Ollaan Piuskin kanssa nyt heinäkuussa puolilomalla täällä torpalla. Koitamme välttää päivittäistä sähköpostin lukemista sekä puhelinta. Meillä odottaa elo-syyskuuhun paljon hommia, joten nyt pitää vetää happea välillä.

Muutamia ystäviä silloin tällöin piipahtaa saunomassa, syömässä ja juomassa. Tehdään reissuja naapurikuntiin, Kustaviin ja Ukiin. Saa lukea ison kasan kirjoja ja katsoa paljon hyviä sarjoja.

Arboristi-Satu kävi.

Arboristi kävi eilen ja katsastimme tonttimme puut läpi. N. 4-5 kaadettavaa löytyi, joten niistä saa hyviä polttopuita ensi kesäksi, kun lähdetään itse niitä ”halottamaan”. Nuohooja tulee myös piipahtamaan, koska edellisestä käynnistä on vierähtänyt jo kolme vuotta. Muuten torppa ei tänä kesänä vaadi suurempia huoltoja.

Äidin hoito vie aina joka viikko pariksi päiväksi Turkuun, mutta muuten olemme olleet täällä jo nelisen kuukautta, maaliskuuun koronastartista saakka. Kyllä tämä jo kirkkaasti kaupunkiasumisen voittaa.

Maalaisote elämään tarttuu siis koko ajan enemmän ja enemmän. Mitään suurta ei tarvita, kunhan katselee luonnon eloa ja istuttelee kasveja ja puita.

Nyt mietimme tuota alapihan suurta nurmea, että mitä puita sinne laitetaan? Osa nurmesta ollaan jo jätetty kedoksi, sillä vanha apilanurmi villikukkineen kutsuu paljon pörriäisiä ja perhosia. Mietimme metsälehmusta ja on tuossa pari tammenalkuakin ämpärissä odottamassa. Terijoen salavasta kuulee niin paljon huonoakin (pitkät juuret, roskastaa jne.), että emme vielä tiedä istuttaako sitä?

Muuten, Ulkosaariston Dora -dokumentissa Dora sanoi niin hienosti, että kun kysyttiin, miksi hän opettelee kaikkien kasvien latinankieliset nimet: ”Koska on se nyt vähän hölmöä, ettei ystävänsä nimeä edes tiedä?”. Siinä ohjelmassa oli paljon viisautta. Dora on mahtava ja vielä lähes naapurisaaren asukki, Iniöstä.

Kivaa kesän jatkoa kaikille. Menkäähän onneksenne.

0 Vastausta

Kommentoi?

Osallistu ja levitä sanaa.
Osallistu.

Kommentoi?

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.