Aika monessa artikkelissa tulee nyt vastaan otsikon väittämä. Tässä Richard Bransonin esimerkki. Olen muuten täysin samaa mieltä. Ajan takana nimittäin lymyilee vapauden käsite. Tosin tuo kaikki pätee vasta Maslowin tarvehierarkian korkeimmalla portaalla, kun perusasiat ovat kunnossa.

Oma esimerkki on seuraava. Olen saanut muutaman hyväpalkkaisen työtarjouksen markkinointijohtajan paikasta. Summat ovat olleet moninkertaiset verrattuna siihen mitä yrittäjänä voin itselleni maksaa. Kieltäydyin silti tarjouksista, koska rahan perässä juoksu ei enää motivoi. En tarvitse sitä lisää. Enkä tarvitse 100 tuntisia työviikkoja ja Hki-Tku -moottoritiekoomia. Tarvitsen aikaa.

Olen nimittäin huomannut, että kaikki työsuoritukset paranevat poissa töistä ja työpaikalta: puita hakkaamalla, lököilemällä tai lenkillä. Ajatukset ehtivät suodattua, uusiutua ja kirkastua. Ei kiireisessä työelämässä ehdi kuin hoitaa asiat eteenpäin. Työn laatu on yleensä huonoa.

Ja kun kaikki kiireiset, töihinsä täysin jo mielenkiintonsa menettäneet suorittajat vievät olonsa koteihin, marketteihin, sukulaisiin ja autokorjaamoihin, seuraa paskempi maailma.

Pikku Apuri

 

 

 

 

0 Vastausta

Kommentoi?

Osallistu ja levitä sanaa.
Osallistu.

Kommentoi?

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.