>

Olen lomalla pohtinut mainontatyötäni. Kirjoitan melko suurillekin asiakkaille (pääosin) mainoskampanjoita. Lähtökohta on aina se, että on xx-suuruinen budjetti joka pitäisi käyttää mahdollisimman näkyvästi, eli ts. kaikille jotakin.

Saatan nyt tehdä ammatillisen itsemurhan, mutta yritysten markkinoinnista vastaavien pitäisi kuitenkin kuunnella hieman enemmän sellaisia tekijöitä joihin on oppinut luottamaan. Suomikin on pullollaan huijareita, jotka ottavat ne ensirahat mahdollisimman helpolla, eli käyttäen hyväkseen esim. asiakasvastaavan tietämättömyyttä digimarkkinoinnista. Nuo pilaavat suunnittelijoiden maineen.

Itse olisin halukas käyttämään todella paljon enemmän aikaa mainostettavan tuotteen tai palvelun ”luonteen ja hengen” tutkimiseen. Eli haluaisin oppia tuntemaan läpikotaisin sen, mihin minun pitäisi keksiä hyvä markkinointikeino. Aina vaan on hirmukiire saada jotakin esille. Miettikää vastuussa olevat jos joskus tehtäisiin kunnolla eikä nopeasti?

Tuotteen tai palvelun markkinoinnin pitäisi aina sopia siihen aikaan, luonteeseen ja paikkaan missä sitä käytetään. Pelkkä pinta, oli se staattinen tai digi, tulee vähenemään rajusti. Toki sillekin on massamarkkinoilla paikkansa edelleen, mutta nyt kaivataan hyötyä. Ja hyödylle paras alusta on likkuvan ihmisen mukana kulkeva laite, eli sitä kautta mobiili, ja eritoten iPhone-sovellukset. Jo nyt iPhonelle on tehty muutama hyödyllinen (mainos) sovellus, josta on käytännön elämässä hyötyä. Odottakaas vuosi.

Itse kaipaan esim. tarkoin valvottua mobiilisovellusta, josta voisi kysyä parasta palvelua läheltäni (paikannus mukana). Eli kun kaipaan kotiini hyvää ja käyttäjien kehumaa kirvesmiestä, kartta näyttää minulla heti muutaman lähellä olevan yrityksen yhteystiedot. Tiedoissa olisi mukana se plussa- tai miinusmäärä, mitä ko. yritys on asiakkailtaan saanut. Pitäiskös hakea tämä ja tehdä itse 😉

Pikku Apuri, ”teen mitä osaan”

>

Taas mennään lujaa työaiheen sivusta, mutta niin tärkeä on viesti, että oli pakko pistää julki.

Olemme vaimon kanssa nimittäin pakahtumassa suruun ja ikävään. Syy on kissamme (ja oikeasti maailman parhaan sellaisen) Nasun poismeno eilen, 23.6. 2008 klo 19.50. Toki 19.5.1991 syntynyt, 17-vuotias Nasu oli jo elänyt pitkän ja mahtavan elämän, ja tuonut enemmän iloa meille kuin neljätoista lottovoittoa, mutta miten nyt elää ilman ”lastaan”?

Nimittäin Nasu oli meillä yhtä pitkään kuin olemme olleet yhdessä, 16,3 vuotta, ja oli meille yhtä paljon lapsi kuin kuka tahansa oikeakin sellainen. Sitä ei sellainen ihminen käsitä joka ei ole koskaan kokenut sellaista rakkautta, tai rakastanut omaa lemmikkieläintään kuten omaa oikeaakin lastaan. Koiraa, tai varsinkin kissaa aina vähätellään, että se nyt on vaan eläin – jessus kun tekisi mieli puhkoa silmät päästä kun moista kuulee!

Enkä minäkään osaa sanoa muuta Nasustamme kuin että kyseessä oli koiran ja ihmisen sekoitus kissan muodossa. Hän haki kukka-amppelin koukkuosaa kaksin tassuin ilmasta ja toi sen heittäjälleen, ymmärsi puhetta, jutteli takaisin, katsoi kanssani jalkapalloa (ja vain sitä!), ja ei koskaan tehnyt mitään pahaa tavaroille tai ihmisille. Iltaisin hän makoili selällään rintani päällä jouskariasennossa tyytyväisenä kehräten. Ja tykkäsi pusuista kuin pullo huuruista! Kaikkea tuota siis lähes 17-vuotta.

Eli meistä lähti nyt osa pois ja tilalle jäi tyhjyys, jonka toivottavasti aika tai joku asia joskus hiljalleen täyttää hengellään. Nyt voimme vain yhdessä vaimoni kanssa itkeä sitä pois ja ihmetellä mihin kotoa karkasi osa sen lämmityksestä. Nuku rauhassa Nasu. Olit paras.

P.S. Se on muuten kumma, että kun pohjaton suru tulee taloon, sitä vannoo aina sen jälkeen ettei koskaan elämässään tee mitään mitä ei koe tärkeäksi, tai ei halua tehdä. Eli tekee täst´edes vain sitä mitä haluaa. Olisiko aika kuunnella sitä ajatusta?

JPN FOREVER

>
Antaa Leon-boyn näyttää mistä kukko pissii (kiitos Jab kuvasta)!
Olkaa Leoneja edes yhden kesän.

Pikku Apuri, ”teen mitä osaan”

>

Ja uutta pukkaa mediaan. Tällä kertaa jatkoimme Finnlinesin talviprinttiä kesäversiolla. Ohessa näkyvät molemmat versiot. Kampanja jatkunee syksyllä oman lomailusivuston parissa.

P.S. Sain eilen soiton asiakkaalta – ilmoitus oli lyönyt varauskeskuksen numeron ”tukkoon”, eli hyvä hyvä me 🙂

Sitten pari sanaa suuremmasta asiasta, eli tällä kertaa verkkomediasuunnittelusta. Eritoten suuret mainostajat ovat vähentäneet verkkomediamainontaansa, koska se ei kuulemma ole vastannut tavoitteita. On totta että parin vuoden takaiset ajat, jolloin perustasoa paremmalla kampanjalla vielä sai verkossa yli 250 000 kävijää, ja sen myötä tuloksiakin, on ohi. Enää ei kaveri kerro kaverille.

Olisi mielenkiintoista tietää tarkemmin miksi suurten toimijoiden mainonta vähenee verkossa? Veikkaan että syitä on pari tuon edellä mainitsemani lisäksi. Ensinnäkään en ole ollut mukana yhdessäkään kampanjassa, jossa asiakkaan puolelta ylipäätään olisi tullut tarkempaa tavoitetta kuin ”myynnin lisäys”. Toiseksi en ole kuullut mediatoimistolta yhtäkään luovaa mediasuunitelmaa. Jokainen ehdotus on ollut verkon kävijämääriltään mitattuna top-10-sivustoja: ”Laitetaan se telkkucomiin”, on se tunnetuin lause.

Hyvät hyssäläiset! Olisiko jo aika sekä mainostajan että hänen kampanjoitaan ja markkinointiaan tekevien tahojen aika tutustua mainostettavaan tuotteeseen (eikö ennen tehty niin)?

Verkko on täynnä erikois-sivustoja, joiden lukija- ja seuraajakunta on erittäin ”imukykyistä” ja vastaanottavaa, mikäli mainostettava kohde osuu. Jos tavoitteena on saada nopea muutaman tuhannen klikkaajan kävijäpiikki, laittakaa se banneri telkkucomiin. Jos taas haluatte pysyvää jalansijaa mainostettavalle tuotteelle tai palvelulle, miettikää ja sitten miettikää mitä teette.

Lopuksi: Hyvää kesää kaikille. Vietetään se mediasuunnittelun ulottumattomissa, siellä mihin ei hiiren napsutus kuulu ja jossa tuoksuu tuore tilli ja merivesi. Syksyllä taas päät jumiin!

Pikku Apuri – ”teen mitä osaan”

>

Toiminta alkoi.

No niin, Pikku Apuri pääsi täysillä työn alkuun. Kertaheitoilla tuli pakerrettua kolmen suuremman markkinointikampanjan parissa. Revolverin nimissä tulee kesäkuun alussa kolme Pikku Apurin kynästä lähtenyttä kampanjaa:

1) Blue Nun –viineille tehty kampanja, joka näkyy kuun alussa HS:n NYT -liitteen lisäksi verkossa osoitteessa www.morefun.fi

2) Royal Salmiakki –snapsille ensi viikosta alkava kampanja, joka näkyy koko kesän lähes kaikissa ravintoloissa, festareilla ja verkkosivulla www.kesakuningas.fi

3) Noiden lisäksi vanhan suosikkini HC TPS:n uusi ilme näkyy Turun Sanomissa touko-kesäkuussa. Tepsin suurempi avauskampanja alkaa lomien jälkeen elokuun alussa.

Jos siis olet kiinnostunut Pikku Apurin suunnittelu-, konsultointi- tai kirjoitusavusta, saat sitä yli 12 vuoden markkinointikokemuksella molemmilta puolilta tiskiä.

Pikku Apuri
”teen mitä osaan”

>

Moikka.

On niin paljon asioita mitä voi tehdä toisin. Ja ne asiat voi tehdä omatuntotalouden keinoin. Siksi perustimme vaimoni Pian kanssa Pikku Apurin. Omatuntotaloudesta seuraavassa, PHS:n strategiajohtajan, Jaana Haapalan suin:

”Ihmiset saavat uutta vaikutusvaltaa. Ja uskovat toisiaan enemmän kuin yrityksiä, Haapala ennakoi. Kuluttajakansalaisuus on kasvava voima. Internetin mahdollisuudet ovat vasta nupussa. Omatuntotalous lyö yrityksiä korville, jos ne eivät tätä tajua.”

Pikku Apuri on yritys, joka keskittyy ideoimaan, suunnittelemaan, konsultoimaan ja toimimaan tuotantoagenttina, hankkien jokaiseen työhön sopivimmat tekijät. Lisäksi luomme ja tuomme uusia liiketoimintamalleja Suomeen. . Tulevat liiketoimintamallit liittyvät kiinteästi verkon antamiin mahdollisuuksiin, eli perusliiketoiminnan voi hoitaa verkossa, joka puolelta maailmaa.

Jahka saamme lampun päämme päällä päälle, palaamme asiaan. Siihen asti – voikaa ja tehkää hyvin.

t. Pikkuapurit