Okei, striimaus voitti

LP > CD (1985-1989)

Oli outo olo kun raijasin Kane Recordsiin kauan keräilemäni n. 1000+ LP-levyä. Ne eivät olleet MegaHits 8 -kamaa, vaan jopa Englannista asti tilattuja blues- ja soulharvinaisuuksia, hyvällä maulla ostettuja rock- ja poplegendoja sekä oudompia löytöjä. Harvinaisemmat olin muovittanut, tietenkin.

Vuosi oli 1989 ja CD oli jyrännyt LP-levyjen “hankaluudet”. Kane oli avokätisesti luvannut yhden cd:n jokaisesta 10:stä LP-levystä (!!). Kävelinkin Kanelta ulos iltapäivällä kantaen 100+ CD-levyä mintunvihreän Kadettini takaluukkuun.

Se oli tyhmin kauppani koskaan, mutten sitä silloin tiennyt kuin 45%:sti (intuitiota en silloin kuunnellut, sittemmin aina).

CD > MP3 (1995-2005)

CD-keräily korvasi LP-levyt, kunnes pesäntekovaihe ja Napster sekä torrentit kuljettivat CD:t verkkokellariin, jossa ne odottavat hiljaa soittamistaan edelleen. Monta niitäkin on – ja kaikki hyvää musaa.

Sittemmin keräilin digitaalista musiikkia aina viime vuoteen asti. iTunesissa näemmä 233 079 386 691 tavua (233,14 Gt levyllä). Mutta sekin vaan jäi. Ylipäänsä musiikin kuuntelukin väheni. En tiedä miksi?

MP3 > Spotify (2017-)

Nyt olen viimein luovuttanut digimusankin keräilyn ja siirtynyt Spotifyn kuukausikäyttäjäksi. Tykkään edelleen bongata uusia artisteja, mutta nyt teen sen striimausohjelmien valikoimista. Kerään pikkuhiljaa soittolistoja tilille ja uusia kuunneltavia albumilistaan.

Jos haluat kuulla muutaman Roots -voittoisen listani, alta löytyy.