>

Julkaistu 25.8.2009 12:04

Suomen Punainen Risti, Halti ja Intersport keräävät hyviä, käytettyjä takkeja. Kampanja alkaa 11. syyskuuta ja päättyy 4. lokakuuta. Kerätyt takit viedään katastrofialueille puutteessa eläville perheille.
Onko komerossasi hyvälaatuinen ulkoilutakki käyttämättömänä? Nyt voit kierrättää sen tarvitsevalle.
Idean isä on Haltin varatoimitusjohtaja Martti Uusitalo. Kun Zanda ja Madi-takit valmistetaan pitkälle kierrätysmateriaalista, miksi emme kierrättäisi enemmänkin, hän ajatteli. Kun vaate kierrätetään tarvitseville, ilon saa sekä takin uusi omistaja että sen antaja.
Voit viedä vanhan takkisi Intersportin liikkeeseen, joita on yli 60 ympäri Suomen. Vastaan otetaan kaikkia ulkoilutakkeja, mutta niiden on oltava puhtaita ja ehjiä. Jos ostat tilalle Haltin kampanjatakin, saat hinnasta alennusta 80 euroa. Kampanjatakissa on paljon kierrätysmateriaalia, ja päällys on tehty kokonaan kierrätetystä, muoviteollisuuden keräämästä aineesta.
Haluatko tietää, minne lahjoittamasi takki menee? Sujauta siinä tapauksessa nimesi ja sähköpostiosoitteesi taskuun. Saat aikanaan tietää, missä päin maailmaa takkisi on käytössä.
Suomen Punainen Risti lähetti viime vuonna yli 110 000 kiloa vaatetta katastrofialueille. Suurin tarve on talvivaatteilla, niitä tarvittaisiin enemmän kuin on tarjolla.

Talvitakkeja menee usein Aasiaan, esimerkiksi Tadzhikistaniin ja Mongoliaan, jossa köyhyyttä on paljon ja talvet voivat olla hyytävän kylmiä.

>Kannattaa katsoa: Punainen lanka, Tv2 klo 20.10 tänään 30.8.2009

Tiedemiehen usko, toivo ja rakkaus. Tähtitieteen professori Esko Valtaoja pelkää mörköjä mutta rakastaa sairaan kaunista maailmaa.

Onko rakkaus sokea, kuten moni meistä uskoo? Ei ole, väittää luonnontieteilijä Esko Valtaoja Punaisessa langassa. Rakkaus on paljon rationaalisempaa hommaa kuin tunnehuumassa arvaisikaan.

Evoluution näkökulmasta moni muukin arkipäivän uskomus on huuhaata. Vahvat eivät syö hitaita eikä eloonjäämiskamppailu ole yksilölaji. Yhteistyö on voimaa.

– Vahvin ei voita eikä heikot sorru elontiellä. Päinvastoin elämässä menestyvät sopivimmat ja sopeutuvimmat.

Punaisessa langassa Valtaoja puhuu myös henkilökohtaisesta ongelmastaan. Tähtitieteilijä pelkää pimeää. Pimeänpelollekin löytyy evolutiivinen selityksensä.

Myös hylkäämisen pelolla, josta hän kertoo kärsivänsä, on juuret ihmisen historiassa. Jos lauma hylkää lapsensa, lapsi on tuhoon tuomittu.

Ja sitä paitsi maailmanloppu on tulossa.

Esko Valtaojaa haastattelee Maarit Tastula.

>Tämä upea dokumentti kannattaa katsoa.

>

>Olen jo pitkään ollut elämääni erittäin tyytyväinen. Olen 39-vuotias terve mies. Minulla on ihana vaimo, riittävä asunto Turun keskustassa, kaksi puolikasta autoa (smart fortwo), pieni condo Hua Hinissa (Thaimaassa), hyvä työpaikka yrittäjänä, ja vieläkin liikaa vaatteita ja tavaraa. Olen siis yksi rikkaista ja hyväosaisista maapallolla, jossa 20% ihmisistä, eli n. 1,3 miljardia henkilöä, elää alle dollarilla päivässä. Minä tienaan keskimäärin 67 euroa, eli n. 96 dollaria päivässä. Siis satakertaisesti maapallon 20% verrattuna!

Tämän blogin tarkoitus on:

a) kerätä yhteen samanmielisiä ihmisiä, jotka eivät halua enää kuluttaa turhaan,
b) kerätä vinkkejä ja jakaa linkkejä aihetta käsitteleviin artikkeleihin, dokumentteihin, jne.,
c) sekä tietysti viestittää asiaa eteenpäin
d) …ehkä jopa jatkossa kehittää ydinajatuksen ympärille jotain konkreettista – yhdessä.

Blogin oikeassa lohkossa on otsikko Liity mukaan oikealla nimelläsi, jos asia ja idea kiinnostaa.

Jari Liitola

>

Saimme ensierän upeita käsinvalmistettuja thaivalaisimia, joissa japanilaiset tatamikuvut.

Kaikki mallit ovat EU-hyväksyttyjä (CE-leimoineen). Mallit näkee elävänä Manillan toimistossa, itäinen rantakatu 64, 20810 Turku. Nyt nopeimmille jäljellä vielä:

* 5 kpl:tta suuria (170cm*80cm*40cm) näyttäviä valaisimia. Malleja on kolmea erilaista: kaksi tummapuista ja yksi vaaleapuinen. Kupuja saa luonnovalkoisena tai punaisena. Hinta: 445€/kpl, sis. alv.

* 5 kpl:tta pienempiä ”yöpöytävalaisimia” (55cm*30cm*20cmcm). Hinta 195€/kpl, sis. alv.

Kuvia valaisimista löydät mm. Facebook-sivuiltamme.

Otahan yhteyttä sopiaksesi esittelyajan: jari@pikkuapuri.fi / 040-8275658

>


Markkinoinnin parissa puuhastelun lisäksi Pikku Apuri aloittaa tuomaan käsinvalmistettuja thaivalaisimia ja -tauluja Suomeen.

Ensierä käsittää kuusi erilaista valaisinmallia (kuvissa yllä pari esimerkkiä), ja ne saapuvat myyntiin kesäkuun alussa. Valaisinten lisäksi tuomme myös perinteisiä öljyvärimaalauksia koossa 120cm*120cm.

Valaisimet valmistetaan käsin erilaisista aasialaisista puista, ja niiden kuvut tehdään japanilaisesta tatamista. Nyt ei siis puhuta halvoista kiinatuonneista, vaan erikoisvalmistetuista, upeista katseenvangitsijoista.

Mai pen rai -valaisinten hinnat ovat 179-499 euron välillä (sis. alv.). Taulun saa kehystettynä omakseen 199 eurolla (sis. alv).

Kesän aikana avaamme upouudet Pikku Apurin sivut, jossa tuotteita on helpompaa selailla ja tilata. Jokainen yksittäinen tuotetilaus kerätään yhteistilaukseen, jonka tulo maahan kestää n. kuukauden. Sivuilla voit myös rekisteröityä valaisinten myyntihenkilöksi. Se vaatii sinulta vain toiminimen. Myyntipalkkio jokaisesta tuotteesta tulee olemaan porrastettu prosenttiluku (yhdestä tuotteesta vähemmän kuin kahdeksasta ;).

Lisätietoja tai tuote-esittelyt:

Jari Liitola
jari@pikkuapuri.fi
040-827 5658

* Mai pen rai on thainkielinen yleisilmaus, jonka voi kääntää suomeksi: ”aivan sama”, tai ”kyllä se siittä”.

>
Moni kyselee juuri nyt erinäisten mainonnan neuvojen, tarpeiden ja apujen perään. Eritoten digitaalisen markkinoinnin saralla yritykset eivät tiedä mitä juuri nyt pitäisi tehdä. Ja nyt jos koskaan ei tarvita maltaita hyvän asiakassuhteen ylläpitoon ja markkinointiin, mutta silti moni kylvää edelleen kymppitonneja muutamaa printti-ilmoitusta varten! Avoimmuudella ja luovuudella pärjää pitkälle, mutta kenellekään ei yrityksissä osoiteta mahdollisuutta, aikaa, tai roolia moista varten. Eli jos yrityksenne tarvitsee apua:

– markkinointitarjouspyyntöjen laadintaan
– markkinointitarjousten hyväksymiseen/ tekijän valintaan
– yrityksen markkinointikeinojen suunnitteluun (ja tekoon)
– vaihtoehtoisten keinojen valjastamiseen (blogit, sissimarkkinointi, hakukoneet, facebook, jne.)
– asiantuntija-apuun esim. oikeiden yritysten ja/tai henkilöiden hakemisessa (verkostoituminen, yhteistyö)

…olen vapaasti käytettävissä n. 15 vuoden markkinoinnin, myynnin ja eritoten digitaalisen markkinoinnin kokemuksella – eri yrityksistä.

Asiakkaita joille olen vuosien varrella palveluitani tarjonnut ovat mm.: Orion, Mazda, Kjaerulff 1, Oras, Valmet Automotive, Strandbo Group, sekä lukuisat mainostoimistot ja pk-yritykset.

Yleisin aloitus on kuunnella haasteesi läpi ja luoda sen pohjalta ytimekäs kartoitus.
Päivähintani on 490€ (alv 0%).

Mukavin kevät-terveisin,

Jari Liitola, Pikku Apuri
jari(at)pikkuapuri.fi

>Moi.

Olemme nyt osa kansainvälistä Carrotmob -liikettä. Olin eilen skypeillen yhteydessä liikkeen perustajaan Brent Schulkiniin ja apuriinsa Jen Drakeen. Kerroin mitä kaikkea täällä Turussa on tähän mennessä tehty, ja sovimme että toimin jatkossa Turun alasivujen editorina. Niinpä rustasin yön selässä heippa -tekstin uusille sivuillemme osoitteessa: http://turku.carrotmob.org/

Eli jos ja kun sulla on Turun mobiin liittyviä asioita, kuvia, videoita, paappa mulle mailiin jari@pikkuapuri.fi, niin ohjaan ne tuolle sivustolle.

Porkkanaa, ei keppiä.

>Nyt tuli törmättyä niin tärkeään juttuun/artikkeliin, että se on pakko levittää. Yksi suosikkihahmoistamme, Louis C.K., oli taannoin Conanin showssa vierailemassa. Hän otti esiin taantuman/laman/mikätämänytsittenonkaan hyvän pointin: meidän pitää rauhoittua ja oppia taas elämään realiteeteissa. Nyt hän jatkaa aiheesta Vanity Fairin jutussa:

You seem genuinely delighted that the foundations of capitalism are crumbling. Are you just naturally a glass-half-full kinda guy, or do you think consumerism has corrupted us?


I just don’t trust any of it. Every time I read something about how there’s been another ridiculous climb of the Dow Jones, there’s a part of me that goes, “This can’t be good.” None of this is real money. You know what I mean? It’s not like there’s actually more of anything. It’s just ideas. When people are getting richer and richer but they’re not actually producing anything, it can’t end well.

Another Great Depression might do us some good. It’d be like economic rehab.

That’s exactly what it is. It’s forcing us back to reality. “Wait, I only have the money I make from work? How am I supposed to live on that?” Figure it out. We’ve spent so many years being spoiled that we don’t know how to live anymore.

Technology was supposed to save us, giving us jetpacks and robot maids and making life easier. What went wrong?

I think people just got numb to it all. It seems like the better it gets, the more miserable people become. There’s never a technological advancement where people think, “Wow, we can finallyWhy not?!” And I think a lot of it has to do with advertising. Americans have it constantly drilled into our heads, every fucking day, that we deserve everything to be perfect all the time. do this!” It’s always, “We can’t do that yet?

That’s true. Most successful commercials are based on selling entitlement.

They all try to remind you of how cool you are. “You’re so cool, you park your S.U.V. on a mountainside when you climb.” What? No, I don’t do that at all. Nobody I know is doing that. “You deserve the best cause you work so hard!” Actually, no, I don’t work hard. I waste most of my time at work. Everybody does.

Toinen vastaavanlainen case kuin Lous CK:n esille nostama kulutuksen ja mainonnan aiheuttama yliannostus, on seksin yliannostus. Sitä jauhetaan ja siitä jauhetaan joka paikassa. Sitten ihmetellään kotiolojen ”ongelmia” ja kaivetaan asioita suhteiden sisältä, kun syy todellisuudessa on 24/7/365 mediarummutuksen (seksi myy… my ass!) aiheuttamaa.

Onko 2010-luvun ihminen siis vain ylitylsistynyt (englanniksi: numb) kasa lihaa ja luita, joka istuu 2500 euron portugalilaisella kotisohvallaan, täydellisesti sisustetussa kodissaan, uusinta Playstation 5:n kaukosäädintä painellen – ihan vitun velkaantuneena? Vai voisiko hän olla taas ihminen, joka elää omien varojensa ja luonnonvarojensa mukaisesti ystäviään tapaillen ja onnellisena?

It’s up to you.

>
Porkkanamafian kohteiksi 14.3.2009 ovat valikoituneet:

Kerttu

Pippurimylly

Hugo

Eli kaikilla on mahdollisuus käväistä lounaalla, päivällisellä, oluella, tai pitkällä illallisella, koska vaihtoehdoista löytyy kaikkea kaikille.

Ravintoloitsija/kohteiden omistaja ymmärsi Porkkanamafian tempauksesta olevan vain hyötyä. Siksi hän hyvin avomielisesti lupasi kaikki myyntivoitot (100%) ko. päivältä ravintoloiden ekologisemmaksi muuttamiseen. Vertailun vuoksi: Hesassa järjestetyssä tempauksessa ravintola Juttutupaan mafia sai voitoista vain 51%.

Nyt ei siis tarvita kuin väkeä. Jos olet menossa ulos lauantaina 14.3., tule johonkin porkkanakohteista – saat hyvää aikaan. Ja kerrothan tästä myös kavereillesi?

PIKKU APURI/ PORKKANAMAFIA

>Porkkanamafia istui eilen alas, ja näyttää siltä että Turun toiminta on vihdoin todenteolla käynnistymässä. Päätimme että ensimmäinen iskumme kohdistuu ravintolaan x lauantaina 14.3.

Tämän mafian perusidea on puhdas, mutta itse haluan kehittää sen ulos kaupallisista iskuista, kohti laajempaa vaikutuspiiriä. Porkkanamafian perusideahan on muuntaa joukkovoiman aiheuttama kaupallinen hyöty ekologisiksi parannuskeinoiksi. Tuota ideaa laajemmin käsittelemällä päädytään esim. yrittäjäjärjestön tyyliseen ”rinkiin”, jossa ekologiset yritykset ja palvelut kerätään Porkkanamafian vaikutuspiiriin.

Kun jäsenmäärämme Suomessa ylittää 10 000 haamurajan, sillä on jo jonkinmoinen vaikutus meidän kuluttajien ostokäyttäytymiseen. Jos vaikka ideoidaan, että PM:lla olisi tulevaisuudessa tuollainen sivusto ja verkkokauppa, jonka kautta voisi esim. ostaa suoraan tuotteita ja palveluita ekologisesti toimivilta yrityksiltä, voitaisiin puhua jo ajatuksesta, jossa PM saisi jokaisesta ostosta komission, joka kerätään esim. Porkkanamafian säätiöön tai rahastoon. Tuota pottia voisi sitten myöhemmin käyttää ja jakaa globaalistikin merkittäviin ekologisiin hankkeisiin, kuten esim. aurinkovoiman kehitystyöhön.

Ei tämä niin vaikeaa ole, mutta hauskaa se on 😉

Tervetuloa mukaan:

Facebookissa
Verkossa 1
Verkossa 2

Pikku Apuri

>
Toriparkista nousi aiheesta turkulaisten ykkösjuttu vuonna 2008. Koko episodi oli hyvä esimerkki siitä, miksi Turku oli suurempien kaupunkien imagokyselyssä pahnan pohjimmainen. Pieni päättävien ydinjoukko päätti runnoa suurten kaupallisten tahojen toivomukset nopeasti läpi, ennen kaupunkilaisten heräämistä. Ei onnistunut.

Jos halutaan elävöittää Turun keskustaa, ja taistella sen avulla suuria kauppakeskuksia vastaan, se onnistuu vaan yhdellä tavalla. Keskusta pitää sananmukaisesti elävöittää. Se tarkoittaa esim.:

  • Ydinkeskustan muuttamista kokonaan aidoksi kävely- ja viihtymisalueeksi
  • Bussi- ja muu julkinen liikenne Puutorille, joka jo pilattiin 90-luvulla
  • Torin toiminnan ja sen ulkonäön täysi muutos. Tori tarkoittaa markkinapaikkaa, joten se mitä uusi, ihmisille tehty keskusta kaipaa, on päivittäisiä tapahtumia koko keskustan alueelle! Kahviloita, istumatilaa – eurooppalaista elintapaa
  • Keinoja, jolla uusi luova ja taiteellinen jokiranta pystytään yhdistämään hienosti kaupalliseen keskusta-alueeseen
  • Sekä kaupunkilaisten aitoa heräämistä ilmastonmuutokseen, ja sitä kautta laajempaa asioimista lähikaupoissa sekä erikoisliikkeissä, joita keskusta tarjoaa

Katsokaa torin seutua nyt. Näkymä on suoraan kuin jostain romanialaisesta pikkukaupungista vuonna 1972. Nyt tarvitaan tuoreita ajatuksia, koska nykymeno ei toimi. Mikä on esimerkiksi se 60-luvun avaruustoteemipaalu torin keskellä? Joulukaupunki? Kulttuuripääkaupunki? Yeah, right.

Onko se niin vaikeaa ottaa mallia esim. mistä tahansa keski-Eurooppalaisesta kaupunkikeskustasta? Mitä niillä ”opintomatkoilla” on tehty muuta kuin juhlittu? Onko kukaan tehnyt matkoista edes ideamuistiinpanoja? En voi ymmärtää millään, miksi keskustan elävöittämisasia on näin vaikeaa. Ainoa selitys on suurten kaupallisten toimijoiden valta ja toiveet nuijan takana.

Olisiko Turulle hyväksi perustaa kaupungin päättävistä elimistä erillään oleva ajatushautomo, johon voisi aina kutsua käsiteltävään asiaan sopivia kaupunkilaisia? Hautomon lopputulemana olisi aina selkeä ehdotus, joka menisi sitten asiantuntijoiden viilauksien kautta valtuuston käsittelyyn.

On aika tehdä jotain toisin. Onhan meillä vielä onneksi hieno jokiranta ja suurtorin alue, jossa kelpaa kävellä. Oikein mukavaa joulun aikaa kaikille.

Jari Liitola

>

On ollut mukavaa syyskiirettä, joten Apurin blogiosasto on jäänyt selkeästi paitsioon.

Apuri on viime ajat toiminut plannerina ja kirjoittajana mainostoimisto Revolverille. Suurimpana työllistäjä on ollut kuntapuolen markkinointiasiat, jotka ovat erittäin mielenkiintoisia ja ihan eri tolalla kuin business-puoli. Joulukuusta eteenpäin kannattaakin kurkkia asioita, joita kerrotaan mm. erään suuren Pohjanmaalla sijaitsevan kaupungin laajentumisesta, sillä se on tästä näppiksestä ulos soljunutta tavaraa.

Muuten olen kovasti pohtinut sellaista, että kotikaupunkiini Turkuun pitäisi saada oma Think Tank. Siihen voisi kerätä kiinteän ydinjoukon, ja jokaisen eteenpäin vietävään projektiin siihen sopivia vierailijoita. Kyseisen ajatushautomon työ olisi yleisesti miettiä ja kehittää kaupungin asioita eteenpäin. Kun paketti olisi valmis, se menisi valtuuston tmv. ko. asiasta vastaavan instanssin käsittelyyn.

Syy tuohon on tietysti Turun päättäjäinstanssien surkea toimivuus. Kaikki kestää ja kulkee hahmottomasti pöydältä toiselle, ja erityisesti ihmiskeskeisten innovaatioiden puute.

Ketähän moisella ajatuksella voisi lähestyä?

>

Turku tekee 20 miljoonaa euroa budjetoitua huonomman tuloksen (budjetoitukin oli 11 miljoonaa euroa pakkasella), ja ensi vuonna luvassa on vielä tuplasti lisää huonoja uutisia. Olisiko syytä hiljentykää toviksi ja katsoa peiliin? Jos kaupunki olisi yritys (eikö se ole?), sieltä saisi 40 % väestä lähteä ja johto vaihdettaisiin.

Mutta kaupunkihan ei ole mikään. Siellä vain asutaan, työskennellään, ja ostetaan palveluita sekä tavaraa. Se vain on. Kaupungin terveydenhuolto, jätehuolto, energiansaanti, joukkoliikenne, ja muut ”pikkuasiat” vain tulevat jostain, ja hoituvat arkirutiinina maanantain lilluvan harmauden lailla.

Lokakuun kuntavaaleissa voimme pitää huolen siitä, etteivät he, jotka löytyvät Googlesta hakusanoilla Turun valtuusto 2005 – 2008, enää jatka työssään. Tuohon sakkiin kun vielä lisää loputtomat lautakunnat ja virkamiehet, on meillä koossa se porukka, joka lopputöikseen vielä väistänee vastuunsa jättämällä tärkeitä päätöksiään tulevan valtuuston harteille. Ja vastaajille heti tiedoksi: jos kuntapoliittisia päätöksiä ei valtuustosta käsin enää pääse tekemään, tehkää asialle jotain. Eihän se että joku ei toimi, voi olla syy tekemättä asialle mitään? Valitettavasti kuntademokratian kauhtuneessa kabinettipelissä ei asukkailla juurikaan ole vaikutusmahdollisuuksia.

Yritin miettiä viimeisen parin vuoden saldosta jotain hyvääkin, ja muistin muutaman: Upea uusi kirjastokokonaisuus sekä Aurajoen (keskeneräinen) valaistus sekä jalankulkuväylät Halisten kosken suuntaan. Samoin matkailun täsmäreissut Kakolanmäelle ja Akerin laivoille ovat mukavia uusia tuulahduksia. Uusinta hyvää oli kaupunginjohtaja Pukkisen lupaus ”Turun omasta Kaapelitehtaasta keskusta-alueelle”, joka toivottavasti toteutuu heti ensi vuonna. Vinkki: Pitäisikö Turun verkkosivuilla olla lista näistä hyvistä asioista? Sinne siis voisi lähettää moisia talteen, koska ”good news is no news” – on sanonta, joka usein pitää paikkansa, eli hyvät aina unohtuvat.

Ja mitkä edellytykset kaupungillamme olisivatkaan! Turku on maantieteelliseltä sijainniltaan mahtipaikalla, kaupunkia halkoo joki, sen suusta alkaa maailman kauneimpiin kuuluva saaristo, ja muuhun suuntaan mennessä vastaan tulee upeita metsiä, soita, ja kaunista maaseutua. Helsinkiin pääsee kohta vain painamalla kaasupoljinta (jollei juna kelpaa).

Turun kannattaisi valita muutama kärkihanke, joita systemaattisesti kehittää eteenpäin. Voisimme kulttuurikaupunkistatuksen lisäksi profiloitua esim. ekologiseksi edelläkävijäksi Suomessa, joka tekee jätteistään, vedestään, tuulestaan, ja auringostaan oman sähkönsä – ja myy sitä muille. Tosin siinäkin tehdään juuri päinvastoin, laivataan jätteet Saksaan!!!?? Siinä teille ekologisuutta.

Voisimme olla myös merenkulun profiilipaikka, jonne tultaisiin erikoistumaan kaikissa ko. alaan liittyvissä toimissa. On aivan turha ampua joka suuntaan kuten nyt on tehty. Ja sitä paitsi, joka kaupunkiseudulla on omat MegaParkinsa jotka odottavat vain ajan ne puhkovan.

Tulevissa kunnallisvaaleissa jokaisen turkulaisen (työnantajina) pitää huolehtia siitä, että kokoon saadaan joukko, joka pystyy edes oman taloutensa hallitsemaan paremmin. Vielä on mahdollisuuksia kääntää Turun kurssia, ei päästetä sitä käsistä.

Pikku Apuri, ”teen mitä osaan”