PÄIVITETTY: Hirsitalon yläkerran siivouspäivä (ensi kertaa sotien jälkeen)
 
Aloitin jo aamusta lämmittämään vesipadan ja Aito -kiukaan, jotta pääsemme 70 vuoden linnun- ja hiirenpaska-/ muha- / pahvi- / pölysekamelskasta sitten suoraan kunnon löylyihin.
SESSIO 1 (6.6.2016)
 
 
4,5 tuntia ja 22 jätesäkkiä (lasivillaa ja pahveja) myöhemmin yläkerran raakatilan lattia jo osittain tuli näkyviin. Imuauto saa tulla siivoamaan pikkukakat ja purut, sen jälkeen laitamme ekovillat pohjaan ja laudat päälle. 50-luvun lehtiäkin löytyi taas iso kasa. Niistä saa kivoja tauluja lisää. Samoin vanhoja työkaluja ja hienoja, lasisia lääkepulloja.
 
Yläkerta saa jäädä raa`aksi, jotta talo pysyy hyvin edelleen kuivana ja terveenä. Lisätilaa emme tarvitse, mutta hyväkuntoisen talon kyllä.
Ammattimaestro, Pekka Spinkkilä, tulee torstaina tekemään torppaamme PTS-tutkimuksen, jossa katsotaan seuraavan viiden vuoden korjaus- ja fiksaustarpeet, tärkeysjärjestyksessä. Sitä seuraten voimme toivottavasti ojentaa tämän 120-vuotiaan torpan avaimet joskus tulevaisuudessa vielä seuraavalle. Sen olemme talovanhukselle velkaa.
 
Hieno päivä, taas.
SESSIO 2 (13.6.2016)
Tasan viikkoa myöhemmin kipusimme takaisin ja korjasimme talteen “loput” 20 jätesäkillistä pahvia, paskaa ja pari hetekaa. Nyt voi imuauto tulla viimeistelemään. En kyllä tekisi moista työkseni.
SESSIO 3 (20.6.2016)
Aamusta torpan oven eteen parkkeerasi jättimäinen imuauto, josta vedettiin letkut yläkerran pikkuikkunasta sisään. Tunti 45 minuuttia myöhemmin auto oli imenyt kaiken vanhan roskan, paskan ja purut yläkerrasta.
Nyt pääsemme rakentamaan tukikehikot ja koolaukset. Sen jälkeen yläkertaan laitetaan Huntonin puukuitulevyt pohjalle ja puhalletaan ekovillaa sellaiset 30 cm:ä. Jo pysyy lämmin torpassa!
