Jälleenmyyntialan muutokset näkyvät jo

Olen aina häpeissäni, kun kirjoitan tai sanon sanan kuluttaja. Sanan saisi vaihtaa, sillä meitä ei-kuluttajia on koko ajan kasvava määrä. Sehän kaataa yhteiskuntajärjestelmämme, mutta siinä vika ei ole meissä, vaan järjestelmässä.

Kävelemme usein vaimon kanssa kaunista Aurajoen rantaa. Se johtaa kaupungin keskustaan, jossa on kauppoja kulutettavaksi. Emme osta juuri koskaan mitään, koska emme tarvitse juuri koskaan mitään. Ostoksemme keskittyvät verkkokauppoihin ja ulkomaan reissuille. Meitä lienee jo monta, sillä se näkyy.

Turun keskusta on autioitumassa. Joka kolmas liiketila on tyhjä. Jäljellä on ketjumyymälöitä, jotka löytää jokaisesta kaupungista. Turussa kaikki vain on kalliimpaa kuin niissä muissa kaupungeissa. Työvoimakustannukset ja liiketilojen vuokrat ovat jatkaneet kasvuaan, vaikka kulutus ja rahat siihen vähenevät koko ajan. Yhtälö on mahdoton.

Tuo ei kuitenkaan ole juttuni pointti, vaan kauppojen tarjonta, joka keskittyy pääosin nuoriin keskimittaisiin ja keskimielisiin, tarpeesta riippumatta.

Esimerkki

Tarvitsin housut. Halusin samettifarkut. Päätin käyttää kerrankin aikaa ja tukea väkisin oman kaupunkini liikettä. Juoksin lähes viisi tuntia liikkestä liikkeeseen. Löysin parista samettifarkut. Ne olivat punaiset tai taivaansiniset ja niin tiukat lahkeista, että oikeastaan ne päättyivät polviin. Hipsterinuorille näetsen!

Olen iso kaveri, mutten mahdottoman kokoinen: 193cm pitkä ja 98kg painava. Tarvitsen 36/36 -koon housut. Pituudet vaan loppuvat joka liikkessä 34:ään. Ja malli poikkeuksetta tuo ”imusolmuke”, jota ei edes rasvalla saa jalkaan. ”Niitä kaikki nyt ostavat” -sanottiin. Eivät muuten osta. Luovutin.

20 minuutissa olin tilannut kolmet eri väriset bootcut -mallin housut GAPin verkkokaupasta, USA:sta. Hinta kuljetuksineen ja tulleineen 130€. Jos täältä olisin löytänyt housut, ne olisivat kustantaneet kolme kertaa tuon.

Maailma on oikeasti avoin keskitason pärjääjälle.

Uusia keinoja

En osaa sanoa mikä neuvoksi, mutta näin homma ei pelaa.

Jos palataan esimerkkini tuotteisiin, eli vaatteisiin, eräs palvelu olisi hyvä (saa käyttää).

Hyväksytään se, että ihmiset tilaavat tuotteitaan verkosta, mutta autetaan heitä. Myydään kaikkia kokoja tai tarjotaan sovitus- ja kokemuspalvelua:

  • Etsitään hyvä liiketila, jonka omistaja tajuaa, ettei saa siitä enää kuin 50% siitä vuokrasta, jota ennen sai.
  • Solmitaan yhteistyösopimus suosittujen verkkokauppojen kanssa, jossa postin sijaan lähettiyritys tuo tilauksen meille.
  • Meiltä lähtee sms-viesti asiakkaalle, joka voi koittaa tuotteita liikkeessämme
  • Liikkeestämme löytyy sovituskopit, kahvila, mukavat sohvat sekä tilaustietokoneet/ -tabletit varusteina (lisätilauksia varten).
  • Me otamme pienen komission, mikäli asiakas haluaa koittaa tuotteensa meillä.
  • Jos tuotteet eivät miellytä, me hoidamme palautukset, myös pientä palkkiota vastaan.
  • Näin asiakas saa kotiinsa vain sopivat vaatteet. Hän kuitenkin on maksanut niistä vähemmän, joten voi maksaa lisämaksun meille siitä, ettei tarvitse täytellä lippulappuja, soitella ulkomaisiin asiakastukiin ja tapella.

Pitää sopeutua ja keksiä uusia toimintatapoja, jollei kauppa käy. Ei kannattaisi luovuttaa, se näkyy asiakkaille.

Pikku Apuri