Taas rytisee ympärillä. Syöpää siellä ja täällä, jopa kuolemia, mm. 59v. vaan nukkui pois. Kirjoitan taas tästä aiheesta, koska se on maailman tärkeintä muistaa.

Harvoin luen esim. jotakin LinkedIn -töhnää, koska inhoan kaikkea business-meuhkaamista. Tekisi mieleni ravistella niitä ihmisiä.

Vaan ei sitä itsekään silloin tajunnut, kun 25-40 -ikäisenä painoi vain töitä, että se ei ole tärkeintä maailmassa. Toki ilman sitä putkea emme nyt voisi nauttia näin elämästämme, joten olihan sekin tavallaan tärkeää?

Ja tiedän kyllä muutamia, jotka aidosti pitävät niin paljon työstään, ettei heitä varmaan edes saisi hidastamaan. Jos niin nauttii elämästä, hienoa. Pidän minäkin työstäni, mutten silti halua tehdä vain sitä.

Kun työstä tulee kultti

On nimittäin yrityksiä, jotka ovat kuin kultteja. Yksi suosikki omalta alaltani on ollut Ellun Kanat -niminen viestintätoimisto, mutta nyt uusimman Imagen jutun lukeminen vei ihailulta pohjan.

Sekin, kuten niin moni sitä ennen (ja jälkeen) on muuttunut eräänlaiseksi kulttitoimistoksi. jossa tekijät eivät juuri muuta teekään kuin työtä. Nämä otteet eivät hyvää kerro. Itseä alkoi naurattaa sekä etoa. Kana-sitä, kana-tätä ja ihmeellistä laput-silmillä -säätöä. Ikäänkuin yritys olisi kadonnut omaan ruumiiseensa, kuten esim. musiikin puolella teki Radiohead.

Image 5_2020_a

Image 5_2020_b

Muut arvot voittavat

Yksi tärkeimmistä herättäjistä itselle on ollut melanoomashokki vuonna 2016. Se muutti aivoni järjestystä ja kemiaa pysyvästi. Vain terveys ja rakkaus sekä taloudellinen perusturva merkitsevät.

Olen mm. saanut hurjan määrän positiivista palautetta tähän, Facebookin Mökkihöperöt -ryhmään kirjoittamastani aamukuvauksesta. Se tuntui arkisuudessaan osuvan moneen. Siinä ei ole mitään ihmeellistä, mutta kaikki ihme on siinä:

FB_Mökkihöperöt_21052020

Lempihetkiä. On varhainen aamu. Pia vielä nukkuu.

Luen uutisia tabletilta ja kuuntelen lintujen kuulumisia. Kohta vedenkeitin päälle ja kahvia sekä kuusi päivää vanhoja sämpylöitä, ettei homehdu ja mene haaskuun.

Tänään varmaan touhutaan ulkosalla, kun on säätiedotuksessa asti luvattu hyvää keliä. Keskipäivällä kiehautetaan Lidlistä ostetut varhaisperunat ja lämmitetään jauhelihakastike. Seuraksi punajuurisalaattia.

Iltapäivän lopuksi lämmitetään padan vesi, jotta päästään päivän lopuksi ”suihkuun”.

Luetaan kirjaa tai katsotaan yhdessä sarjaa eteenpäin. Sitten nukahdetaan.

Ei mitään ihmeellistä, mutta kuitenkin tässä on kaikki se mitä haluan. Se on ihmeellistä. Sillä kun tätä ei enää ole, en tiedä mitä on.

Kivaa helatorstaita muillekin arjen onnellisille. #taivassalo #digitorpparit

En usko tuosta elämäni kovin paljon muuttuu, ellei terveytemme olennaisesti huonone, tai ilmastonmuutos tee oloamme mahdottomaksi. Siihen asti koitamme nauttia mahdollisimman paljon ja joka hetki siitä, että on näin.

0 Vastausta

Kommentoi?

Osallistu ja levitä sanaa.
Osallistu.

Kommentoi?

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.