Hiljaiset hetket ovat välttämättömiä
Nyt kun työpuolella on todella kiireistä, Luonnonperintösäätiön johtaja Anneli Jussilan haastattelu päivän TS:ssa tuntui järkevälle. Linkkaisin, jos Turun Sanomat osaisi digiviestinnän vuonna 2021 🙂
Hän kehoitti ottamaan hiljaisia hetkiä, jopa päiviä, jolloin ei katso yhtään ruutua, ei avaa kännykkää. Lähtee metsäkävelylle, lukee kirjaa, möllöttää ja viettää aikaa oman päänsä sisällä.
Anneli Jussila on ihan metsässä.
On totta, että monesta on tullut sairaalloisen kärsimätön. Itsellekin tullut vastaan ihmisiä, jotka pommittavat lisää, jollei tunnin sisällä vastaa johonkin viestiin. Meillä ei ole yhtään pitkäjänteisyyttä jäljellä.
Ymmärrämmekö me että olemme sairaita? Jo puhelimen jättäminen kotiin tuo mukanaan aitoja vieroitusoireita.
Kun taas metsäkävelyllä ollaan aidosti pihalla. Se tekee kyllä eetvarttia ja meille jo pakko. Vaikka olisi kuin kiire, otamme ulkokävelyitä. Odottakoot. Oma pää ensin.
Sitäpaitsi kenelläkään ei ole työlleen/ projektilleen kiire. On vain opeteltu tapa, jossa halutaan kaikki heti valmiiksi, pois seuraavan tieltä. Jos ymmärtäisimme edes sen? Puhumattakaan siitä, että tekisimme asiat hyvin kerralla. Se on sitten seuraava keskustelu.
