Muutimme puolivuotisasukkaiksi Taivassalon kuntaan kuutisen vuotta sitten. Aloitimme kunnostamaan jo 120 vuoden ikään ehtinyttä vanhaa (hirsitorppa)rouvaa. Koska isäni suku tulee myös pienestä kunnasta, Rymättylästä, olen aina tuntenut niissä oloni kotoisaksi. Siksi yhä enemmän on alkanut harmittaa, etteivät pienet kunnat osaa katsoa tulevaisuuteen. Onneksi on muutama poikkeus, joista jästipäisimmätkin voisivat ottaa mallia.

Jättimäinen BBC teki vuoden 1. päivänä hienon videon pienestä Pohjois-Pohjanmaan kunnasta, Iistä. (Videon näet suoraosoitteella: https://www.bbc.co.uk/programmes/w3ct03ms).

Siinä käydään hyvin läpi, miten kunta sai 80% hiilijalanjäljestään leikatuksi vain vähän yli kymmenessä vuodessa. Ilmasto-opetus aloitetaan jo koulussa ja ihan pienistäkin asioista saadaan parempi mieli kaikille. Suurin juttu koskee kuitenkin kunnan taloutta. Uusiutuva energiaan siirtyminen on tuonut 80 työpaikkaa ja tuottaa jo muutaman miljoonan plussaa joka vuosi.

Ennen kaikkea: Iissä ei tapella, vaan kaikki puolueet ja ihmiset puhaltavat yhteen hiileen (ja sen pois ilmastosta).

YLE teki Iistä myös oman juttunsa:

Kun katson minkä tahansa pienemmän kunnan valtuusto- tai asukasdemografiaa, on niiden keski-ikä jo melko suuri. Päätökset luonnollisesti seuraavat vanhoillista linjaa: Uusi seurakuntakeskus ja kinastelua lillukanvarsista, veroprosentin ja maksujen vuosittainen nosto ja palveluiden karsinta. Huonompaa reseptiä on vaikea löytää?

Missä ovat kaikki uudet mahdollisuudet? Uutta tuloa tuovat ratkaisut? Kuka panostaa uusiin veronmaksajiin, uusiin kesämökkiläisiin?

Samsö ja Ii – pikkukuntien tulevaisuus

Näyttäisi siltä, että tanskalaisen Samsön saaren esimerkin ovat nyt edistyksellisimmät kunnat ottaneet malliksi ja saaneet taloutensa ja asukasvirtansa uuteen uskoon. Kirjoittelin aiheesta jo vuosia sitten (https://pikkuapuri.fi/rymattyla-voisi-olla-suomen-samso-100-ekologinen-kunta/). Alla Samsöstä tehty, kohtuu uusi, Al-Jazeeran tekemä uutisjuttu sekä kaaviokuva menestysreseptistä.

Miten Samsössä toimitaan?

Pääpointti miksi Samsö onnistui hankkeessaan, ja miksi asukkaat käänsivät päänsä oli se, että kaikki kunnan asukkaat tekivät yhteistyötä ja ovat nyt oman energiayhtiönsä osakkaita. Osa isompia, osa pienempiä. Nyt saarelaiset ovat jakaneet oppejaan jo 29 maahan!

Jos kunta tuottaa miinusta vuodesta toiseen ja sen asukasmäärä vähenee, en ymmärrä miksi vanhoilla keinoilla yritetään puskea kerta toisensa jälkeen? Yhteistyö yli puoluerajojen ja uusien energian tuotantokeinojen yhdistelmä on todistettavasti voittava kombinaatio.

Koska Rymättylässä? Koska Taivassalossa? Koska Vehmaalla? Esimerkkejä löytyy, joten on tyhmää näivettyä kunnes viimeinen sammuttaa valot?

0 Vastausta

Kommentoi?

Osallistu ja levitä sanaa.
Osallistu.

Kommentoi?

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.