Minulla on teoria: Meille on yli 20 vuotta raijattu Kiinasta konttikaupalla halpaa paskaa. Sellaista, joka hajoaa lähes heti ja kulkeutuu lopulta kaatopaikkojen kautta Afrikkaan, lasten poltettavaksi (kärjistäen). Aika monella on mitta täysi. Haluamme laatutuotteita, joita kannattaa taas korjauttaa ja huoltaa. (Artikkelikuvan esimerkkinä 120 -vuotias torppa ja sen korjaaja).

Ostimme muutama vuosi sitten 80-luvun ompelukoneen käytettynä, koska ompelukonekorjaaja, jonka liikettä ei enää ole, kertoi samaa kuin hyvä elektroniikkakauppiaskin: Vanhemmissa tuotteissa osat olivat metallia, 90-luvun loppukoneissa jo muoviset. Kone on toiminut rasvattuna kuin rasvattu.

Kun olemme juosseet halvan hinnan perässä, laatu on laskettu olemattomalle tasolle.

Meillä, kuten monella muullakin täällä länsimaissa, on liikaa kaikkea: Koneita, vaatteita, tavaroita. Nyt moni lainaa erikoisempia tutuiltaan tai sitä varten avatuista verkkopalveluista, kuten Kuinoma tai Lainatavara. Tarvitseeko sitä huonolaatuista pyörösahaa ostaa yhtä puunpätkintähommaa varten?

Olemme päättäneet ainakin kartoittaa hyviä vaihtoehtoja, kun jotain aidosti tarvitaan. Sitä ennen pitää käydä perustava keskustelu siitä, tarvitaanko sitä ollenkaan vai voisiko sellaisen vuokrata, lainata tmv.? Jos sellainen tarvitaan, on se useammin vanha ja käytetty kuin uusin malli, poislukien tietotekniikka.

Mikäli yhä useampi toimii samoin, siitä seuraa se, että kulutus sakkaa. Ja kun se niin tekee, valmistajat, toivottavasti, alkavat tehdä taas laatutuotteita, joita voi huollattaa kuntoon järkihinnoin.

Palaamme siis taaksepäin. En usko että 3D-tulostus tuo meille laadukkaampia tuotteita. Nopeammin tehtäviä huonoja kyllä.

Tarvitaan muovivero ja muita rajoittajia epäekologisille tuotantotavoille ja -materiaaleille. Tästä puhuu myös päivän HS-pääkirjoitus:

Pienet yksittäiset teot eivät enää riitä, vaan tarvitaan isoja rakenteellisia muutoksia. Ne eivät ole ilmaisia eivätkä helppoja. Tuotantoa ja kulutusta voidaan ­ohjata tehokkaasti esimerkiksi verotuksella. Seuraavan hallitusohjelman pitäisikin jo sisältää merkittäviä toimia Suomen ekologisen velan lyhentämiseksi.

Olen viimeajat törmäillyt asiaan, joka on vaivannut koko ikäni. Tunne-elämäni ei ole kovin syvä. Olen miettinyt miksi?

Syy miksi kirjoitan tätä auki, on tietysti koko blogini tarkoitus, eli pitää itseni kasassa ja selväjärkisempänä, mutta myös juuri katsomani David Lettermanin Jay-Z -haastattelu Netflixistä (sarja on vanhanaikaisella tavalla kiva). Siinä miehet riipaisevat aihetta hieman.

Kasvoin rikkinäiseksi muuttuvassa perheessä. Kun olin teini-iässä, vanhempieni suhteesta ei ollut paljoakaan jäljellä, mutta jouduimme siskoni kanssa katsomaan suhteen luhistumista vuosia. Ts. en muista, olenko montaakaan kertaa nuorena nähnyt vanhempieni rakkaudenosoituksia toisiaan kohtaan.

Ja kun mietin isovanhempiani, heistä tunnetta ei näkynyt sitäkään vähää mitä lapsistaan. Olivatko ajat sitten heidän aikanaan erilaiset – ja vielä maaseudulla? Olivat varmasti.

Vaimoni Pia on kärsivällisesti opettanut tunnepuolta yhdessä viettämämme 26 vuoden ajan. Olen edelleen siinä välttävä, mutta paljon parempi kuin joskus. Halailu ei vieläkään tule täältä luonnostaan. Kasvoin kättelymieheksi. Itkeä olen kyllä osannut, varsinkin tietyn musiikin tai muun taiteen vierellä.

Ja onhan meillä monella 70-luvun lapsilla samanlaisia kokemuksia. Vasta paljon myöhemmin sai tuntea avoimemmin. Silloin sai turpaansa.

Onkin upeaa nähdä kavereissani, mm. miten hienoja ja tuntevia isiä he ovat. He todella elävät lastensa vierellä, kavereina. On mahtavaa nähdä, kun miesten puhelimet soivat tiuhaan jonkun lapsista soitellessa ja kertoessa juttujaan. Ne ovat rakkauspuheluita.

Melanoomaherätys jäädytti tunne-elämääni hieman. Pitäisi osata nauttia 100%:sti terveenä olosta, mutta pelko on jäänyt asumaan, vaikkakin enää pienenä pilkkuna jonnekin pernan pimeälle puolelle.

Kevät avautuu juuri nyt ja jahka tästä taas päästään maaseudun rauhaan elämään, tiedän sydämenikin taas heräävän. Niin se teki viime kesänä. Ja sitä edellisenä.

Kun on tietynlaiseksi kasvanut ja kasvatettu, opettelu vie aikansa. Potilas on kuitenkin hyvässä hoivassa.

Olipas tällaiselle norleans-fanille mannaa eilen tarjolla. Kaverin vinkistä lahdimme tsekkaamaan lähirafla Hugoon Kalle Konnuslahden torvisakkia. Ei kaduttu eikä kaaduttu.

Toivottavasti soittajat eivät ärsyyntyneet pahasti yhden kaksimetrisen naamoilla heiluvasta puhelimesta? Kiitos Hugo kulttuuriteosta taasen 😉 Jollei juhatorvinen enää liiku, niin toivomme muita torvia rafloihin!

Kalle Konnuslahti & Tremolo (Hugossa 6.4.2018) from Viidakkorumpu 2.0 on Vimeo.

Kalle Konnuslahti & Tremolo (Hugossa 6.4.2018) from Viidakkorumpu 2.0 on Vimeo.

Olen menettänyt vuosien myötä lähes kaiken uskoni suomipolitiiikkaan, kuten varmaan moni muukin. Nyt käynnissä oleva yritystukiskandaali katkaisi tämän it-kamelin selän. Jotain on tehtävä. Tässä Antero Vartian teaser aiheesta.

Niinpä vielä raaka toiminta-ajatus olisi seuraavanlainen:

  • Perustetaan uusi puolue. Siihen tarvitaan näitä asioita.
  • Puolueella on vain kolme pääteemaa. Kaikki sellaisia, jotka nyt puuttuvat kaikista muista: Läpinäkyvyys, rehellisyys ja demokraattinen toiminta.
  • Se ei mainosta eikä lobbaa. Sille perustetaan verkkoon kanavia, joihin se raportoi päätöksenteosta ja sen läpinäkymättömyydestä.
  • Jokaiseen raporttiin voi kuka tahansa ehdottaa parempaa toimintatapaa tai ehdotusta. Niistä voi kuka tahansa tykätä, mutta vain kolme parasta otetaan loppukisaan. Paras ehdotus on puolueen päätös ja linja ko. asiasta
  • Se on siis aidosti kansan ääni paksujen seinien ja kallojen sisällä.

Olisiko tuossa pointtia. Kuka tuollaiseen lähtisi mukaan?

P.S. Domain varattu.

P.S.2. Hyvä huomio tuli lukijalta. Kansa ei saa päättä suoraan mistään. Tulee hurjaa tulosta. Eli jotta pääsee ehdottamaan, pitää suorittaa jonkinlainen ”olen ihminen” -testi 🙂

Tänä aamuna kävin taas dermatoskooppisen silmän alla, eli erikoisihotautilääkärillä. Olen käynyt hänellä 6kk:n välein siitä asti, kun sain äkillisen melanoomadiagnoosin 1,8 vuotta sitten. Yrittäjänä maksat 30 minuutin tutkimuksesta 117€ kerta, mutta se on silti halpa vakuutus.

Kun saa melanoomadiagnoosin ja tauti saadaan leikkauksella sinulta pois, seuraavat kaksi vuotta ovat kriittisintä aikaa. Monille se uusii sinä aikana. Itsellä se oli niin pintaesiintymä, eikä siis ollut päässyt vartija- saati imusolmukkeisiin ja sitä kautta verihighwaylle, niin ennuste oli jo valmiiksi parempi.

Olin edelleen puhdas. Erikoislääkäri ei siis nähnyt sadoista tummista luomistani poistamisen tai jatkotutkimisen arvoisia.

Kohta olen sen kriittisen kahden vuoden rajan yli. Olen todella iloinen, vaikka syöpä -sana onkin meihin niin kauhistettu, ettei se koskaan lähde pois mielestä, vaikka olisitkin terve.

Kaksi opittua matkan varrelta

  • Katso aurinkolomalla ja kotimaan kesäpäivinä UV-kerroin – joka päivä. Lämpötila on yksi hailee, mutta UV on se juttu. Suojaudu varjoon tai ainakin 30-50 kertoimen rasvoin ja vaattein, kun kerroin huitelee kovissa lukemissa.
  • Iloitse jos olet terve, sillä kun et enää ole, sinua vituttaa, ettet ymmärtänyt arvostaa terveyttäsi vielä kun sellainen olit.

 

Nyt sen sanoi julkisesti joku muukin. Yritysten viestintää tehdään vain koska ”niin kuuluu tehdä”. Monenko yrityksen blogista olet lukenut toistuvasti mielenkiintoisia juttuja? Niinpä.

Haalean tekstin perinne elää vahvana yritysten omissa blogeissa. Ympäripyöritellään nipullinen muotitermejä kädenlämpöisessä liemessä ja lopuksi julkaistaan se. Ihan vain sen vuoksi, että yhtiön viestintäväen tai vaikuttajakonsulttien mukaan jotain pitää julkaista.

Eikä pidä.

Ainoa syy julkaista blogikirjoitus on se, että ollaan selkeästi jotain mieltä, jonka luotetaan kiinnostavan muitakin ihmisiä. Mieluiten löydetään kokonaan uusi ja raikas näkökulma ajankohtaiseen asiaan.

Kun on ollut tekemässä muutamia satoja yritysverkkosivuja, huomaa kaikissa toistuvan kaavan: luottamuksen puutteen ja pelon. Rohkeimmatkin ideat tasoittuvat tyhjäksi ilmaksi, kun:

  • ohjausryhmä pääsee editoimaan
  • toimitusjohtaja kysyy asiaa ”saunakavereiltaan”
  • pelätään muuten vain, että näkökulma suututtaisi yhden ihmisen

Opasta ja neuvo asiakkaitasi

Jos olisin viestinnästä vastaava:

  • Lakifirmassa, kertoisin asiakkaille mm. perintökuvioista. Nyt Suomessa jää tuhansia mökkejä perinnöiksi. Mitä silloin kannattaa tehdä ja huomioida?
  • Vakuutusyhtiössä kertoisin tarkemmin ja esimerkein eri vakuutusten ehdoista, esim. jos vakuuttaa mökkinsä, millä hintaa sille saa vesivahinkovakuutuksen ja milloin sellainen kannattaa maksaa (kesä- tai kantoveteen ei, astianpesukone + putki -yhdistelmällä joo)?
  • Pankissa… odottaisin alan kuolemaa ja kertoisin siitä 😉
  • Autoliikkeessä mm. paketoisin asiakkaan näkökulmasta tarpeellisia palveluita auton ostohintaan optioiksi ja kertoisin niiden elämää helpottavista vaikutuksista.

Lista on loputon.

Asiakakaskokemus (Leevi Parsama).

Pointti on se, että kaikkien pitää viimeistään nyt siirtyä asiakaskeskeiseen markkinointiin – tai itse asiassa, muuttaa koko liiketoiminta sille pohjalle, pois tuotantokeskeisyydestä.

Jollet keksi mitä ja miten moisia teet, soita tai nappaa hihasta!

Sähköpostita
Soita (+358)408275658

Ensin meidät ohjattiin nettilomakkeisiin, joiden 1. tehtävä oli kerätä meiltä kaikki tieto sähköpostispämmäystä varten ja vasta toisena palvella. ”Palvelu” on edelleen monelle sellainen, että vastaus tulee useamman viikon jälkeen tai ei ollenkaan.

Sitten keksittiin uusi palvelukanava, chat-ikkuna, jossa ystävällinen botti huhuili heti: ”Hei, kuinka voin auttaa?”. Se legendaarisin esimerkki on artikkelin pääkuvassa. Jo klassikoksi muodostunut VR-yhtiön iloinen palvelija.

Olen vuosia testaillut eri yritysten sähköisiä palvelukanavia ja tulos on ollut karmaiseva.

Suomessa otetaan uusi tekninen härpäke kyllä innolla käyttöön, mutta se pääasia, palvelu, loistaa edelleen 90%:sti poissaoloaan.

Alla esimerkkejä viimeiseltä viikolta:

Esimerkki 1

Tein laskelman automme Kaskolle ja liikennevakuutukselle OP:n laskurissa. Siinä näin, että mainostavat 1. vuodeksi -50% alennusta. Se ei minua kiinnostanut. Haluan pysyvän suhteen.

Sain lukeman, joka oli 100€/v kalliimpi kuin nykyinen. Päätin kuitenkin kysyä asiaa ”Mikolta”, koska hän siinä viereisessä chat-ikkunassa huhuili. Sanoin että ”tein juuri laskelman ja olitte kallis. Ei liene mitään tehtävissä?”. Automaatti-Mikko kertoi, että 1v. maksusta saa nyt -50% alen. Sanoin ettei se kiinnosta. …..Odotin tovin, toisenkin, kunnes ”Mikko” vain häipyi?

Esimerkki 2

H&M lähetti oikein korttipostia. Saat HM.comin tilauksesta -25% kun ostat ennen 1.4. Mukana oli koodi. Huomasin heti, että ilmeisesti demokoodi oli jäänyt korttiin. Kuusi nollaa ja pari lukua. Ei tietenkään toiminut, kun Pia kokeili ostaa kesä-avokkaita itselleen.

Päätin soittaa. Sainkin n. viiden minuutin päästä ”asiakaspalvelun kiinni”. Kerroin ongelman ja hän lähti setvimään. Ei ratkennut. ”Oletko millä selaimella koittanut?” Chromella sanoin. ”Joo, se voi olla ettei se sillä toimi, Safarilla se ei ainakaan pelaa!”. Kerroin, että H&M -koodin olettaisi toimivan selaimilla. No, kertoi, että ”lataa Firefox ja jollei pelaa, annan uuden koodin.” Sanoin että ”jos antaisit heti vaikka sen koodin?”. Kesti nelisen sekuntia ymmärtää sen olevan palveluoikotie ja koodi tuli sähköpostiin – ja toimi, koska se oli muotoa ofdisjfp8yw7ewrF938R73-fkehfpeiwurh23å9u-938479287hddhjdhjHJ -kuten oikean koodin kuuluukin olla.

Esimerkki 3

Kyselin Gigantin chatistä Samsungin 55″ -telsulle vaijeritelinettä. Kaivoin oikein Samsungin mallin linkin ja annoin sen. Selvitetään, sanoi ”botti-Mari” ja hävisi. Seuraavana päivän sain sähköpostia (tiedot piti antaa ennen kuin chat edes aukesi). ”Joo, ko. Samsungin telinettä ei enää saa. Kysy Samsungilta mikä ois hyvä.”

En sitten ostanut sitä Gigantista. Verkkokauppa tilasi sen päivässä liikkeeseensä ja haen sen huomenna sieltä.

Mitä jos kuitenkin palveltaisi aidosti niitä asiakkaita? Tiedän, siinä on se mutta, että henkilökunnan pitäisi osata alaa ja tietää siitä. Se maksaa. Aina on helpompi antaa opiskelijalle opiskelijan palkka ja nollavastuu.

Esimerkeistä pari maksoivat ammattitaidottomuudellaan OP:lle n. 550€ joka vuosi ja Gigantille 78€. Kertokaapa noita lukemia sadoilla per päivä per yritys.

EDIT: Esimerkki 4, tänään su, 25.3.2018

Ostin verkkokauppa.comista tuotteen ja tilasin sen Raision myymälään, koska tuotteen on tarkoitus kulkea Taivassalon torpalle. En tajunnut että avajaishääsäkät jatkuvat edelleen. Tänään ajoimme sitä hakemaan, matkalla torpalle. Pihalla oli 100m jono ja käännyin.

Laitoin sitten viestiä, että: ”Onko tuossa mitään järkeä, että ostettua ja maksettua tuotetta ei pääse noutamaan suoraan jostakin eri tiskiltä? Voiko tuotteen lähettää kotiin, koska tehty noin mahdottomaksi?”. Muutamaa tuntia myöhemmin sain vastauksen. Hohhoijaa.

 

Visa, 25. maalisk. 18.22 EEST:

Hei,

suosittelen menemään ihan aamusta tai illasta. 

Ystävällisin terveisin,

Visa

Asiakaspalvelu

Lopetin aikomukset tehdä jotain uutta pari vuotta sitten. Sen sijaan aloin aktiivisesti etsiä oikeita kumppaneita siihen, että ajatuksissa pyöriviä aikomuksia oikeasti aletaan tehdä.

Olen tehnyt koko ikäni projektitöitä. Hakenut ja saanut asiakkaita, joille on tehty kolmen tunnin, kahden päivän tai muutaman viikon, jopa kuukausien projekti. Yleensä markkinointikampanja tai verkkosivu. Joskus koko setti, sosiaalista mediaa myöten. Olen hyvin väsynyt elämään enää niin. Kun töitä ei kuulu hetkeen, se stressaa yllättävän paljon, vaikkei sen pitäisi. Ja kun töitä tulee, yksittäinen projekti antaa hyvin vähän, edes asiakkaalle. He saavat ruksin seinälleen: tämä on nyt tehty. Olisi niin paljon enemmänkin sanottavaa, annettavaa ja kehittämisideoita.

Pian tullessa mukaan Pikku Apuriin, lähdin nostamaan Apuria blogista perhemainostoimistoksi. Kun se oli tehty, saimmekin heti muutamia vuosisopimusasiakkaita.

Uusien asiakkaidemme kanssa kehitämme heidän liiketoimintaansa yhdessä, pitkällä tähtäimellä. Vain siten molemmat saavat jotain muuta kuin rahanvaihtoa aikaan.

Ideoijana ja tekijänä saa paljon enemmän, kun et jää irralliseksi toimijaksi, joka voitti yksittäisen tarjouskilpailun halvimmalla hinnalla.

Seuraava steppi

Vuosia olemme kehittäneet omaa, ekologista mikrotalomalliamme, mutta irralliset projektit ovat aina jyränneet sen loppuunviennin. Vuosia olen pyöritellyt myös kiinteistönvälitykseen liittyviä asioita. Bo stailasi asunnot ja menestyi. Olisiko joku muukin keino tuloksekasta?

Nyt näkyy valoa kummassakin tunnelissa. Molemmissa on mahdollista siirtyä ajatuksista konkretiaan.

Sitä haluan tehdä isona. Pukea toiminnaksi ne ajatukset, jotka meinasivat jäädä unholaan, kuten niin monella meistä. Hyvä idea ei ole mitään, jollei sitä testaa oikeasti.

Perjantain kunniaksi kehitin #minuuttiruno -konseptin. Idea on siis kirjoittaa mietelmä tai runo minuutissa, eikä sen lukeminenkaan saa kestää minuuttia pidempää. Siitä sitten vaan #minuuttiruno tulille!

Ehtimällä pääsee

Lapsetkin tein jo varhain,
sillä kuntosalille oli päästävä.

Parhaat ruokavaliot opettelin,
kun vatsamakkarat leiville levitin.

Työssäni olen psykopaatti,
kaikkeen ehdin, muuallekin.

Avioliiton satamassa hääräilin,
sen minkä muusta kerkisin.

Illalla kotona sitten uuvahdin,
söin saatana sen kakkuvadinkin.

Huomenna on uusi päivä,
jos ehdin sinne asti päästä.

Ulkopuolisena kun katsoo, verkkomaailmassa on vieläkin niin insinörttimäisiä piirteitä, että heikottaa. Yli 10 vuotta on saanut selvittää termejä asiakkailleen. Ihan syystä.

Kun tilaat verkkosivut, siihen liittyy paljon muutakin kuin se, että joku vaan tekee sivut ja ”tiputtaa ne verkkoon”, kuulua vanhaa myyjätuttua lainatakseni.

Kerrataan hieman, mitä paketti pitää sisällään

Ensimmäinen asia mitä sinun tai teidän pitää miettiä on se, ketä haluatte tavoittaa sivujenne avulla. Sisällön pitäisi olla kovin erilaista, jos halutaan ”kaikkia kuluttajia” tai vaikkapa telakkapomoja ympäri maailman, mutta eritoten Saksasta.

Kirjoita siis ensin kohderyhmät tärkeysjärjestyksessä. Koita saada termeistä tarkkoja, tyyliin: Mainos- ja viestintätoimiston projektipäälliköt ja johtajat. Ei ”kaikki pomot”.

Kun kohderyhmät ovat kasassa, voit aloittaa otsikkotasojen miettimisen. Mieti otsikkoja vaikka sen kautta, millä sanoilla asiakkaasi Googlesta hakevat sinua tai edes alaasi?

Olisi hyvä, jos pääotsikoita olisi mahdollisimman vähän. Pääotsikoiden alle kyllä mahtuu monta sinne sopivaa, ja sitäkin kannattaa miettiä. Mitä ytimekkäämpää tekstiä ja mitä vähemmän, sen parempi.

Yleisin jako pääotsikoissa on aina akseli: Mikä? – Miten? – Miksi? – Missä?

Noiden lisäksi on tapana tehdä etusivusta eräänlainen best of kaikista edellisistä. Kannattaa ainakin kertoa, mitä töitä on tehnyt. Sitä asiakkaat lukevat. Jos saat asiakkaasi kertomaan sinusta hyviä juttuja, aina parempi.

Otsikoiden alle sitten hahmotellaan sisältötekstit – lyhyesti, ytimekkäästi.

Muista koko ajan, että sivujesi ensisijainen tehtävä on myydä osaamistasi tai tuotteita / palveluasi!

Lopuksi kaikki koristellaan. Ammattimainen web-graafikko on ystävä johon kannattaa luottaa. Paraskin sisältö voi olla karmea kokemus huonosti paketoituna.

Nykyään on hyvä muistaa, että webjumala Google arvostaa sivujen nopeaa latautumista. Ei siis mitä vain videoita ja raskaita kuvia. Sisältö ratkaisee, mutta jos sen latautumista pitää odottaa yli kolme sekuntia, et ole olemassa.

Kun sivut ovat kasassa (ne eivät ole koskaan valmiit)

Hosting (ja domain)

Sivut pitää laittaa johonkin serveriin ja julkaista ne sieltä. Sivujen tekijällä ei enää ole omia koneita nurkissaan, vaan tämän päivän serverit ovat pilvipalveluservereitä. Googlella, Amazonilla ja muilla digin pyhillä hengillä on omia konesalejaan salaisissa paikoissa, merien pohjissa ja tuomiovuorten uumenissa, jonne vain pupilliverkkoskannatut puoligyborgit pääsevät. Ostat heiltä tilan sekä osoitteen (domainin) sivuillesi ja he takaavat molempien toiminnan. He ovat hosting-ammattilaisia.

Maailma on pullollaan huonoja hostingtoimijoita. Tunnistat heidät siitä, etteivät sivusi näy netissä tai ne pätkivät koko ajan. Hyviä ei montaa ole. Kysy siis verkkopuolen ammattitekijöiltä, mikä yritys on luotettava ja edukas.

Nyt sivusi ovat livenä. Hyvä tekijä teki ne ja sivut laitettiin hyvän hosting-firman hoteisiin (pilvipalveluserveriin).

Ylläpito

Nyt työ vasta alkaa. Hyvä tekijä on kouluttanut sinut muokkaamaan sivusi sisältöä, mutta sivusi on todennäköisesti tehty julkaisujärjestelmällä (CMS -lyhenne). WordPress on niistä suosituin ja maailman yleisin. Jo 30% maailman verkkosivuista on sen päälle luotuja.

Julkaisujärjestelmä vaatii jatkuvaa hoitoa. WordPresskin päivittyy koko ajan paremmaksi, mutta sen sadattuhannet lisäosat vasta muuttuvatkin. Osa kuolee, uusia syntyy, vakituiset kehittyvät. Kaikkea tuota kehittävät kymmenettuhannet kehittäjät, koodarit, ympäri maailmaa.

Ammattilainen tietää mitä lisäosia tai teemoja käyttää. Lisäksi hän osaa huolehtia niistä, jotta sivusi toimivat. Siitä sinun on maksettava. Jos et maksa, sinun pitää hoitaa sivusi tekniikkakin. Osaatko varmasti?

Markkinointi

Nyt verkkosivusi ovat livenä, toimivat ja ammattilainen huolehtii niistä. Mistä saataisiin niille kävijöitä? Markkinoinnista voisi kirjoittaa kirjoja, mutta alla pari vinkkiä.

Ne pitää löytyä Googlesta kun asiakkaasi tarjoamaasi etsii. Lisäpiste. Kolmas piste. Siihen on kaksi tietä: Oma työsi tai ostettu apu – tai molemmat.

Suosittelemme kirjoittamaan juttuja/ blogikirjoituksia. Sekin on kokonaan oma taitonsa, tageineen ja muine kikkoineen. 2500 omaa kirjoitusta luovii verkossa koko ajan, ja niiden takia saamme puolet uusista asiakkaistamme. Niiden kirjoittamiseen on mennyt 12 vuotta. Se on yksi tie.

Voit myös ostaa ammattilaisen ”pistämään googleasiasi kuntoon”. Se maksaa satoja euroja kuukaudessa. Usein tuhansiakin, jos isompi yritys kyseessä.

Toki voit itsekin opetella. Aloita vaikkapa tästä.

Sitten on se SoMe. Facebook, Insta, Twitter, LinkedIn, YouTube jne. Jokainen on oma urakkansa ja huolehdittava. Kannattaa siis avata vain omalle liiketoiminnallesi sopivat kanavat, ja sellainen määrä, joita ehdit hoitaa ja päivittää.

Ja kaiken päälle vielä ns. perinteiset mediat, joihin ostat palvelua mm. mainostoimistolta. Radio, tv, lehdet, ulkomainonta – tai vaikkapa sissikampanja omaan kaupunkiisi?

Ai niin, sähköpostiosoite!

Kyllä. Tarvitset ammattimaisen sähköpostiosoitteenkin – tai useita. Verkossa mattimottonen.fi on hyvä osoite ja domain, joten sitä ei kannata romuttaa matti@hotmail.com -kauheuksilla. Simppeli matti@mattimottonen.fi on ammattilaisen valinta.

Kysy sähköpostiosoitetta verkkotekijältäsi. Hän varmasti suosittaa ostamaan sen hosting-kumppaniltaan, jolta hän ostaa myös osoitteen ja verkkosivun hostingin.

Lopuksi

Ei siis ihme, ettei kaikki osaa ostaa verkkosivuja, saati -kauppaa. Auton ostaminen on tuskaa, mutta verkkotuotanto on moninkertaisesti vaikeampaa. Voit mennä vikaan monta kertaa. Ja saattaa olla, että yksi mätä omena ylläolevasta listasta riittää.

Tärkeintä on antaa sinusta/ yrityksestäsi ja työstäsi ammattimainen kuva, huumoria unohtamatta. Siksi kannattaa turvautua verkossakin ammattilaiseen. Se siskonpoika varmaan osaa jotain, mutta brändisi hallitsijaksi hänestä ei ole.

Meidän pieni perhemainostoimistomme on lähtenyt kivasti liikkeelle. Vuosisopimusasiakkuuksia on kertynyt mukavasti ja siksi Pia ei ehdikään aivan kaikkea enää suunnitella ja taittaa. Apuun oli kutsuttava veli-Pera, Naantalin AD-taituri, joka auttaa nyt alkuun meitä ainakin Boksishop-katalogin teossa ja muissa joita Pia ei ehdi tehdä.

Perustimme Salmisen Peran kanssa 1. mainostoimistomme jo 2000-luvun alkupuolella ja sen jälkeen töitä on tehty erinimisten yritysten alla. Ei sille mitään voi, jos työt kulkevat parhaiten parhaiden ystävien kanssa. Itse asiassa se lienee etuoikeus.

Saat siis Apurille pirauttamalla nyt entistä laajempaa apua, sillä Peralla on huima tietotaito mm. tuotepakkauksista ja painotekniikoista. Hyödynnä se.

Syystä tai toisesta meille on siunaantunut paljon meitä vanhempia ystäviä, Suomesta ja ulkomailta. Itse asiassa suurin osa on 55-75 -vuotiaita.

Ehkä syynä on jo vuosia sitten lanseeraamani omakroppatutkielma: Jalat parikymppisen, kroppa viiskymppisen ja pää eläkeläisen.

On mahtavaa törmätä jutuissaan ja viisauksissaan kokemuksen seinään. Joskus seinä murtuu, usein ei. Kun on kokenut enemmän, on vaan nähnyt enemmän.

Sitäpaitsi vanhemmat ovat hauskempia. Ei pingoteta koko ajan business-moodissa. Mekin ollaan se vaihe jo ohitettu, joten antaa nuorempien ja kunnianhimoisten supista keskenään siitä, kuinka kiireistä on koko ajan. Ei kiinnosta. Meillä ei ole enää. Superkiireisiä voi käydä hautausmaalla katselemassa.

Joskus nuorempana ajattelin, kun meuhkasimme mukahauskoja ja vanhempi väki naureskeli hieman halveksien, että ”ne ei vaan tajuu”. Tosiasiassa he tajusivat liikaakin. Lähinnä säälistä hymyilivät.

Kiitos

Alison skottilaisena on ihan hulvaton tapaus, kun taas Merjaa Tampereelta en haastaisi edes leikkimieliseen painimatsiin. Erkiltä ja Heidiltä, Tampereelta hekin, tulee aina takaisin pää hiukka kivistäen ja vatsa niin kipeänä nauramisesta, ettei pysty autossa istumaan. Mark, englantilainen skotti, on täysin hulvaton tapaus, mutta silti hyvin viisas. Veljien äidin, Pirjon, ja vaimon isän, Jorman, energiatasoja en pysty ymmärtämään. Jos he pysähtyisivät, luultavasti kuumenisivat pohjaan.

Voi olla, ettei vanhemmista ihmisistä ole koneoppimisen aikakaudelle siirtyessä apua, mutta kaikessa muussa heitä pitää kuunnella. Opit.

Harvoin asiakassuhde on näin mukavaa ja antoisaa kun Midas Kultaseppien kanssa.

Olemme kehittäneet heille oman graafisen linjan ja kielen, joka poikkeaa paljon kultaseppien ”sormuskuva tässä, ruusukimppu vieressä” -linjasta.

Teemme Midakselle lehti-, Google-, ja SoMe-mainontaa vuosisopimuksella. Lisäksi tietysti teimme ja hoidamme myös verkkosivuja.

Boksishop joutui ottamaan varaslähdön, mutta pikkuhiljaa myymälä alkaa täyttymään upeasta tavarasta. Mm. alta löytyvä Led-taulu-zydeemi on ihan killeri. Pakko oli ostaa pari itsellekin. Samoin Pian suunnittelemat henkilökuntapaidat ovat makeita. Jokainen sai paidan ihka omalla nimellään, mekin.

 

Muutenkin osastot näyttävät upeilta, kiitos Pian, Jennin ja Juhon. Ja hyvää Jymy-jätskiäkin on kahvin kanssa myynnissä.

Tuotemainonta

Saatiin tuotemainontakin käyntiin. Mainoksista viilailtiin erimuotoisia ja -kokoisia paikkallislehtikäyttöön sekä bannereiksi. Saimme myös avustavan vinkkijuttusarjankin alkuun. Lue tästä ihmeainesarjasta nimeltä BioComb.

Ohessa vielä muutama uunituore tuotemainos:

Lehtimainos, pysty.

Jättibanneri.

 

Kun ostimme vanhan torppamme Taivassalosta, kyselin tutuilta kuka tietäisi perinnerakentamisesta ”kaiken”. Muutama vinkkasi heti Pekka Spinkkilän pakeille, joten otin Pekkaan yhteyttä. Siitä lähtien olemme luottaneet Pekan ja hänen tekijöidensä ammattitaitoon vähänkin vaativammissa remonteissa.

Oli siis luonnollista, että Apuri puolestaan sai häneltä työn suunnitella Spinkkilän verkkosivut ja hoitaa myös markkinointia.

Verkkosivuston etusivu.

Nyt, kolme vuotta myöhemmin As Oy Pähkinä on myyty ja As Oy Aurinkopalatsista on enää yksi asunto myymättä. Seuraavaksi myydään As Oy Merilä Kaarinasta.

Uutta ja vanhaa hyvässä suhteessa

Spinkkilä tekee rakentamisen juuri oikein. Hänen (Apurin keksimä) USP/ hissipuheensa kuuluukin:

Kaarinalaisen Oy Spinkkilä Ltd:n yrittäjä Pekka Spinkkilä yhdistää asuntorakentamisessa perinteistä ja modernia tekniikkaa ja rakennustapaa. Hänen pyrkimyksenään on tehdä rakennuksista sellaisia, että niiden sisäilma pysyy terveellisenä.

Itsekin uskon tuohon. Otetaan vanhat hyvät tavat ja yhdistetään ne hyviin uusiin. Huonoja uusia kun on myös.

Paitsi uudisrakentamista, Spinkkilä peruskorjaa oikeastaan mitä vain. Katso yrityksen palvelulista tästä.

Kivan asiakkaan kanssa on aina parasta!