Kahden Berninpaimenkoiran paimenina
Saatiin etuoikeus Pian kanssa heti elokuun alkuun. Rakkaat ystävämme kysyivät meitä kahden Berninpaimenkoiran hoitajiksi, kun lomailevat viikon etelämmässä. Sekunnin jälkeen huusimme joo!, joten mekin saimme loman josta pitäisimme varmasti.
Linnakkeella herätys!
Ensimmäisen vuorokauden olin itsekin jännittynyt ja koirathan aistivat moisen. Kuitenkin kaksi jättinallea ja jonkun oikea koti. Sunnuntaiaamuna heräsin siihen, kun joku tuijotti. Romppu, nuorempi koirista herätti meidät. Lasiovi auki, niin saat kimppuusi satakaksikymmentä kiloa karvatynnyreitä, jotka haukkuvat, pomppivat ja iloitsevat aivan kuin ei oltaisi viikkoon nähty.
Pia vielä koisasi, joten koitin saada molemmat samaan aikaan patkutetuksi ja sitten puetuiksi valjaisiin, jotta pääsevät ulos pihalle. Sen jälkeen kipot muonaa täyteen ja ruokinta. Kun Pia heräili, niin karvatynnyrit halusivat meiltä pari tuntia sunnuntaipatkua. Olivat kovin hellyydenkipeitä. (Tämä toistui jokaisena aamuna 🙂 Nuorempi Romppu on Pian ja vanhempi Dora meikäläisen perään.
Ukkosyö toi sitten lisää opittavaa. Vanhempi Dora pelkäsi hurjasti täristen ja me kaikki kolme, Pia, Romeo ja minä patkutettiin 9v. vanhusta yli kaksi tuntia. Romeo siis toi Doralle nallea ja “kirputti” selästä. Niin hellyttävää.
Perusrutiini oli se, että aamusta ruoan ja aamiaisen jälkeen pitkä lenkki ja sitten järveen uimaan. Päivällä oleskellaan ovi auki, jotta dogitkin ovat menossa mukana. Muutamina päivinä käytiin tutustumassa lähitienoihin ja tietysti rakkaisiin ystäviin Tampereen alueella, joita on Hua Hinin ajastamme monia. Iltapäivästä klo 16-18 toinen pitkä lenkki. Illalla ruokailu.
Koko viikon aikana ei ollut pientäkään ongelmaa – missään. Koirat ja me toimimme upeasti kimpassa. Oli parasta herätä joka aamu iloisena ja mennä illalla iloisena koisimaan. Koirat todella tekevät elämästä paremman.
Opittua
- Kahden suuren koirulin kanssa eläessään tila pitää käyttää heti hyväkseen: wc-käynnit, ruokailu ja sohvaköllintä tehdään, kun niihin on ns. Ikkuna auki.
- Suuret ovat helpompia kuin monet pienet. Ne nukkuvat kunnon yöunet, ovat leppoisia kamuja ja syövät yllättävän vähän. Lisäksi monesti hoitavat leikkimisensäkin itse.
- Berninpaimenkoira on hieno rotu. Se todella kiintyy ja paimentaa niitä, jotka heistä hyvää huolta pitävät. Mutta osaavat olla myös omapäisiä, josta luonne syntyy – ja sitä kautta syvempi kiintymys.
Nyt meillä on viimeinen ilta kamujen kanssa. Oli eräs hienoimmista viikoista koskaan. Nautimme täysillä, iiiiiiiso kiitos Sale ja Minna kun luotitte meihin.
Suurin kiitos menee kuitenkin meidän karvaisemmille kamuille, Doralle ja Rompulle. Olitte kuin enkelit kanssamme – joita te itse asiassa olettekin. Nähdään pian! Jo nyt on iso ikävä ❤️
Kuvia
