Koitettiin Nupun ja Ranin kanssa päästä yhdessä Samariaan, kun he olivat täällä kanssamme viitisen päivää, mutta silloin oli niin epävakaiset säät vuorilla, ettei päästy. Päätimme kuitenkin Piuskin kanssa mennä vielä kerran tämän lempivaelluksemme läpi. Viimevuotisen reissumme kuvat ja juttu tästä.

Tällä kertaa otimme matkan Elafonissos travelin kautta, joka hoitikin homman hienosti. Matka maksaa 25€/ henkilö plus 10€ lauttamaksu päätepisteestä (Agia Roumelin kylästä) Sougiaan sekä 5€ luonnonpuistomaksu. Eli siis 40 eurolla pääset kokemaan jotain ainutlaatuista.

Vaelluksen aikataulu

Herätys on aamusta kello 4.30-5.00, koska bussi noutaa sinut n. 5.30 läheltä hotelliasi.

Omaloksen kylässä olette n. klo 7 jälkeen, jossa voit kahvilasta ostaa tuorepuristettua tuoremehua, kahvia ja purtavaa reissulle. Me ostamme edellispäivänä kaupasta aina suolapähkinöitä, tuc-keksejä, makeita keksejä jne. Lähdevettähän saat tankattua rotkossa mielin määrin.

Vaellus alkaa n. klo 8. Suurempia välipysäkkejä on kolme kappaletta, joista löytyy myös alkeelliset wc:t (reikä lattiassa): 4 km:n jälkeen (Agios Nikolaos), 7 km:n kohdalla (vanha Samarian kylä) sekä n. 11+ km:n paikkeilla (Christos). Lisäksi on pienempiä vedentankkausstoppeja.

Olemme kävelleet reitin rauhassa läpi n. 5-6 tuntiin. Se ei ole kisa. Tahtimme on keskimääräistä tasoa. Silloin voi pysähdellä ottamaan kuvia ja nauttimaan Euroopan upeimmista luontomaisemista.

Olemme siis Agia Roumelin vanhassa kalastajakylässä yleensä n. klo 14 maissa. Siellä ei oikeastaan tehdä muuta kuin uidaan Libyanmeressä, otetaan aurinkoa/ varjoa, syödään ja juodaan.

Lautta noutaa sinut Sougiaan n. klo 17.30. Merimatka kestää 45 minuuttia.

Bussi ajaa väsyneet vaeltajat n. parissa tunnissa takaisin hotellille, joten yhteensä matkaan menee 16-17 tuntia.

Tässä nyt vinkkejä kaikille, ketkä myös haluaisivat Euroopan pisimmän rotkon läpi tarpoa

Reissu on raskas ja maasto erittäin haastava. Rotkossa sattuu lukuisia nilkannyrjähdyksiä, -vääntymisiä ja -murtumiakin, kun 80% matkasta taivalletaan erikokoisten kivien päällä.

Ensimmäinen mietittävä on se, jaksatko oikeasti matkan läpi? Jos olet ylipainoinen, huonokuntoinen, -jalkainen, -selkäinen, diabetestä tai sydänsairautta sairastava – älä tee. Matka on 16km pitkä ja siitä helppoa tai tasaisempaa kulkua on ehkä 500 metriä!

Voit testata kykyäsi täällä Kreetalla esim. kävelemällä päiväkuumalla 10 km matkan ja kerro se 3-5:llä, niin pääset lähelle sitä, mitä Samaria vaatii.

Toinen vaatimus on tukevat vaelluskengät. Meillä ei tällä reissulla ollut niitä, mutta päätimme kulkea matkan kevyillä citylenkkareilla, kun kuulimme, että matkanjärjestäjältä saa 3€/hlö -hintaan vuokrata kunnolliset kävelysauvat, joissa on terävät päät. Yksi sauva per henkilö riittää. Sen avulla pääset vaikeimmat kohdat hienosti läpi.

Jos olet perus- tai hyväkuntoinen, olet nukkunut edelliset yöt hyvin, pääset kyllä matkan loppuun. Samarian kuuluisat puujalat tulevat kokeneemmallekin vaeltajalle 1-2 päivän perästä 🙂

Meille tämä viides kerta taisi olla viimeinen vähään aikaan. Maaston, reitin ja näkymät osaa jo ulkoa, vaikka ne salpaavatkin aina hengen. Seuraavaksi keskitymme Teiden tulivuoren ympäristön tutkimiseen.

Itsellä meinasi tällä kertaa bensa loppua. 1-2 tunnin unet ja alkava flunssa veivät täysin tehot ja ilman mukana ollutta disperiiniä sekä magnesiumia olisi matka jäänyt kesken.