Iltalehdykän juttu Indonesiaan lähteneestä Susannasta on tyypillinen. Jokainen voi lähteä (harva uskaltaa), mutta tässäkin tapauksessa jää epäselväksi, onko Susannalla mitään millä elää – muuta kuin säästönsä? Ei ole kovin järkevää myydä kaikkea, ja nauttia vuosi-pari leguaaneista lämpimässä.

Viisaampaa on pelata kortit niin, että Suomeen jää asunto ja osa elinkeinosta. Kohdemaassakin voisi töitä tehdä?

IMG_4213_2

N. 25-vuotiaana päätimme 10-15 -vuotisesta rankasta työrupeamasta. Teimmekin molemmat vaimoni kanssa töitä aina burn-outteihin asti ja maksoimme hurjat määrät lainaa. Selvisimme niistäkin ja samalla lainoista. 40-vuotiaana päätimme valmistautua viiden vuoden päästä elämään kahta elämää: Suomessa ja Aasiassa.

Nyt olemme jo lähellä sitäkin unelmaa. Molempien ammatit ovat kohta (ainakin osittain) etätehtäviä ja säästöjäkin on kertynyt. Ottaa siis vähintään 15-20 vuotta suunnitella ja toteuttaa moniulotteinen elämä niin, että pärjää vaikeatkin hetket.

Kaikki, jotka ovat vuosia blogiani lukeneet, tietävät erilaiset pohdintani asumisesta ja elämästä yleensä. Se on se prosessi, mitä pyörittää päässään koko ajan. Itse päätin tehdä sen avoimesti, avuksi ja läpinäkyväksi muillekin.

Suomeen jäävä asunto tai asunnot pitää olla vähäkuluisia – tai jopa tuottavia. Ei kannata haaveilla elämästä muualla, jos kotimaassa on satojen eurojen kuukausimenot. Ne pitää kääntää tuloiksi.

TYÖ

Perustulot, eli työn tekeminen on olennainen. Yrittäjyys + etätyö on paras, mikäli sen saa toimimaan. Tai sitten hakee ihan perustyöpaikan kohdemaasta? Globaalissa maailmassa tuhannet suomalaiset työskentelevät jo ulkomailla. Harva heistä kuitenkaan työskentelee vielä maattomana.

Emme laske mitään eläkkeen varaan. Tämä maa on jumissa vanhoihin rakenteisiin, tulotasoihin ja sääntöihin.Ihme on, jos joskus saamme eläkettä.

Pidän työstäni edelleen. Olen valmis tekemään sitä niin kauan kuin terveys antaa mahdollisuuden.

Eläke-elämä on nyt, koko ajan!

Lähdemme siitä, että eletään ja tehdään työtä samaan aikaan. Paino sanalla eläminen. Ei siis niin, että painetaan laput silmillä eläkeikään, ja sitten otetaan se mökkityökibbutsi tai sydänkohtaus Levin laduilla.

Kun on elänyt muualla, Suomessa alkaa ahdistaa jatkuva suorittaminen ja säännöt. Mitään ei saa ilman byrokraattia tehdä, ja pikkuriikkiset klikit kasvatetaan lumipalloiksi. Viikonloppuisin täällä juo itsensä humalaan ihan kaikki, jotta turruttaisi – minkä? Turvallinenhan Suomi on ja puhdas. Pääsee turvallisesti ja puhtaana hautaan?

Agnostikkona unelma on tavata uusia maita, ystäviä, ihmisiä sekä antaa myös sattuman viedä. Se on vielä elämättä.

Pikku Apuri

0 Vastausta

Kommentoi?

Osallistu ja levitä sanaa.
Osallistu.

Kommentoi?

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.