Juoksua uusien unelmien perässä

Lopetin aikomukset tehdä jotain uutta pari vuotta sitten. Sen sijaan aloin aktiivisesti etsiä oikeita kumppaneita siihen, että ajatuksissa pyöriviä aikomuksia oikeasti aletaan tehdä.

Olen tehnyt koko ikäni projektitöitä. Hakenut ja saanut asiakkaita, joille on tehty kolmen tunnin, kahden päivän tai muutaman viikon, jopa kuukausien projekti. Yleensä markkinointikampanja tai verkkosivu. Joskus koko setti, sosiaalista mediaa myöten. Olen hyvin väsynyt elämään enää niin. Kun töitä ei kuulu hetkeen, se stressaa yllättävän paljon, vaikkei sen pitäisi. Ja kun töitä tulee, yksittäinen projekti antaa hyvin vähän, edes asiakkaalle. He saavat ruksin seinälleen: tämä on nyt tehty. Olisi niin paljon enemmänkin sanottavaa, annettavaa ja kehittämisideoita.

Pian tullessa mukaan Pikku Apuriin, lähdin nostamaan Apuria blogista perhemainostoimistoksi. Kun se oli tehty, saimmekin heti muutamia vuosisopimusasiakkaita.

Uusien asiakkaidemme kanssa kehitämme heidän liiketoimintaansa yhdessä, pitkällä tähtäimellä. Vain siten molemmat saavat jotain muuta kuin rahanvaihtoa aikaan.

Ideoijana ja tekijänä saa paljon enemmän, kun et jää irralliseksi toimijaksi, joka voitti yksittäisen tarjouskilpailun halvimmalla hinnalla.

Seuraava steppi

Vuosia olemme kehittäneet omaa, ekologista mikrotalomalliamme, mutta irralliset projektit ovat aina jyränneet sen loppuunviennin. Vuosia olen pyöritellyt myös kiinteistönvälitykseen liittyviä asioita. Bo stailasi asunnot ja menestyi. Olisiko joku muukin keino tuloksekasta?

Nyt näkyy valoa kummassakin tunnelissa. Molemmissa on mahdollista siirtyä ajatuksista konkretiaan.

Sitä haluan tehdä isona. Pukea toiminnaksi ne ajatukset, jotka meinasivat jäädä unholaan, kuten niin monella meistä. Hyvä idea ei ole mitään, jollei sitä testaa oikeasti.