Opi lisää metsistä ja asetu suojelemaan niitä (Kaarina Davisin linjalla)

,

Tiedämme vielä liian vähän luonnosta. Se oli ensimmäinen ajatukseni, kun ahmin Kaarinan uutta (päivä)kirjaa. Eritoten linnuista se kertoo hienosti, mutta kyllä sieltä ihmisen koko typeryys paljastuu myös. Suosittelen, jos olet kiinnostunut aidosta luonnon elosta.

Yksi asia sai lopullisen vahvistuksensa. Suomessa on vuosikymmenten suojattu systeemi metsien hakkuuasioissa. Metsähallitus pitää huolen siitä, että hakkaamme esim. ikimetsiä ennätystahtia. Meillä ei ole enää juurikaan aitoja metsiä. Suomessa on puupeltoja. Syykin on selvä, 60 000 saa sieltä leipänsä. Lue lisää mm. tästä.

Monimuotoisuudelle tärkeät metsät Suomessa

Suomessa avohakataan kymmeniä tuhansia jalkapallokentällisiä monimuotoisuudeltaan arvokkaimmiksi merkittyjä metsiä joka vuosi, käy ilmi Ylen selvityksestä. 

Tiesitkö, että nyt “metsäksi” lasketaan taimikko, jossa puu on rinnankorkuinen ja alle peukalon paksuinen?

Kaarina Davisin Linnunlaulua ja varoitushuutoja -otteita:

Avohakkuu on sairaus.

Miksi metsien suojelu on tärkeää?

  • Metsien suojelun taso Suomessa on hälyttävällä tasolla: Pysyvästi hakkuilta suojeltua kasvullista metsämaata on koko Suomessa 6 %. Etelä-Suomen tilanne on vielä heikompi: Hyvin puuta kasvavasta metsäalasta on suojeltu vain 3 %.
  • Luonnon monimuotoisuuden säilymiseksi suojeltuja alueita on liian vähän ja ne ovat liian pieniä. Lisäksi ne ovat kaukana toisistaan, eli huonosti toisiinsa kytkeytyneitä.
  • Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi alueiden pitäisi olla laajoja ja yhteydessä toisiinsa, jotta esimerkiksi kasvi-, eläin- ja eliölajien siirtyminen ilmastomuutoksen myötä yhä pohjoisemmaksi olisi mahdollista. Samalla ehkäistään petoeläinten kulkeutumista asutuille alueille.
  • Vuonna 2019 tehdyn arvion mukaan Suomessa on peräti 2 668 uhanalaista nisäkkäistä sieniin. Enemmistö uhanalaisista lajeista (31 %) elää metsissä.
  • Hakkuut ja metsien muuttaminen talousmetsiksi on tuhonnut eläin- ja kasvilajien elinympäristöjä. Etelä-Suomen yli 120-vuotiaista metsistä ​​jopa 85% sijaitsee suojelualueiden ulkopuolella.
  • Esimerkiksi elintärkeän lahopuun vähentyminen on ollut monille lajeille kohtalokasta. Näitä lajeja ovat muun muassa sammalet, sienet, hyönteiset ja hyönteisiä syövät eläimet.
  • Suomi on sitoutunut noudattamaan YK:n biodiversiteettisopimusta, jonka mukaan metsistä tulisi suojella vähintään 17 prosenttia.

Luonto paransi burnoutin

Kävelemme pitkiä matkoja Pian kanssa. Kun burnout liian lujan työnteon jälkeen taas iski, vähensin radikaalisti töitä ja lähdimme ulos, usein kävellen metsään tai pyöräretkille maaseudulle. Se päätös paransi (taas) pääni. Sain nauttia ja rentoutua. Pääni sai lepoa ja happea.

Olemme vuosien saatossa hoitaneet päitämme pääosin luonnossa ympäri maailman. Tiedän sen auttavan konkreettisesti.

Siksi kävelemme luonnossa (ja kaupunkialueillakin) keskimäärin yli 50km joka viikko. Kun sää sallii ja hellii, painumme ulos. Kun on myräkkää, teemme konetöitä. Kutsummekin työntekoamme valovoimaiseksi työnteoksi.

Kaarinan kirjassa on paljon hyviä vinkkejä yleisten luontoasioiden lisäksi esim. linnuista oppimiseen. Tiedän nyt meillekin rakkaista Kurjista paljon enemmän kuin ennen. Ymmärrän eläinten parissa eloa paremmin. Vanha kaupunkilainenkin voi näemme oppia? Aito metsä kun on rikas kaikesta eloperäisestä, ei vain hakattu puupelto.

Kaarinan kirjan lopussa on sitten hyvä vinkkilista, josta olemme valtaosan ottaneet käyttöömme jo torpalla:

Pieniä elämänohjeita 1.

Pieniä elämänohjeita 2.

Miten paljon metsää hakataan?

Vuonna 2020 kaadettiin Suomessa noin 69 miljoonaa kuutiota puuta. Niin sanottuja uudistus- tai päätehakkuita tehtiin 160 000 hehtaarilla. Vuosittain kaadetaan noin 1–1,5 prosenttia Suomen talousmetsistä. Suurin osa, 85 prosenttia, on avohakkuuta. (linkki uutiseen).

Opi lisää metsistä ja asetu suojelemaan niitä. Vastusta avohakkuita!

Huonon tilanteen korjaamiseksi meillä on hyvin toimiva vaihtoehto olemassa. Se on metsän jatkuva kasvatus eli metsän säilyttäminen hakkuista huolimatta jatkuvasti puustoisena eli peitteisenä.

Pikku Apurinkin joululahja menee taas kuukausilahjoituksen ohella Luonnonperintösäätiölle. Heidän Hakattu metsä -kampanjaan pääset tästä.