Kuluttamispäätöksillä suurempi vaikutus politiikkaan kuin politiikalla

Kuten olen jo monesti todennut, tämän maan nykyhallitus ei ole minua varten, eikä montaa muutakaan. Sitä saa oikeasti hävetä.

Olen vakuuttunut siitä, että jokainen meistä voi parhaiten vaikuttaa politiikkaan sillä miten ja mihin kulutamme.

Kulutettu raha VS. tuntipalkka + tuntimäärä

Yksi hyvä mittari mitata kuluttamista on miettiä myös tavaran tai palvelun tarpeellisuutta suhteessa sen vaatimaan työmäärään.

Oletetaan minun saavan käteen 2000€:n kuukausittaisen rahamäärän, ja tekevän sen eteen keskimäärin 120 tuntia töitä. Siitä seuraa nettotuntipalkka n. 17€.

Kun törmään houkuttelevaan tavaraan tai palveluun, tutkin sen:

  • eettisyyden, eli missä valmistettu, kuka valmistanut/ myy jne.
  • laadun sekä
  • aidon tarpeellisuuden: tarvitsenko oikeasti tätä?

Jos se menee seulasta läpi, voin vielä miettiä ostoa työmäärän mukaan. Suuntaviivoja ovat mm.:

  • Dieselin farkut = n. 10 tuntia töitä
  • Pari vuotta vanha, edullisempi hybridiauto = vajaa 1200 työtuntia (!!!)
  • Ilmalämpöpumppu = 120 työtuntia
  • Tunnin niska- ja selkähieronta = Kuusi työtuntia

Kun tavaran asettaa työmäärää vasten, voipi olla, että sen tarpeellisuus vähenee. Haluanko oikeasti tuhlata tuollaisen määrän työtä?

POLITIIKKAA ESIM. VERONKIERTÄJIEN VÄLTTÄMISELLÄ

Mittarit ja seulat ohjaavat politiikkaa.

Koitan välttää ostamista esim. yrityksiltä, jotka kiertävät veroja sivutyökseen. Lisäksi sanonta: köyhän ei ole varaa ostaa paskaa -on myös toimiva. Ostan tarpeeseen, parempaa ja harvemmin.

Wikipediasta:

Suomessa yhtiöiden raportointivelvollisuuksia säätelevät lait eivät velvoita julkaisemaan listausta mahdollisista tytäryhtiöistä. Verohallinto on arvioinut, että suuryritysten verosuunnittelu vie Suomen valtiolta verotuloja vuosittain 320 miljoonaa euroa. Suomen 20liikevaihdoltaan suurimmalla yrityksellä olikin vuonna 2013 yhteensä 225 tytäryhtiö]]tä veroparatiiseissa. Kaikilla suomalaisyrityksillä on veroparatiiseissa yhteensä 438 tytäryhtiötä. Noin puolet tytäryhtiöistä sijaitsee Alankomaissa tai Belgiassa. Toiminnan laajuutta kuvaa esimerkiksi se, että lähes 90 prosenttia Suomesta Alankomaihin tehdyistä suorista sijoituksista on tehty sinne rekisteröityihin tytäryhtiöihin.

Toivotaan, että EU lopettaa lupaustensa mukaan veronkierron mahdollisuuden (pystyykö?).

Toki lipsuuhan näilläkin kaavoilla, koska mielihalut, mutta pyrkimys on parempaan 🙂

Pikku Apuri