Suomi öljyn jälkeen

Omat pohdintamme tulevista tavoista elää, asua ja tehdä työtä perustuvat mm. lukuisista tietokirjoista suodattamiimme faktoihin.

On jo selvää, että omavaraisemmaksi kannattaa suunnata. Metsää kannattaa omistaa ja tilkka peltoakin. Auringosta saataviin energiaratkaisuihin pitää tutustua ja niitä seurata. Työn osalta pitää huolehtia siitä, että oma työ olisi sellaista, jossa etätyö mistä vain olisi mahdollista, sillä liikkuminen kallistuu paljon.

kansikuva_suomi_oljyn_jalkeen

Mm. Suomi ilman öljyä –kirjassa on monta hyvää faktaa, vaikka osa senkin viestistä kannattaa suodattaa skeptisen kertoimen läpi. Taloussanomat teki kirjan julkaisusta hyvän haastattelun, josta pääpointteja.

Öljykirjan kirjoittajat arvostelevat hallituksen esitystä myös siitä, että strategia luottaa liikaa kulutuksen leikkaamiseen helpoista kohteista kuten öljylämmityksestä. Riippuvuus ei tällä parane.

Paloheimon mukaan pitäisi keskittyä enemmän liikenteeseen, joka vie noin puolet Suomen öljystä. Jos Suomen öljynsaanti romahtaisi 25 prosenttia, rekkojen ja bussien öljyntarpeesta pidettäisiin huolta, jottei yhteiskunta pysähtyisi, Paloheimo uskoo. Mutta yksityisautoilu vaikeutuisi tuntuvasti.

– Se taas toisi hyvin merkittäviä taloudellisia ongelmia kaikelle liiketoiminnalle, joka perustuu oletukseen yksityisautoilun helppoudesta, Paloheimo sanoo.

Hänen mukaansa hallituksen pitäisi alkaa vieroittaa ihmisiä yksityisautoilusta. Työvälineiksi kävisivät vaikkapa päämäärähakuinen kaavoittaminen ja liikennesuunnittelu, hän neuvoo.

Poliittisten päättäjien ja yritysjohtajien pitäisi myös herätä:

Öljytuotannon tulevaisuudesta käytävä keskustelu on Paloheimon ja kumppaneiden mielestä Suomessa lapsenkengissä. Aihe on monimutkainen, mutta etenkin epämiellyttävä.

Viestiä eivät Paloheimon mukaan halua kuulla poliitikot eivätkä yritysjohtajat. Välillä näyttää siltäkin, ettei öljyn merkitystä ymmärretä.

– 90 prosenttia kaikesta teollisesta toiminnasta liittyy jollakin tavalla öljyyn. Mutta silti käsitetään, että se näkyy vain bensapumpulla, Paloheimo kuvaa suhtautumista.

Esimerkiksi Britanniassa ote on ollut toinen: Siellä hallitus on alkanut valmistella öljyhuippuun varautumista teollisuuden pyynnöstä.

Öljyn suhteen eletään siis jo taantuvaa aikaa. Helpot hedelmät on jo poimittu:

Öljyhiekka, -liuske ja syvänmeren poraukset kielivät siitä, että helpot hedelmät on jo poimittu. Tuotannon tehokkuutta voi kuvata niin sanotulla EROEI-luvulla. Se kertoo, paljonko energiaa on pitänyt käyttää uuden energian saamiseksi. Eli jos sadan öljytynnyrin hankkimiseen kuluu yksi tynnyri öljyä, suhde on 100:1. Näin oli 1900-luvun alkupuolella, tai ylikin, kirjoittajakolmikko sanoo.

Nyt tilanne on toinen. 2000-luvun Yhdysvalloissa suhdeluku on 15:1. Syvän meren tuotannossa suhdeluku laskee tasolle 4-7:1 ja öljyhiekassa tasolle 3-6:1, kirja summaa.

Pikku Apuri

0 Vastausta

Kommentoi?

Osallistu ja levitä sanaa.
Osallistu.

Kommentoi?