään kompensoitava omalla työpanoksellaan uuden työntekijän oppirahoja, ottaa aikansa, ennen kuin uusi oppii tuottavaksi. Itse kannattaisin mallia, jossa riski jaetaan vakuutuksella”, Lehti laskee.

”Vakuutuksen avulla pienyrittäjä pääsisi samaan asemaan kuin suuri työllistäjä. Riski on ja kuluja saattaa tulla, mutta molemmat ovat hallittavia, eikä yritystoiminta – ja oman perheen elanto – ole kiinni sataprosenttisesta rekrytoinneissa onnistumisista”, Lehti tiivistää.

Itse olen ehdotellut edellisten lisäksi ainakin:

5. YEL/TyEL- sekä muiden vakuutusmaksujen porrastamista yrityksen koon, liikevaihdon ymv. mukaisesti. Nyt Tmi Jaakkiman Jalkine maksaa saman kuin Stora Enso.

6. ALV-verotuksen muutosta Hollannin mallin mukaiseen, reaaliaikaiseen lisäveroon. Laskuista valtio perisi siis heti alvit pois. Ei mitään vastuunkaatoa yrittäjille. Ja vielä niin, että valtion koneisto hilaa 3-6kk perässä reaalitilannetta!

7. Oikeiden pien- tai mikroyritysten (alle 10 henkilön yritykset) kokonaisveroasteen keventämistä. Jos kerran pienyrittäjillä ei ole mitään väliä, niin lasketaan sitten veroakin ja annetaan niille mahdollisuus esim. kasvaa?

8. Muuta? Ehdota kommenttina.

Pikku Apuri