Huoh.....voi prkl, taas tässä.

Huoh…..voi prkl, taas tässä, klo 03.11.

Sieltä se taas on hiipinyt, työstressi. Aika helppo huomata kun 4-5 yötä viikosta nukkuu vain 2-3 tuntia. Jos herää yöllä, se oli siinä. Pää myrskyää välittömästi keskeneräisistä töistä, suunnitelmista, jatkohinnoitteluista ja muista. WUUUUUUUUUM! Ei tervettä.

Olen kokenut moisen lähes joka vuosi. Yrittäjällä, joka oman tekemisensä ohella myös ruokkii muut, on huimasti suurempi henkinen taakka selässään kuin monella muulla. Muilla on töissä vain töitä.

Mielessä olen kuvittanut stressin hiipimisen Hohto -elokuvan kuuluisimman kohtauksen laiseksi: Hereeee’s Johnny!

Ja tykkään tästä työstä, siinä se kai onkin. Tohtori Järvilehto sanoo meillä olevan ”säihkyvät silmät”.

– Sellaisella ihmisellä on asioihin pienen lapsen kaltainen innostus. Hänen silmissään on syvän antautumisen valo. Minulla on missio, että näitä valoja syttyisi enemmän Suomeen.

Kyllähän ne säihkyisivät, elleivät olisi Virolaisen viirut ja sameat unettomuudesta. Pitänee lukaista tuokin kirja?

MIKSI NYT?

Nyt stressi on outoa, koska yrityksellä on taloudellisesti hienoin tilanne ikinä! Tosin nyt on itselle tärkeimmät asiakasprojektit päällä koskaan. Niiden tiukimmassa vaiheessa vain elää työn läpi, huolehtii ja miettii. Hyvä kun muita tai muuta edes huomaa. Eikä ole kunnolla aikaa liikunnalle, jolloin noidankehä ja persepyörä on valmis. Fyysinen liikunta nimittäin tappaa stressiä tupla-M 16:lla.

Ulkonakin on pysyvä harmaa sumu, kuin lehmän pitkä kielari. Suomi on nykyään 7kk:tta väreistä pesty. Ota sieltä sitten D:tä.

Hua Hin, T-16.

Pikku Apuri

EDIT: Hyvä, todella simppeli projektihallintasoftavinkki Eeroltamme.

Tolvasen Ville on maan kuuluin yksittäinen mediahub. Ja kuten kaikille onnistujille, Villellekin löytyy ironinen vittuilija, Tolle Vilvanen.

Ville suoltaakin ihan uskomatonta tahtia ajatuksensa ulos muiden iloksi ja haasteeksi. Villehän toivoi myös vastakarvaan silitystä, niin käytän mahdollisuuden siihen.

Tykkään Villen energiasta ja ajatuksista, mutta olen sitä mieltä, että meidän uudistajien pitäisi keskittää tarmomme koko maan yrityselämän ja sen sääntöjen korjaamiseen. Siten vaikuttaisimme kaikkiin tuleviinkin yrittäjiin, start-uppeihin ja muihin.

Uusimmassa Ville nimittäin narisee narisijoista:

Voit valita valittajien ja välittäjien väliltä. Mieti kenen joukoissa seisot. Vaikka elämäntuska itsellänikin tiivistyy usein turhautuneiksi paskapalleroiksi, lupaan yrittää seisoa valon joukoissa. Totuus en sitten kuitenkin se, ettei valittamalla ja narisemalla mitään rakenneta. Maailman perivät ne, jotka sitä jaksavat tukea, auttaa ja ylistää.

Yrittäjien asema Suomessa on kuin nykyinen silta Aurajoen yli. Sulaa alta, mutta yli on mentävä.

Yrittäjien asema Suomessa on kuin nykyinen kävelysilta Aurajoen yli. Sulaa alta, mutta yli on mentävä.

En itsekään pidä valittajista kenellä ei ole esittää ratkaisuja. Se on pelkkää energioiden syömistä, omien ja muiden. Harmaan sävyjä pitää silti olla eikä pelkkää mustavalkoista. Totta on, että tuskaa täällä pallolla riittää, mutta suurimpia sankareita ovat ne, ketkä oikeasti muuttavat sen sääntöjä ja lakeja parempaan. Kun pohjat ovat paremmalla tolalla, kaikki kykenevät parempaan elämään.

Kivijalat huojuvat, rossipohja on taipunut ja tuuletusaukot jo ummessa. Nyt tarvitaan korjaajia.

Vaan mitä väylää etenisimme?

Osa jopa pakotetaan nyt yrittäjäksi, jotta työnantaja säästäisi sosiaali- ja muut kulut. Silti meillä yrittäjillä ei ole ketään virallisissa neuvotteluissa! Suomen Yrittäjät, suurin yritysjärjestö on hampaaton sekin.

Yrittäjät tarvitsevat nyt uuden keskuksen, yrittäjien digitaalisen keskustorin, josta ammentaa yhdessä uusia malleja päättäjille.

Uudessa maailmassa pitää olla uudet säännöt, mutta mahdollistavalle pohjalle rakennettuna.

Ilon kautta rakentamaan perustaa.

Pikku Apuri

En lähde luettelemaan yksittäisiä kohtia, koska lakimme ja asetuksemme ovat jäämässä päivä päivältä vuosia jälkeen. Maailman muutos monella rintamalla on nyt niin lujaa, että Suomi on jo jäänyt kyydistä.

Perussääntöjä pitää nopeammin panna kokonaan uusiksi. Virkamieskoneisto pitää viheltää pelirangaistukselle tai pitkälle jäähylle.

Esimerkki:

Meillä on viimeiset 50 vuotta ollut työsäännöstö, joka on perustunut kolmikantaan: Työnantaja – palkansaaja – yrittäjä. Digitalisoituneessa maailmassa koko asetelma pitää vetää vessasta nopeasti. Nopea, ketterä, innokas ja osaava ihminen voi haluta olla kaikkia noita!

Ei ole enää yhtä uraa ja tietä Suomessa. On kymmeniä uria ja tuhansia teitä globaalisti.

Pitäisi sallia projektikohtainen yrittäminen. Aleksi Valavuoren esimerkki toi itselle tietoon mm. sen, ettei innokas fanijoukko pysty järjestämään yhtä matkaa Suomessa, koska säännöstö on homeessa.

Kaikille pitäisi sallia yrittämisen kokeilu ilman saatanallista byrokratiaa ja maksuja. Saisi koittaa siipiään x ajan, jolloin tutustuisi ja näkisi tulisiko tästä tapa! Hyvä esimerkki, jossa yrittämiseen lähtemisen kynnys on poistettu, on Australia.

-Tietenkin myös valtioilla on eroa: Australiassa yrityksen perustaminen on ilmaista ja elinkeinonharjoittaja saa tienata 80 000 aud vuodessa ennen kuin 10% ALV astuu mukaan kuvioon. Suomessa elikeinonharjoittaja yrityksen perustamisesta vaaditaan käsittelymaksu ja yli 8500 euron liikevaihdon jälkeen yrittäjää lyödään kirjaimellisesti turpiin 24% arvolisäverolla ja 22,5% yrittäjän eläketurvamaksulla.

”Neuvosto” perustettava!

Pitäisikö päättäjien kylkeen perustaa neuvosto eri tulevaisuuden alojen ammattilaisista, jotka syöttäisivät jumiin jääneille dataa? Tiedän, että heillä on jotain siteitä ajatushautomoihin ja mm. Yliopistojen tulevaisuuden tutkimusyksiköihin, mutta sekään ei enää riittä.

Nyt pitäisi olla säännöllistä vuoropuhelua uuden ja vanhan maailman mallin välillä.

Digitaalisten alojen kehitysnäkymien puolesta voisi edustaa Digitalist Network? Yleisnäkymiä esim. Demos?

Pikku Apuri

Mash-upit ovat parhaimmillaan parasta. Hyvää perjantaita!

In the Air is all I want -Phil-Collins-Vs.-Queen

Master Of Doin´It -Metallica-Herbie-Hancock

Careless Rebel -George-Michael-Billy-Idol

Tori-Amos-PJ-Harvey-Björk-Massive-Attack -mix

Enter You -Bryan Adams vs Metallica

Maiden goes to Bollywood -mix

Michael-Jackson vs James-Brown -mix

Golden Teardrops -The Beatles-Massive Attack

Whole Lotta Sabbath -Led Zeppelin-Black Sabbath

Lose Yourself in Bittersweet Symphony -The Verve+Eminem

Immigrant Check -The Beastie Boys vs. Led Zeppelin

Let It Be No Cry -Bob Marley vs The Beatles

Rock in Black -Queen vs. AC-DC feat. Robert Plant

Waiting in Heaven -Bob Marley vs. The Cure

Whole Lotta Helter Skelter -Led-Zeppelin vs The Beatles

Stand By Me -Ben E King-The Police

Billie Jean in the Storm -Michael Jackson vs The Doors

Sad But Superstitious -Stevie Wonder vs Metallica

Imagine a jump -John Lennon vs. Van-Halen (Mighty Mike)

 

Pikku Apuri

GiftEconomy-e1350666957925

Mitä jos irtisanoutuisit perinteisestä tarjouskilpailusta (jossa pienin tarjous aina voittaa), kun teet esim. verkkosivut tai markkinointisuunnitelman asiakkaalle? Sen sijaan siirtyisit lahjatalouteen?

Asiakas saisi päätellä mikä voisi olla sopiva vastine siitä että sai sivunsa. Lähdejutun mukaan maksu on silti yleensä summa rahaa ja muita etuja.

Bostonilainen Adrian Hoppel päätti siirtyä lahjatalouteen v. 2012 alussa. Ja pärjää paremmin kuin koskaan. Tosin hänelle kyse on laajemmasta asiasta: Adrian ei ollut koskaan oma itsensä, kun työskenteli business-amerikassa. Nyt hän on löytänyt elämän.

Most clients gifted me with payment, and the payment is more than I ever received in the traditional model, which was based on negotiation and the lowest bid wins, instead of the Gift model which is based on mutual respect and fairness.

I found working in a traditional economy to be toxic. For over a decade, I worked in corporate America and I achieved what traditionally is considered to be success: I made vice president in my twenties, had big expense accounts, fancy suits, international travel, nice salary, bonus checks and lots of material acquisition.

But I felt awful, hollowed out and bitter. Every day I felt like I was going to perform like an actor, wearing my tailored costume and reciting my rehearsed lines, and then coming home and trying to reconnect with the person I wanted to be. It got harder and harder to keep showing up for the next show. I just woke up. I found myself again, and I like myself again.

Vaihdantatalouskin on vielä marginaalinen asia, joten lahjataloutta Suomessa tuskin kukaan harrastaa kokoaikaisesti. Mekin teemme sitä projektin pari vuodessa. Niistä emme saa muuta vastinetta kuin hyvän mielen.

Mielestäni Adrian on nerokas siinä, että hän on ohittanut turhat tarjouskilpailut, jotka syövät tuhottomasti tehoa. Ei hän rahasta ole luopunut. Hän on ohittanut kiristetyn tuntipalkan käsitteen.

Harvoin saat tarjouskisan kautta työtä, sillä sen saa aina a) halvin tarjoaja tai b) se, kuka teki edellisen työn.

Toinen superhyöty on markkinoinnissa. Kuka ei kertoisi edelleen lahjaksi työtä tekevästä?

Mutta ainakin täällä Varsinais-Suomessa tilaaja ottaa kyllä lahjan vastaan, vaan ei maksa siitä ainakaan niin, joka saisi ruuan pöytään. Lahja on lahja. Amerikassa on ehkä toisin?

Täällä sääntelijöiden ja kyttääjien luvatussa maassa aiotaan muutenkin puuttua jo nyt talkoiden verottamiseenkin, joten Suomessa moinen ei onnistu koskaan laillisesti.

Tuo Eisensteinin ”Sacred Economics” pitää pukata lukulistalle kuitenkin!

Pikku Apuri

 

Olemme vaimoni kanssa vuosia tähdänneet tilanteeseen, joka mahdollistaisi matkustamisen ja työnteon yhdistämisen. Nyt tuntuu siltä että syksyllä olisi aika?

IMG_4289

Sormesta ei jää vesilasiin kuoppaa, mutta varpaista jää santaan.

Viidakkorummulla menee hyvin ja se ei kaipaa enää 24/7 fyysistä läsnäoloani. Muut sällit ovat jo pitkään hoitaneet projektinsa (lähes) itse. Poissaolostani tulee vain myyntitilanteen miinus, se kun on alkusuunnittelun osalta ollut täysin tässä päässä. Postinkin voi kääntää kauas perään.

Teknologiset työkalut ovat kehittyneet niin, että palaverin voi pitää videoilla tai ilman vaikkapa Mumbain torilta Köyliön kirjaston vessaan. Ts. Pystyn hoitamaan kaiken työni, jos ympäriltä löytyy verkkoyhteys.

Vastaavia tarinoita on jo monia, tässäkin yksi. Eräskin puolituttu reissaa parasta aikaa kaukana meistä miehensä ja pienen lapsensa kanssa. Surffaa ja sukeltelee päivät kun täällä nukutaan, ja hoitaa graafiset suunnittelutyönsä kun Suomessa heräillään.

Sitäpaitsi en koskaan ole oppinut niin paljon kaikesta kun reissussa. Perspektiiviä. Se on korvaamatonta.

Reissulta pääsee aina takaisin, muttei sinne pääse ilman lähtemistä. Tik-tak-tik-tak.

Pikku Apuri

Economistin jutusta: http://www.economist.com/news/business/21595412-brands-are-finding-it-hard-adapt-age-scepticism-we-want-be-your-friend?fsrc=scn/fb/wl/pe/wantobeyourfriend

Economistin jutusta:
http://www.economist.com/news/business/21595412-brands-are-finding-it-hard-adapt-age-scepticism-we-want-be-your-friend?fsrc=scn/fb/wl/pe/wantobeyourfriend

Ne yritykset, ketkä ymmärtävät meneillään olevaa huimaa muutosta, ovat ihmeissään mitä tehdä markkinointinsa kanssa. Ne ketkä eivät ymmärrä, jatkavat kuten ennenkin ovat tehneet.

Pääpointti on se, ettei ”mainos” enää toimi. Epätodellinen itsekehuviesti on tehottomampi kuin tyhjä ilmoitus. Ihmiset ovat lähtökohtaisesti skeptisiä, kuten hyvässä Economistin jutussa todetaan. Nyt word of mouth, eli Viidakkorumpu on kaikki kaikessa. Siten viestintä on noussut markkinoinnissa ohi mainonnan.

Yrityksellä pitää olla erikoishyvät tuotteet ja/tai erikoishyvä palvelu, jotta ihmiset levittävät sen ilosanomaa eteenpäin.

Avoimuus ja rehellisyys ovat tehokkaita. Pitää viestiä myös epäonnistumisista, sillä niitä yritykset ovat täynnä. Rehellisyydellä rakennetaan sympaattisuutta ja uskottavuutta.

Olen kahdeksan vuotta testannut erilaisia artikkeleita täällä Pikku Apurissa ja pääyrityksessäni, Viidakkorummussa. Nyt niitä on yli tuhat. Hyvä esimerkki tykätystä viestistä oli viime viikolla Viidakkorummun blogiin kirjoittamani: Joskus on hyvä ohjata asiakas kilpailijalle, josta tykättiin ja jota jaettiin tehokkaasti. Montako viestiä olet yritykseltä nähnyt, jossa kerrotaan moisesta? Et ehkä yhtään?

In Western societies particularly, respect for traditional voices of authority—from priests to political leaders—has eroded. So has their faith in brands. Havas Media, a big marketing agency, says trust in them has been declining for three decades. Last August it published the latest in a series of worldwide surveys, in which 134,000 consumers in 23 countries were asked what they thought of 700 brands. A majority of those taking part would not care if 73% of them just vanished. In Europe and America 92% would not be missed. Only in places like Asia and Latin America, with lots of newish consumers, is there a bit more attachment to brands, though Havas Media reports that it is declining there too.

Unohda siis kaikki mitä olet ennen tehnyt markkinoinnissa. Mieti mitä oikeasti säväyttävää voit yrityksestäsi kertoa?

Miksi olette olemassa ja miksi teet työtäsi on hyvä lähtökohta miettimiseen. Ja pistä nyt toki ensin tuotteesi ja palvelusi huippukuntoon, ennen viestimistä!

EDIT: Loistava esimerkki muutoksesta on tässä HS:n jutussa:

”Jos monia organisaatioita katsoo, ne ovat todella kasvottomia ja siloteltuja. Palonin tapauksessa tämä myytti rikkoontui. Viesti oli erittäin henkilökohtainen ja vetosi”, Autio arvioi.

Pikku Apuri

Tästä tulikin näemmä poliittinen trilogia.

Ensin pohdin, miten voimattomalta juuri nyt tuntuu nykypäätöksentekijöiden alla. Sitten oli pakko tarttua isoa puhinaa yhteisöllisessä ATK:ssa aiheuttaneeseen ”Muuttakaa täältä pois” -Uuden Suomen kolumniin. Nyt tartun siihen, mitä vanhempi sukupolvi on tolkuttanut meille aina: ”Menkää ja muuttakaa itse asioita”.

Kerron miksi se ei onnistu – ainakaan politiikan keinoin (omaa maailmaahan jo muutan mm. näiden blogien avulla).

Puolueen valitseminen

En usko että olen yksin tätä mieltä. En löydä yhtään puoluetta Suomesta, johon voisin kuvitella liittyväni. Voisin toki poimia kaikista parhaat palat, muttei se ole mahdollista.

Suurin tyhmyys, mitä puoleisiin tulee, on niiden jämähtäneisyys joskus sovittuihin arvoihin, tapoihin ja käsityksiin.

Olen tieteen fani ja seuraaja. Tieteessä on harvoin pitkää aikaa, jossa todistettu totuus pääsee olemaan vallassa (suhteellisuusteoria nyt on yksi sellainen). Tieteen saralla todistetaan aina uutta, kinataan ja keskustellaan, kunnes todistuksien taakan edessä vanhan on pakko taipua.

Politiikassa tehdään ja toimitaan usein ”kuten on ennenkin tehty ja toimittu”.

Uskontoyhteisöjä ja koko muuta maailmaa kohautti muutama vuosi sitten Dalai Laman tokaisu, jossa hän sanoi buddhalaisuuden kyllä muuttavan käytäntöjään ja tapojaan, mikäli tieteessä todistetaan asioita uusiksi. Miettikää kuinka iso juttu?

Takkia puolueet kyllä kääntävät, eli syövät lupauksensa yksittäisissä asioissa aina ennen vaaleja ja niiden jälkeen!

Jämähtäneisyyden ja sanojen syömisen yhdistelmän takia äänestysprosentit edelleen laskevat ja suuri osa nuoremmista on lopetanut kokonaan shown seuraamisen.

Lisäksi on käsitys (ei tieto), että sitoutumaton yksilö ei juuri vaalilaskentatavoista ja demokratian prosesseista johtuen pääse vaikuttamaan mihinkään, vaikka pääsisikin läpi. Puoluekurin typeryys on 3. este, mutta oma lähtö edes ehdokkaaksi torppautuu jo 1. kohtaan.

TOIMIIKO DEMOKRATIA ENÄÄ?

Toimiiko Suomessa edes nykyisenlainen demokratia?Pitäisikö poliittisen päätöksenteon prosesseja kehittää paremmin nykymaailmaan sopivaksi?

Vaikuttaa usein siltä, että esim. EK:n tai muun merkittävän taustajärjestön sanomiset ohjaavat toimia liikaa. Lisäksi suuryrityksillä on Suomessakin jo hirvittävä valta. Yrittäjänä katsoo surullisin silmin, miten pienempiä kuristetaan hengiltä suurten määrätessä laulun.

Ei saisi antaa toivottomuudelle valtaa, mutta siltä on tuntunut jo tovin.

Parhaan kaverini kanssa olemme kyllä usein pohtineet, pitäisikö perustaa kauan sitten ideoimamme puolue? Se kyllä olisi taatusti jotain uutta ja muuta.

Pikku Apuri

Aikamoinen haloo on juuri nyt käynnissä sosiaalisessa mediassa tämän Uuden Suomen artikkelin johdosta. Vaikka juttu lienee tarkoituksella kärjistetty, tuntuu siltä, että Suomea tai johdon toimia täällä ei saisi kyseenalaistaa. Keskustelua ei saisi avata.

Katsantokantoja ajaa erilleen paitsi sukupolvikuilu, myös tulotasoerot ja yleiset poliittiset vallihaudat. Onko isänmaallista pohtia perusasioita? Yhdellä sanalla: on. Keskustelulla saadaan asioita parannettua, vikoja korjattua. Onko isänmaallista kehoittaa muuttamaan täältä pois? Ei välttämättä.

Voin vain kommentoida omasta näkökannastani, joka sattuu olemaan puolueriippumaton pienyrittäjä Suomessa v.2014. Itsellä toki on kokemusta myös olemisesta ja jopa lyhyistä asumisputkista Euroopassa ja Aasiassa. Kavereitamme asuu nytkin molemmilla mantereilla, osa jo 30:ttä vuottaan. Kokemukseni perustuvat myös keskusteluihin heidän kanssaan.

Asiat menevät täällä vauhdilla huonompaan suuntaan, siitä kaiketi kenelläkään ei ole poikkeavaa kantaa? Koko läntinen pallopuoli on rakennemurroksessa. Mutta, samaan syssyyn elämme (vielä) yhdessä maailman parhaista valtioista, jos katsotaan koko kuvaa. Positiivisia argumentteja Suomen puolesta on edelleen niin paljon, etten ala luettelemaan niitä tässä.

ESIMERKKI: ALOITTAVA PIENYRITTÄJÄ

Sen sijaan annan esimerkin, minkä voin todistaa kahdeksatta vuotta pienyrittäjänä:

Suomessa asuvalle on kaksi ylivertaista asiaa, jotka koskevat elämistä: A) Se määrä rahaa, minkä saat käteen työstä ja B) se, mitä sillä saa ostettua.

Näiden summien ero pienenee hurjaa vauhtia. Osalla se on jo negatiivinen, esim. pääkaupunkiseudulla asuva pientuloinen elää jo velaksi tai  joutuu ruoka- ym. jonoihin selvitäkseen kuluvasta kuukaudesta.

Jos Suomessa nyt haluaa yrittäjäksi, pitää minimissään saada usean tuhannen euron (riippuu mm. YEL-vakuutuksen maksutasosta) myynti joka kuukausi, jos haluaa maksaa itselleen 1000€/kk käteen palkkaa. Ja tuhat euroa on vähän, jos on velkoja, sillä:

  • Suomessa on jo nyt älyttömän kallista ostaa ruokaa, juomaa ja polttoainetta autoon (tosin autoon esimerkin yrittäjällä ei ole varaa). Nämä syövät yrittäjältä kituuttaenkin lähes sata euroa viikossa.
  • Yrittäjä maksaa myös aivan suhteettomia eläkevakuutusmaksuja jo nyt, vaikka itse ei koskaan saisi eläkettä. Hän siis maksaa nykyisten eläkeläisten eläkkeitä.

Jos edes näihin kahteen saataisiin roima parannus, pienituloisten aloittavien yrittäjien onnistumisprosentti nousisi sadoilla prosenteilla, ei henkilöillä.

Mitä näemme hallitukselta: Kauniita hurraahuutoja start-up -hengestä. Lisää Rovioita ja Supercellejä! Aivan varmasti, mutta olisiko ensin aika korjata ”yrittäjärakennuksen” valuviat? Valtaosa yrittäjistä ei halua kasvattaa yritystään, mutta perheensä toki.

Saa ampua, mutta pitää olla hyvät vastatodisteet 😉

Pikku Apuri

IMG_20140129_180904

Meillä ei Pian kanssa ollut odotuksia, kun eilen ajoimme illalla asiakkaan tarjoamaan ”teatterinäytökseen” Paraisille.

Tiesimme vain, että paikalliset koululaiset ovat Riddo Ridderbergin johdolla vastaavaa pyörittäneet jo seitsemän vuotta – joka vuosi uusi produktio.

Emme tienneet oliko Show Sevenissä kyseessä talent-kisa, komedia, musikaali, perinteinen teatteriesitys vai mikä? (Tässä ehkä pieni vinkki markkinointiin – tehkää jatkossa yhdellä kärkiajatuksella, selkeämmin!). No, se oli kaikkea tuota.

MITÄ NÄIMME?

Ajoimme 2,5 tuntia myöhemmin takaisin Turkuun hiljaa, sanattomina. Robottipoliisin kameran räpsäys vasta herätti puolivälissä – taisi tulla 80€ herätys?

Show oli huikea. Kyseessähän on Suomen Fame. Esiintyjät tosin ovat syntyneet 15 vuotta Famen loppumisen jälkeen. Jessus mitä heittäytymistä – terveisiä erityisesti neidille nimeltä Morjens Morjens!

Miten voi olla mahdollista, että 15 000 asukkaan kunnasta löytyy joka vuosi sata noin lahjakasta nuorta esiintyjää? Hyvä oma bändi, upeita laulajia, valmiita koomikoita ja kokonaishieno paketti. Skit kanonbra och tusen hejas!!!

Esitykset ovat loppuunmyytyjä, mutta kahdesta extraesityksestä on puhe, samoin kuin mahdollisesta vierailusta Åbo Svenska Teaterniin. Hei,  tämän pitäisi kiertää koko Suomi! Vink, vink vaan alan tuottajille.

Palautti oman uskon teatteriin.

Pikku Apuri

Kaiken hallituksen ulkopuolisen mediakeskustelun lomassa tuli sellainen naivi ajatus mieleen, että mikä hallitus on ja mitä se tekee, tai pitäisi tehdä?

Eikö sen pidä osata parhaiten maassa hoitaa nimenomaan kansalaisten isot asiat: Terveys-, koulutus-, ympäristö-, liikenne-, sosiaali- sekä työ- ja eläkeasiat?

Hallituksella on käytössään kaikki mahdolliset asiantuntijat, satoja avustajia ja globaalit kanavat aidosti fiksuihin ihmisiin.

Jos nyt mietitään nykyistä sakkia, niin kaikki on sekaisemmin kuin koskaan. Keskitytään jo tuleviin vaaleihin, omiin virkoihin EU:ssa ja keskinäiseen eripuraan! No ehkä ympäristöpuolelta joitakin plussiakin matkaan (mm. autoverotuksen ohjaus käyttösuuntaan ja ekoon).

Ja vaikea on oikeasti nähdä sieltä toiselta puolen salia tulevan parannusta tänä (EU-vaalit) tai ensi vuonna (kunnallisvaalit)? Sitten ihmetellään, miksi äänestysprosentit jatkavat mahalaskuaan?

Eniten kuitenkin huolettaa surkeus vielä suuremmissa kysymyksissä, jotka koskevat koko (läntistä) palloa. Digitaalisuusmurros, robotiikan nousu, uusiutuvan energian tuotanto & varastointi, ilmastonmuutosmuutokset, jne. jne.

Hei, tod. näk. jo kahdeksan vuoden päästä soitetaan robottitakseja kotien eteen! Ja minkä kotien? (Pienten) tehoneliöityjen, ekologisten, modulaaristen ja oivaltavien asuntojen, jotka sijaitsevat taloissa, joista löytyvät laajat yhteisötilat (huolto- ja pesutilat, ajanvietto, varastointi, jne.) ja ruuantuotantoa katot täynnä! (Toim. huom. Rakennusyhtiöt jatkavat kipsilevykoppien liukuhihnarakentamista niin kauan, kun kukaan ei enää osta niitä. Ja siitä ei olla kaukana.)

Helvetin hyvä kysymys on: Mistä nopeasti valoa majakan päähän? Ja minkä majakan? Suomen, EU:n, IMF:n vai minkä?

Pikku Apuri

Ramppaan vieläkin paljon palavereissa, joissa käsitellään  jo kauan sitten valmiiksi käsiteltyjä asioita. Vastaan puheluihin jossa halutaan koko liiketoiminnan muutos digitaalisemmaksi ja ihmetellään miksi sen suunnittelu voi maksaa? Ilmaistyönä tuetut asiakkuudet tivaavat lisäjuttuja viikottain. Printtimainoksen suunnittelusta ja toteutuksesta nyt ainakaan ei voi euroja pyytää!

Moni muukin tekee paljon työtä joka stressaa iltaisin ja öisin.

Onhan se tietysti yksi näkökulma, että jos on maksanut velkansa, voi vain antaa. Häneltä vain pyydetään ja hän suo. Hän muuttuu digijeesukseksi, joka auttaa kaikkia ilmaiseksi. Vuorisaarnaa viikottain ja muuttaa leivän neljäksi kalaksi!

Ihmisten ilmaishyödyntavoittelussa nimittäin ei ole mitään rajaa. On vain itsestäsi kiinni tukehdutko ilmaistöihin. On osattava aloittaa sanomaan ajoissa ei.

LOPETA JA NUKU YÖT!

Lopetan itse kaikkien ilmaistöiden jatkuvan päivittämisen, kehittämisen ja säätämisen. Heräsin taas klo 01.18 kymmeneen sähköpostipyyntöön, jotka ovat jääneet varsinaisten palkkatöiden alle ja postilaatikon uumeniin. Alitajuntani hoitaa ne kyllä sieltä esille – öisin, kun kaikki on hiljaa. Heti kun pistää silmät kiinni aivoissa tapahtuu seuraavaa:

”X haluaa sen, Y tuon, Veiterä-Narukerä 8-7 (jääpallotulos?!), miksi Abloy ei tee kokomustia avaimia?, ai niin, sille unohdin vastata etten ehdi päivittää niitä 17 kohtaa ilmaissivuiltaan, Sotsi on väärä paikka Olympiakisoille, muista z:lle uudet WordPress-tunnukset, jne. jne.” WHUUUUUUUUM!

Stressin lisäksi ei vaan ole aikaa, koska niitä on tullut vuosien saatossa useita. Olemme tietoisesti valinneet itse kohteita joilla ei ole rahaa ja tarvitsevat apua. Se liittyy siihen, että olemme valinneet omatuntotalouden tien.

Ongelma tulee siitä, etteivät ilmaiseksi työn saaneet ihmiset edes viitsi opetella yksinkertaisia päivitystaitoja, koska haluavat myös jatkuvan webmasteroinnin vuosiksi eteenpäin!

Sean Kimin (englanniksi) juttu sai aikaan sen että teen muutoksen. Siinä oli paljon muutakin viisautta.

Believe it or not, we’re not that special.

We go through our days thinking about how other people might be judging us. But the truth is — those people are thinking the exact same thing.

Pikku Apuri

Mash-upissa yhdistellään kahta tai useampaa artistia yhteen. Brian Burton, AKA Danger Mouse on Mash-Upin mestari, joka yhdisti Metallican ja Beatlesin toisiinsa mahtavaksi Grey Albumiksi. Nyt kaveri on tuottanut lukuisten tähtien levyjä, mm. tulevan U2-platan.

Netti on toki täynnä erilaisia Mash-Up -listoja ja kokoelmasivustoja. Täällä on liuta ohjeita, miten voit itsekin luoda Mas-Uppeja tai sitten katsot ohjeen videona.

Välillä kuulee yhdistelmiä, jotka ovat toisiinsa väkisin liitettyjä, kuten esim. tämä Europen ja Nirvanan The Final Teen Spirit, mutta löytyypä joukosta myös uskomattomia helmiä. Kävin läpi aika liudan biisejä, joista kaksi on noussut toistaiseksi ylitse muiden:

Alta löytyvä In the Air is all I want (Phil Collins Vs. Queen) on käsittämättömän upea yhdistelmä, kuten myös Mighty Miken Imagine a jump (John Lennon vs. Van Halen).

Ei muuta kuin opettelemaan itse!

Pikku Apuri

 

Muutama on kysynyt että miksi kirjoitan? Siihen on lyhyt vastaus ja pitkä.

water

Tältä näyttää hyvä päivä.

Lyhyt vastaus on: Puhdistan kirjoittamisen avulla vettä.

Ilman kirjoittamista sairastuisin suurella todennäköisyydellä depressioon tai muuhun ajatusperäiseen sairauteen.

Pitkä vastaus on seuraava: Rakastan kysymystä Miksi? Vahinko, että yritykset joille teemme työmme rakastavat eniten kysymystä, Koska?

Esimerkkejä:

Haluan oppia ja elvyttää uudelleen ruotsinkielen puhumisen.

Miten? Esimerkiksi ajattelin lukea säännöllisesti Åbo Underrättelserin nettiversiota ja uskaltaa väkisin sönköttää kieltä ruotsin sukulaistemme kanssa.

Koska? Pian.

Miksi? Minua nolottaa, että ymmärrän täysin ruotsia kun sitä puhutaan. En vain uskalla puhua sitä, koska aikoinaan koulussa vain kielioppi oli tärkeää, ei itse kielen puhuminen. Tukholman snagarillakin sanon mielummin thanks very much kuin tack så mycket. Puhumisen pelkopaniikissa saatan sanoa tosin tack very snäll tmv.

Eniten maailmassa rakastaisin oppia kunnolla soittamaan kitaraa ja muita instrumentteja.

Miten? Tv:n katselun ja kirjojen lukemisen sijaan tarttumalla soittimeen ja harjoittelemalla sinnikkäästi.

Koska? Pian.

Miksi? Koska musiikki on aina ollut elämäni muusa, kaikissa muodoissaan. Se yhdistää kaikkia meitä, riippumatta sijainnista, uskonnosta, politiikasta tai vaikkapa ihonväristä. Ainoa asia maailmassa (tai no, mm. rakkauden, kateuden ja empatiakyvyn lisäksi).

Miksi -sana selittää maailmaa ja sitä on kiva selittää.

Esimerkeistä huomaa esteen unelmani ja sen saavuttamisen välillä. Se on vastaus koska -kysymykseen. Koska olen kuitenkin koko ajan mukavuudenhaluisempi, todennäköisyys saavuttaa unelma karkaa vuosi vuodelta kauemmas. Ehkä jään vain puhdistamaan vettä?

Pikku Apuri

Ykkösosassa kerroin Fairphonesta yleisesti. Nyt on viiden päivän intensiivinen perustestikäyttö suoritettu. Tässä muutamia huomioita:

fairphone

Kamera:

Iso ero Fairphonen hyväksi! Vanha iPhone 4S:n kamera on surkea verrattuna tähän. On helppokäyttöistä panoraamaa, kuvatehosteita ja muuta, suoraan kamera-applikaatiosta.

Käyttöliittymä:

Androidia ensimmäistä kertaa käyttäneenä meni hetki päästä sisään miten homma toimii. iPhonen vahvuus on sen helppous kaikessa. Android on monimutkaisempi ja sitä pääsee ”puukottamaan” enemmän. Joissakin asioissa iPhonen käyttöliittymä on siis yksinkertaisuudessaan parempi, joissakin taas Androidin, koska siihen pääsee vaikuttamaan laajemmin. Toistaiseksi tämä peli on tasan.

Yleinen laatufiilis:

Myös tasapeli. Molemmat ovat laadukkaita (ja yllättävän samantuntuisia!). Kokoeroa toki on. Fairphone lienee samaa luokkaa iPhone 5:n kanssa? Fairphonen huonointa suunnittelua ovat volumepainikkeet puhelimen sivussa, joihin tulee tökittyä normikäytössä usein. Olisi kannattanut tutkia miksi iPhonekin vaihtoi ne jämäkämpiin metallisiin?

Musiikin ja kuvien hallinta:

Doubletwist

Double Twist vaikuttaa olevan paras iTunesin korvaaja. Saat siihen ihan samalla tavoin soittolistoja, podcasteja jne. kuin iTunesiinkin. Tässä videossa näet, miten voit käyttää sitä suoraan puhelimestakin.

Parasta Double Twistissä on kuitenkin se, että voit hallita sen kautta myös kuviasi (toimii samalla tavoin kuin musapuolikin). Eli nyt sain vaihdettua sekä iTunesin että iPhoton yhteen Android-ohjelmaan! Hyvä erillinen kuvasofta on myös QuickPic, jos moista kaipaat?

Käyttökokemusta Double Twististä ei vielä ole tarpeeksi, joten tämän tuomaroin niukasti iPhonelle.

Omatunto:

100-0 Fairphonelle.

Yhteensä:

Paremman omatunnon takia Fairphone vie voiton iPhonesta. Muuten (peruskäyttäjälle) melko sama kumpaa suosii.

Pikku Apuri